"Yrittäjyyden oppiminen ammatillisella toisella asteella"

Tutkimuksessa tarkastellaan laadullisen tutkimuksen tuottamaa kuvaa siitä, miten yrittäjyyden oppiminen ja opettaminen määrittyvät ammatillisen toisen asteen koulutuksen kontekstissa ja sitä, millaisia pedagogisia ratkaisuja yrittäjyyden oppiminen ja opettaminen edellyttävät. Lisäksi tarkastellaan millaisia vaatimuksia yrittäjyysvalmiuksien oppiminen asettaa ammatillisen toisen asteen opetussuunnitelmien kehittämiseksi. Lähestyn näitä kysymyksiä neljän toimijan eli opettajien, opiskelijoiden, yrittäjien ja koulutuksen järjestäjien näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona ovat vuosina 2007 - 2008 kerätyt kyselyt sekä tapaukset ja niiden perusteella tehdyt tutkimukset ja artikkelit, joiden koko kuvaa käsittelen tässä yhteenvetoartikkelissa. Yrittäjyys ja sen oppiminen liittyvät luontevasti ammatilliseen koulutukseen sekä ammatin oppimiseen. Ammatillisessa koulutuksessa korostuvat erilaiset toiminnallisen oppimisen menetelmät. Nämä menetelmät ovat hyväksi havaittuja ja koettuja käytäntöjä aikaisemman, lähinnä korkea-asteen koulutukseen liittyvien tutkimusten mukaan, mikä antaa pohjan tarkastella yrittäjyyden oppimista myös ammatillisessa koulutuksessa etenkin kun määritellään yrittäjyyttä, sen oppimista ja opettamista sekä pedagogisia menetelmiä. Ammatillisessa koulutuksessa on kyllä kokeiltu erilaisia pedagogisia toimintatapoja ja menetelmiä, mutta niitä on tutkittu varsin vähän. Konstruktivismin mukaan todellisuus rakentuu siitä, miten eri ihmiset todellisuuden kokevat ja miten he sitä kuvaavat. Tässä tutkimuksessa sosiaalinen tiedonkäsitys muodostuu yrittäjyyden oppimisessa osallisina olevien opiskelijoiden, opettajien, yrittäjien ja muiden sidosryhmien vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen näkökulmaa määrittää myös kontekstualismi, sillä oppimisen prosessia tarkastellaan ajan, paikan ja tilanteen vaikuttamissa yrittäjyyden kehittämisen konteksteissa. Tutkimustulosten mukaan on tärkeää, että yrittäjyyden oppiminen on sidoksissa nimenomaan ammatillisen koulutukseen, jolloin se kiinnittyy sekä omaan ammattialaan että alueen elinkeinoelämään. Olennaista on, että yrittäjyyden oppiminen tapahtuu mahdollisimman aidoissa ympäristöissä ja toiminnallisesti. Yrittäjämäiseen ajatteluun, toimintaan ja päätöksentekoon liittyvä tieto on myös keskeinen oppimisen kohde. Opiskelijoille pitää antaa mahdollisuus kokeilla, tehdä virheitä ja suunnata osaamistaan uudelleen. Yrittäjyyden oppimisessa täytyy hyödyntää enemmän ulkopuolisia verkostoja kuten oppimista työssä ja työyhteisössä. Olennaista on myös kehittää pedagogisia menetelmiä, joita hyödyntämällä voidaan paremmin arvioida yrittäjyysosaamista. Oppilaitosten opetussuunnitelmissa yrittäjyyden oppimisen ohjeistusta täytyy selkeyttää. Tutkimus avartaa sitä, miten ammatillinen konteksti vaikuttaa yrittäjyyden oppimiseen. Yleisellä tasolla yrittäjyyden oppimista voidaan kuvailla periaatteiden ja yleisten määrittelyjen merkityksessä. Määrittelyä pitää kuitenkin tarkentaa tilannekohtaisesti, koska yrittäjyys määrittyy ajallisesti ja paikallisesti eri tavoin riippuen oppimisen ja toiminnan kontekstista. On kysyttävä, missä, milloin ja kenen kanssa yrittäjyyttä opitaan. Sekä miksi, miten ja kenen toimesta yrittäjyyttä opetetaan.The purpose of this qualitative study is to describe how enterprise learning and teaching is defined in the context of vocational education. The study also describes the forms of pedagogical solution available to promote enterprise learning and meet teaching demands. Furthermore, the aim of the study is to describe the demands learning about entrepreneurial readiness places on developing curricula at the vocational education level. The issues are addressed from four different points of view: of teachers, students, entrepreneurs and different school levels. The data collection for the research is based on an interview and case studies. The data was collected over a period of 2007 – 2008. The studies and the articles build a picture for this study. Entrepreneurship and enterprise learning are naturally connected to vocational education and also to training for an occupation. In vocational education, the role of different action learning methods is more pronounced. These methods and solutions are considered the most effective for learning entrepreneurship and are considered best practice according to studies in higher education. Vocational education has been the venue for trials of different pedagogical solutions and methods for quite some time. However, very little research has been conducted on enterprise learning specifically in vocational education. Nevertheless, the current research on higher education provides a background to illuminate and is also informed by, the ways in which enterprise learning is described and entrepreneurship, learning, teaching and pedagogical solutions defined at the vocational education level. The methodological approach for this study is constructivism. That approach suggests reality as it appears to people and the way in which they describe it is a product of those peoples’ principles. In this study, the knowledge underpinning it is built up through social practices. Here the social environment includes entrepreneurs, teachers, students and other groups involved in enterprise education, and the interaction between them. The process of learning is here seen from a contextual point of view, and the context seen as influencing the actions of the actors in it. Furthermore, the actors influence the context at different times and in different places. The results of the research confirm the importance of studying enterprise learning from a vocational education point of view. Then it is connected to the business life of the region and the vocational field. It is crucial that the environments where entrepreneurial learning takes place are realistic and action-orientated. It is also important to lead the students to think entrepreneurially and act like entrepreneurs in the decision-making process, and in the environment where they are discovering knowledge. We should give students the opportunity to trial ideas, to make mistakes and try again. In future, the curriculum design in enterprise learning should be more clearly pronounced. More networks should be used in enterprise learning, as they are in work-based learning. It is also crucial to develop enterprising pedagogy, to facilitate assessment of the learning. This study extends the point of view on how the vocational context can influence enterprise learning. The main finding is that enterprise learning can be defined in the context of vocational education. The description of enterprise learning should, however, be defined on a case-by-case depending on different context levels and times. We must then answer the questions how and why entrepreneurial learning takes place and who learns, and we must also define learning methods in who is teaching entrepreneurship

Finnish Centre of Excellence in Physics, Chemistry, Biology and Meteorology of Atmospheric Composition and Climate Change : summary and outlook

Peer reviewe

Mun oma kirja: Taidetyöskentelyä ja osallisuutta varhaiskasvatuksessa

Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin taidetyöskentelytoimintana Lohjan kaupungin päiväkodissa. Taidetyöskentelyyn osallistui kymmenen lasta 3–5-vuotiaiden lasten ryhmästä, kaikki toimintavuoden aikana viisi vuotta täyttävät. Toimintakertoja oli kuusi, mitkä toteutettiin noin kuukauden ajanjakson aikana tammi–helmikuussa vuonna 2020. Opinnäytetyön tarkoitus oli lasten osallisuuden tukeminen taidetyöskentelyn avulla. Luovuus, tekemisen ilo, lasten omat valinnat ja uuden kokeileminen olivat toimintakerroilla keskeisessä roolissa. Tavoitteena oli saada lapsille identiteettiä vahvistavia onnistumisen kokemuksia sekä tukea pienryhmien yhteisöllisyyttä ja toimintaa. Lasten osallisuus huomioitiin mahdollisuutena suunnitella ja toteuttaa oma kirja. Taidemenetelminä käytettiin gellipainantaa ja piirtämistä. Gellipainanta on grafiikan menetelmä, jossa tehdään monotypiavedoksia gelli-levyllä. Käytännössä lasten tuotos on kuvataidetöistä koottu persoonallinen kirja. Lapset rakensivat ja toteuttivat omaa kirjaa haluamiensa aiheiden pohjalta. Lasten kirjojen aiheet ovat heille itselleen merkityksellisiä ja kiinnostavia. Kiireetön tekeminen, jokaisen lapsen yksilöllinen huomioiminen ja lasten havainnointi varmistavat toiminnan olevan lapsille sopivaa ja positiivista identiteettiä rakentavaa. Toimintaa on pystyttävä muokkaamaan lapsen tarpeiden mukaiseksi, ellei lapsi ole motivoitunut työskentelystä. Lasten havainnointi, pedagoginen dokumentointi ja lasten haastattelut olivat käytettyjä menetelmiä. Dokumentointi tapahtui havainnoimalla lapsia ja kirjaamalla tiedot päiväkirjaan sekä valokuvaamalla työskentelyä ja lasten taideteoksia. Toimintaa arvioitiin lasten pienryhmissä tehdyillä haastatteluilla, tekijän itsearvioinnilla ja reflektoivalla keskustelulla lasten varhaiskasvatuksen opettajan kanssa. Taidetyöskentelylle asetetut tavoitteet täyttyivät erittäin hyvin. Taidetyöskentely antoi lapsille uusia kokemuksia taidemenetelmistä, lisäksi työskentely tuntui lapsista innostavalta ja palkitsevalta. Lasten kanssa työskentelyssä on merkittävää löytää lasta innostavia ja eteenpäin kannustavia taidemenetelmiä. Työskentelyn on sovittava jokaiselle lapselle lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Ohjaajalla on merkittävä rooli oikeanlaisen ilmapiirin luomisessa ja lasten tukemisessa

Contextualizing entrepreneurial learning in basic and vocational education

Purpose – The purpose of this study is to examine and model entrepreneurial learning processes as a continuum from non-business basic education to vocational education. Previous studies and policy programs in Europe suggest that entrepreneurship education should be a core part of the education system. Design/methodology/approach – This is an action research piece of work in which two researchers (the authors) have first studied each other’s own data independently, and then combined these two sets of data. One data set has been collected in a non-business, basic education setting, whereas the other focuses on business studies in vocational education. Here, the entrepreneurial learning process is seen as a synthesis of experimentation with discovered and created opportunities and managing knowledge and competences through reflective practices and decision-making processes. Findings – The main finding is that entrepreneurial learning can be enabled and may manifest itself as a useful process both in non-business and business school contexts. Another related essential finding is the importance of developing learners’ reflective practices. Practical implications – This research aims to provide scientific evidence that different school levels should cooperate to establish entrepreneurial learning as a continuous process. This case has been researched in the Finnish educational system, but it may also prompt teachers at different school levels in other countries to enable their students’ entrepreneurial learning. Originality/value – Although entrepreneurial learning has been researched frequently, there is still a lack of investigation concerning lower educational levels, especially non-business basic education. In addition, the point when growth to become entrepreneurial could begin has not been studied in depth. This research focuses on demonstrating how entrepreneurial learning can be planned and executed as a continuum at lower educational levels. </jats:sec