"Perusoletus lienee se, että köyhä on laiska, tyhmä ja epärehellinen" : korpusavusteinen diskurssintutkimus köyhä-sanan semanttisesta prosodiasta Suomi24-keskustelupalstalla

Tutkimus käsittelee köyhä-sanan semanttista prosodiaa ja diskursseja Suomi24-keskustelufoorumilla. Tarkoitus on tehdä näkyväksi niitä yleistäviä puhesävyjä ja -tapoja, joita Suomi24-sivuston tyylisillä avoimilla keskustelufoorumeilla käytetään puhuttaessa köyhistä. Köyhä-sanan semanttista prosodiaa kansalaisteksteissä ei ole aiemmin tutkittu, ja tutkimus täydentää aiempia vähäosaisia koskevien diskurssien tutkimusta. Tutkimuskysymykset ovat: Millainen semanttinen prosodia köyhä-sanalla on Suomi24-keskustelufoorumilla ja millaisilla sanavalinnoilla semanttista prosodiaa luodaan? Millaisia diskursseja köyhiä koskevista virkkeistä on havaittavissa? Tutkimus on korpusavusteinen diskurssintutkimus. Teoreettinen viitekehys on pääosin kriittisen diskurssintutkimuksen puolella, mutta tutkimuksen menetelmänä käytin korpuslingvistiikalle ominaisia metodeja ja analyysivaiheessa hyödynsin semanttista prosodiaa. Aineistona on Korp-ohjelmasta kerätty Suomi24-korpus käyttäen hakusanoja köyhä on, köyhät ovat ja köyhät on. Aineistosta etsin AntConc-ohjelman avulla köyhän kollokaatteja. Analyysiin seuloutui 21 eri kollokaattia ja yhteensä 362 konkordanssia, jotka lajittelin niiden semanttisen prosodian mukaan joko negatiiviseen, neutraaliin tai positiiviseen ryhmään. Semanttisen prosodian avulla pohdin köyhistä käytettäviä diskursseja. Tutkimustuloksista voi päätellä, että nettikeskustelussa köyhää kuvaillaan tavallisimmin epäedullisessa valossa. Negatiivisen prosodian ryhmään luokiteltiin yli puolet konkordansseista. Negatiivinen prosodia syntyy pejoratiivisilla ilmauksilla, kirosanoilla, määrää ja intensiteettiä lisäävillä adverbeillä sekä köyhään kohdistuneilla epämieluisten tapahtumien ja olotilojen kuvauksilla. Positiivisen prosodian ryhmään luokiteltiin noin kymmenesosa virkkeistä, ja positiivisuus syntyy lähinnä positiivisilla adjektiiveilla, köyhä on saanut jotain myönteiseksi miellettävää tai henkilön henkiset ominaisuutensa kompensoivat hänen taloudellista tilaansa. Korpuksessa on esillä köyhän passiivisen toimijuuden kuvaus sekä joko köyhiä syyllistävä tai sympatisoiva diskurssi, joka määrittyy sen mukaan, nähdäänkö köyhä oman tilansa aiheuttajana vai yhteiskunnallisten rakenteiden uhrina. Tutkimustuloksia voi hyödyntää esimerkiksi jatkotutkimuksessa siitä, millainen semanttinen prosodia köyhillä on asiateksteissä, kuten sanomalehdissä

Työmarkkinatuen etuuspäätöskirjeiden rakennepotentiaali ja vuorovaikutus

Tässä maisterintutkielmassa selvitetään, millainen on työmarkkinatuen etuuspäätöksen tekstilaji sekä miten päätöskirjeen lähettäjä eli Kela luo kirjeessä vuorovaikutusta vastaanottajan eli työmarkkinatukea hakeneen asiakkaan kanssa. Tutkimus asettuu virkakielen tutkimuskentälle ja on tekstilaji- ja vuorovaikutustutkimusta. Virkakieltä on tutkittu kielitieteellisin metodein vähän muun muassa siksi, että monet tutkittavista teksteistä ovat arkaluonteisia eli niiden tutkimus on luvanvaraista (Tiililä 2017: 9–10). Työmarkkinatuki valikoitui aineistoksi, koska työmarkkinatuen päätöstekstejä oli vastikään muokattu vuoden 2018 alussa voimaan tulleen aktiivimallin vuoksi. Lisäksi kielitieteellistä työttömyysetuuden tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Aineistona on 30 työmarkkinatuen etuuspäätöstä. Ensimmäiseen tutkimusongelmaan eli kysymykseen siitä, millainen on työmarkkinatuen etuuspäätöskirjeen tekstilaji, vastataan tarkastelemalla päätösten rakenneosia sekä niiden paikkaa päätöksissä. Vuorovaikutusta koskevaan tutkimusongelmaan vastataan analysoimalla, miten Kela asemoi itseään ja tekstin vastaanottajaa erilaisilla kieliopillisilla valinnoilla. Tutkimuksen teoriapohja on Hasanin (1985) kehittämässä rakennepotentiaaliteoriassa ja Hallidayn luomassa systeemis-funktionaalisessa kieliteoriassa. Rakennepotentiaaliteoriaan nojaten tekstin osat jaetaan muun muassa niiden leksikaalis-kieliopillisen funktion perusteella rakenneosiin. Vuorovaikutusta tarkastellaan systeemis-funktionaalisen kieliteorian interpersoonaisen metafunktion kautta eli siten, miten päätöksissä käytetään muun muassa persoonamuotoja, terminologiaa ja moduksia. Työmarkkinatuen etuuspäätöskirjeissä on kymmenen rakenneosaa, joista neljä on pakollisia ja kuusi valinnaisia. Pakollisia ovat tunnistetiedot, ratkaisu, ohjeet ja ohjeistus sekä reunaehdot. Valinnaisia ovat ratkaisun sisältö, etuuteen liittyvä käytäntö, liittäminen etuusketjuun, eksplisiittinen perustelu, orientaatio sekä tietolähteet ja tilannetiedot. Rakenneosat ovat sirpaloituneet pitkin päätöstä, eli reunaehtoja ja orientaatiota lukuun ottamatta sama rakenneosa esiintyy useamman kerran ja monessa eri kohtaa. Joissain kohdissa sirpaloituminen vähentää tekstin koheesiota. Päätöstekstissä Kela informoi, ohjailee ja neuvoo, mutta käytössä on muun muassa ohjailua pehmentäviä kohteliaisuuskeinoja. Asiakasta ei esimerkiksi puhutella suoraan yksikön 2. persoonamuotoa käyttäen silloin, kun päätös on kielteinen, koska tällöin suora puhuttelu voisi tuoda tekstiin syyttävää sävyä. Teksteissä on sanavalintoja, joista voi huomata, että työttömyys on epätoivottava tilanne (työttömäksi on jouduttu) ja Kela toivoo asiakkaan työttömyyden päättyvän. Lisäksi voidaan huomata, että työmarkkinatuen etuuspäätökset ovat joiltain osin selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä kuin aiempien tutkimusten kohteena olleet etuuspäätökset. Koska kyseessä on vakiintunut tekstilaji, jossa vaihtelut ovat hyvin pieniä, tutkimustulokset ovat yleistettävissä koskemaan työmarkkinatukipäätöksiä. Lisäksi niistä saa viitteitä muihin Kelan laatimiin etuuspäätöksiin. Jatkotutkimuksellisesti voisi olla kiintoisaa tutkia päätösten vuorovaikutusta päätöksen vastaanottajan näkökulmasta

Virkakieleltä vaaditaan yhä enemmän – kielenhuoltaja vastaa haasteeseen

Tekstien määrä yhteiskunnassa on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosikymmenten aikana. Tämän lisäksi suomenkielisiä tekstejä lukee heterogeenisempi ryhmä kuin koskaan. Teksteiltä vaaditaan selkeyttä, tiiviyttä ja asiallista sävyä. Miten ammatikseen kielityötä tekevä kokee digitaalisten alustojen, uusien tekstilajien ja vanhojen asenteiden vaikuttavan työnkuvaansa? Kysyimme Kelan vastaavalta kielenhuoltajalta Jenni Viinikalta, millaisena hän näkee kielenhuollon ja virkakielen tulevaisuuden.nonPeerReviewe

Kielitaito pelastaa zombeilta

Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen virtuaalisen pakopelin pulmatehtävät antavat maisitaisia maailman kielistä lukiolaisille ja aikuisille. Peli on vapaasti pelattavissa esimerkiksi kielten oppitunneilla tai itsenäisesti kotona.nonPeerReviewe

Onko kielikoulutus saavutettavaa?

Tutkijat totesivat, että vaikka kielikoulutusta olisi saatavilla, se ei aina ole saavutettavaa. Saavutettavuuteen kuuluu tarjollaolemisen lisäksi opetuksen laatu ja opitun arvostus.nonPeerReviewe