Zur Schneckenfauna Estlands

https://www.ester.ee/record=b4317942*es

Maahanmuuttajien suomen kielen koulutus Pirkanmaalla: kurssitarjonnan kartoittaminen ja yhtenäistäminen

Kehittämishankkeemme tavoitteena on aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen opetuksen kartoittaminen Pirkanmaalla ja sen kehittäminen. Aihe on ajankohtainen, koska maahanmuutto lisääntyy Pirkanmaalla tasaiseen tahtiin, ja esimerkkejä toimivista ratkaisuista tarvitaan myös pienimilläkin paikkakunnilla. Maahanmuuttajakoulutuksen tehostaminen on nostettu myös uudessa kotoutumislaissa keskeiseksi kotoutumista edistäväksi välineeksi. Tarkastelukulmana tässä työssä oli ohjauksellisten työkalujen suunnitteleminen ja kurssitarjonnan yhtenäistäminen. Lisäksi kehittämishankkeen tavoitteena oli tuottaa materiaalia Alueellisen maahanmuuton kehittämishankkeen (Alman) suomen kielen opintoihin ohjautumisen osa-alueelle, jotta aikuisten maahanmuuttajien pääsy suomen kielen koulutukseen helpottuisi ja nopeutuisi. Hanke on toiminnallinen projekti. Tavoitteen toteuttamiseksi tarkastimme aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen koulutusta ohjaavia lakeja ja opetussuunnitelmaa. Kehittämishanketta varten kartoitimme kaikissa Pirkanmaan alueen kunnissa tarjolla olevan maahanmuuttajakoulutuksen lukuvuonna 2010-2011, keräsimme tiedot kursseista sekä kartoitimme myös muualla Suomessa käytössä olevat mallit. Kartoituksen pohjalta laadimme Pirkanmaan alueen maahanmuuttajaopetusta käsittelevän kurssitarjotintaulukon yleiseen käyttöön. Laadimme kyselyn kielikouluttajille ja muille opintoihin ohjaaville henkilöille saadaksemme tietää, millaisia haasteita ohjauksessa on tällä hetkellä ja kartoittaaksemme suomen kursseille ohjautumista. Kyselyn vastasi 11 henkilöä, ja vastauksissa korostui kurssitietojen nopean saatavuuden tärkeys sekä se, että koulutustarjonta on riittämätöntä asiakkaiden tarpeisiin nähden. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty kehittämishankkeemme kielikoulutuksen koordinoinnin kehittämisessä sekä Pirkanmaan suomen kielen kurssien taitotasojen yhtenäistämisessä. Tarkastelimme myös Suomessa käytössä olevia suomen kielen taitotasoluokituksia. Näiden pohjalta laadimme ehdotuksen yhtenäisestä taitotasoluokituksesta Pirkanmaan kouluttajien käyttöön. Kurssitarjottimen tekninen toteuttaminen kuuluu tämän kehittämishankkeen jatkotoimenpiteisiin. Siihen liittyen ehdotamme, että tarjotinta tultaisiin koordinoimaan kevyesti, ja koulutustietojen päivittäminen olisi oppilaitosten yhteyshenkilöiden vastuulla. Keräämämme kurssitiedot ja niiden tietojen ja taitotasojen yhtenäinen pohja on tarkoitettu tulevan sähköisen koulutustarjottimen pohjaksi. Koulutustarjotinta hallinnoidaan ja koordinoidaan ainakin alussa Alma-hankkeessa, ja fyysisesti se on suunniteltu osaksi valtakunnallista infofinland.fi –verkkopalvelua. Kehittämishankkeemme suositusten pitäisi auttaa kansalais- ja työväenopistoja suunnittelemaan ja kehittämään kursseja taitotasoluokitusten mukaan

Suhtlusstrateegiad eesti-soome kakskeelsust omandava lapse segakoodis

Artiklis käsitletakse lapse lähedaste isikute suhtlusstrateegiaid lapse kahe keele (eesti, soome) omandamises, samuti kakskeelse lapse keelevalikuid suhtlussituatsioonides. Uurimuse aluseks on helisalvestused ja päevikumärkmed lapse vanusest 2;4–2;10 eluaastat. Lapse kolmas eluaasta on mitmete autorite kakskeelsust ja keele omandamist käsitlevates töödes tõstetud esile olulise vanusena, mil laps hakkab keelte omandamist teadvustama ja kahte keelt eraldama (nt Vihman 1985, Lanza 1992)

Kristian virolais-suomalaista kaksikielisyyttä omaksumassa : koodien yhdistyminen ja keskustelustrategiat.

Hakutermit: viron kieli, suomen kieli, kaksikielisyyden omaksuminen, koodien yhdistyminen, keskustelustrategiat Tutkielmassa tarkastelen alle 3-vuotiaan Kristianin viron ja suomen kielen omaksumista vironkielisessä kontekstissa. Pienen lapsen kaksikielisyyden omaksumista luonnehtii koodien yhdistyminen: kahden omaksuttavan kielen tahatonta fonologian, morfologian, leksikon ja syntaksin sulautumista yhteen sanaan tai yhteen lausumaan. Koodien yhdistyminen on normaali ilmiö varhaisessa kaksikielisyyden omaksumisessa, jonka laatuun ja määrään vaikuttavat ympäristön kielikontekstit sekä lapsen saama syötös. Lähiympäristö (vanhemmat, sisarukset ym.)voi reagoida lapsen kielenkäyttöön joko yksikieliseen tai kaksikieliseen kielenkäyttöön ohjaavilla strategioilla. Olen tukeutunut työssäni Elisabeth Lanzan (1998, 2001) tutkimuksessaan käyttämään kaksikielisen perheen keskustelustrategioiden luokitteluun. Aineisto koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja 13 nauhoituksesta, joista tähän tutkielmaan on hyödynnetty 7 vironkielisessä ympäristössä tehtyä nauhoitusta ikäkaudelta 2.4 ­ 2.9. Kristian on syntynyt Suomessa asuvaan vironkieliseen perheeseen, suomenkielistä syötöstä on hän passiivisesti saanut iästä 0.6 lähtien. Aktiivisesti hän on alkanut käyttää suomea iässä 2.2 lähtiessään suomenkieliseen päiväkotiin. Kielikonteksti perheessä on kuitenkin kaksikielinen ­ sisarukset käyttävät keskenään sekä viroa että suomea. Lähtökohtana on tarkastella, missä määrin ja millaista koodien yhdistymistä ja koodinvaihtoa kahden kielen omaksuminen aiheuttaa ja millainen on ympäristön kommunikaation vaikutus niihin. Vertaan tuloksiani muiden tutkijoiden tuloksiin kaksikielisten lasten ja heidän vanhempien kielenkäytöstä ja strategioista. Kristianin kielessä esiintyi eniten leksikaalisia yhdistymisiä, mikä tuki muiden tutkijoiden löydöksiä. Myös fonologisia, morfologisia ja semanttisia yhdistymisiä löytyi. Yhdistymisten esiintymiseen liittyy olennaisesti se, miten lapsen kanssa vuorovaikutuksessa olevat ihmiset reagoivat niihin. Kristianin perheessä eniten käytettiin etenemisstrategiaa, joka keskittyy kommunikaation sujuvuuden sekä viestittää lapselle vastapuhujankin olevan kaksikielinen. Kielten yhdistymistä ja koodinvaihtoa tukevaa koodinvaihtostrategiaa ei kuitenkaan mainittavasti käytetty, joten aineistoni viittaa siihen, että kotona pyrittiin Kristianille antamaan vironkielistä syötöstä kaksikielisyyttä passiivisesti hyväksyen. Keskustelustrategioiden valinta sinänsä ei pysty takaamaan vielä lasten kehittymistä tasapainoisesti kaksikielisiksi. Lasten henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ja muilla ympäristötekijöillä kuten asenteilla omaksuttaviin kieliin ja kaksikielisyyteen on oma osuutensa kielivalinnoille ja perheen kaksikieliselle kommunikaatiolle

Zur Frage über die vielkernigen Zellen des einschichtigen Plattenepithels : mit 11 Abbildungen auf 2 Tafeln

Digiteeritud Euroopa Regionaalarengu Fondi rahastusel, projekti "Eesti teadus- ja õppekirjandus" (2014-2020.12.03.21-0848) raames.https://www.ester.ee/record=b4258509*es