Työhyvinvoinnin kehittäminen rakennustuotteita valmistavassa yrityksessä

Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, millaisia ajatuksia henkilöstöllä on työhyvinvoinnista rakennusalan tuotteita valmistavassa yrityksessä. Käytin taustatietona tutkielmassani eläkeyhtiö Varman yrityksessä tekemää työhyvinvointikyselyä. Kyselyn vastausten perusteella löysimme teemat yhteiselle keskustelulle työhyvinvoinnista. Samoja teemoja hyödynnettiin työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tutkimusprosessi alkoi joulukuussa 2015 ja päättyi haastatteluihin kesäkuussa 2016. Tutkielmani on toimintatutkimus. Tein tutkimassani yrityksessä osallistuvaa havainnointia ja kehittämistyötä. Havainnoin yhteisiä palavereita, keskusteluita sekä yhteistä toimintaa. Kirjasin nämä havainnot kenttäpäiväkirjaani. Aineistonkeruun välineinä käytin, kenttäpäiväkirjan lisäksi, haastatteluita. Osallistuin tutkijana organisaation työhyvinvointia kehittävään toimintaan ja järjestin työhy-vinvoinnin kehittämispäivän. Tutkimuksessa nousi esiin organisaation hierarkkisuus. Organisaatiota kuvaavat tayloristinen ja klassinen organisaatioteoria. Tayloristisen organisaatioteorian perinnettä muistuttavat urakkapalkka, tutkimuksellinen kehittämistyö sekä tuotantoon ja talouteen keskittyminen. Klassisen organisaatio teorian perinnettä taas ilmentävät organisaation hierarkkisuus, rakenne sekä prosesseihin jakautuva työ. Prosessiluonteista työtä organisaatiossa lähdettiin tutkimusjakson aikana kehittämään lean-menetelmän avulla. Työhyvinvoinnin kehittäminen vaikutti olevan organisaatiossa uutta. Työhyvinvointia ylläpitäviä ja lisääviä tekoja organisaatiossa on käytetty pitkään. Työhyvinvoinnin edistäminen ei ole kuitenkaan suunnitelmallista eikä strategisesti määriteltyä. Työhyvinvoinnin kehittämistyö otettiin hyvin vastaan, ja siitä oltiin kiinnostuneita läpi organisaation. Lähestyn työhyvinvointia Asset-mallin ja strategisen työhyvinvoinnin kautta. Haluan tutkimuksellani nostaa esiin yksilöiden kokemusten lisäksi työhyvinvoinnin merkityksen koko organisaatiolle. Strategisessa työhyvinvoinnin teoria yhdistää työhyvinvoinnin ja yrityksen tuloksellisuuden. Tutkimuksessa nousee esiin laadukkaan ja työhyvinvointia tukevan johtamisen merkitys. Organisaatiossa työntekijät kaipaavat rakenteita, joissa he saavat tietoa työn muutoksista. Toisaalta työntekijät kaipaavat palautetta ja nähdyksi tulemista. Työn laadukkuus ja työhön sitoutuminen ovat organisaatiossa henkilöstön puheissa tärkeitä. Henkilöstö tunnistaa työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtyä työtä hyvin. Työhyvinvoinnin tavoitteellisempi johtaminen ja lean-mallin käyttöönotto voivat jatkossa tukea organisaation työnhyvinvoinnin kehittymistä, ja sitä kautta taloudellista tulosta

An Enquiry into Nurse-to-Nurse Collaboration Within the Older People Care Chain as Part of the Integrated Care : A Qualitative Study

Introduction: Health care systems for older people are becoming more complex and care for older people, in the transition between hospital and primary healthcare requires more systematic collaboration between nurses. This study describes nurses' perceptions of their collaboration when working between hospital and primary healthcare within the older people care chain. Theory and methods: Using a qualitative approach, informed by grounded theory, six focus groups were conducted with a purposive sample of registered nurses (n = 28) from hospitals (n = 14) and primary -healthcare (n = 14) during 2013. The data were analyzed using dimensional analysis. Findings: Four dimensions of collaboration were identified: 1) Context and Situation, 2) Conditions, 3) Processes and Interactions and 4) The Consequences of nurse-to-nurse collaboration within the older people care chain. These four dimensions were then conceptualized into a model of nurse-to-nurse collaboration. Discussion and conclusion: Improved collaboration is useful for the safe, timely and controlled transfer of older people between hospital and primary healthcare organizations and also in healthcare education. The findings in this study of nurse-to-nurse collaboration provides direction and opportunities to improve collaboration and subsequently, the continuity and integration in older people care in the transition between organizations.Peer reviewe

Lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköiden toiminta ja toiminnan periaatteet Suomessa

Viidellä hyvinvointialueella ylläpidetään yliopistosairaalaa. Näissä yliopistosairaaloissa toimivan lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian ja -psykologian (OiPsy) yksikön historia alkaa 2000-luvun alusta. Yksiköiden toimintaa ovat alusta saakka vahvasti inspiroineet 1990-luvulla Islannista alkunsa saaneiden Barnahusyksiköiden toiminnan periaatteet: lapsiystävälliset palvelut ja huomattavan tiivis monialainen yhteistyö poliisin, syyttäjän, lastensuojelun ja terveydenhuollon toimijoiden välillä. Suomi on sitoutunut eurooppalaisiin Barnahus-laatustandardeihin. Barnahus-hankkeessa tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. Lapseen kohdistuvaa väkivaltaa ja väkivaltaepäilyjä kohdataan monissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. OiPsy-yksiköissä työ on kuitenkin väkivaltaerityistä: kaikki tehtävä työ kytkeytyy tavalla tai toisella lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. OiPsy-yksiköiden moniammatillinen henkilöstö on koulutettu erityisesti väkivaltailmiön ymmärtämiseen ja -epäilyjen selvittämiseen. Tämän julkaisun tarkoitus on tukea valtakunnallisesti riittävän yhdenmukaisia ja laadukkaita palveluita näissä yksiköissä ja niihin kytkeytyvissä toiminnoissa

Psykososiaaliset menetelmät lasten traumaattisten kokemusten käsittelyyn : kokemuksia Barnahus-hankkeessa pilotoiduista ja jalkautetuista työmenetelmistä

Vaikka lasten ja nuorten traumaoireiden hoitoon ja ehkäisyyn on olemassa näyttöön perustuvia psykososiaalisia interventioita, on väkivaltaa kokeneiden lasten tuki, hoito ja hoidon koordinaatio Suomessa puutteellista. Näyttöön perustuvien menetelmien levinneisyys on todettu heikoksi ja hoitoketjut katkonaisiksi. Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma määrittää kansalliset suuntaviivat lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisylle vuosille 2020 2025. Suunnitelma edellyttää muun maussa Käypä hoito -suosituksen mukaisten traumahoidon menetelmien levittämistä terveydenhuoltoon. Vuonna 2019 käynnistyneessä Barnahus-hankkeessa on osana Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman mukaista interventioiden jalkautustyötä levitetty kolmea traumaperäisten oireiden ehkäisyyn tai hoitoon soveltuvaa menetelmää. Tämä työpaperi esittelee vuosina 2019 2023 tehtyä psykososiaalisten menetelmien koulutukseen ja juurruttamiseen liittyvää työtä. Lisäksi johtopäätöksissä ehdotetaan toimenpiteitä, joiden avulla näyttöön perustuvien traumafokusoitujen menetelmien juurruttamista voidaan tulevaisuudessa tehostaa ja varmistaa menetelmien tarkoituksenmukainen sijoittuminen palvelujärjestelmään

Older People Care Chain as Part of the Integrated Care: A Qualitative Study

Introduction: Health care systems for older people are becoming more complex and care for older people, in the transition between hospital and primary healthcare requires more systematic collaboration between nurses. This study describes nurses' perceptions of their collaboration when working between hospital and primary healthcare within the older people care chain.Theory and methods: Using a qualitative approach, informed by grounded theory, six focus groups were conducted with a purposive sample of registered nurses (n = 28) from hospitals (n = 14) and primary -healthcare (n = 14) during 2013. The data were analyzed using dimensional analysis.Findings: Four dimensions of collaboration were identified: 1) Context and Situation, 2) Conditions, 3) Processes and Interactions and 4) The Consequences of nurse-to-nurse collaboration within the older people care chain. These four dimensions were then conceptualized into a model of nurse-to-nurse collaboration.Discussion and conclusion: Improved collaboration is useful for the safe, timely and controlled transfer of older people between hospital and primary healthcare organizations and also in healthcare education. The findings in this study of nurse-to-nurse collaboration provides direction and opportunities to improve collaboration and subsequently, the continuity and integration in older people care in the transition between organizations

Older patients’ experiences of nurse-to-nurse collaboration between hospital and primary health care in the care chain for older people

Background: Nurse‐to‐nurse collaboration between nurses working in hospital and primary health care in the older people care chain is essential to ensure the continuity of care. The nature of good collaboration in this context is understood usually from the perspective of collaborating nurses. However, there seems to be a lack of research about this collaboration from the older patient's perspective who are at the centre of the collaboration.Aims and objectives: To describe older patient's experiences of the collaboration between hospital and primary healthcare nurses delivering care to older people.Design: A qualitative approach based on a descriptive phenomenological methodology was used.Methods: Individual interviews were conducted using a purposeful sample of older patients (n = 18) who were cared for both in hospital and primary healthcare organisations. A qualitative data analysis method informed by Giorgi was used.Results: The essence of the experience of nurse‐to‐nurse collaboration between hospital and primary health care was expressed as follows: the meaning of collaboration; the elements of collaboration valued; the visibility of collaboration; older patient involvement in collaboration; interaction within collaboration; and future expectations of collaboration.Conclusions: Although nurse‐to‐nurse collaboration between hospital and primary health care was not often visible to older patients, they highlighted the importance of this collaboration to ensure the continuity of care. The participants would have liked to be part of the collaborating group, at the centre of care, cared for by motivated nurses who had a clear understanding of their patients’ health status. This study emphasises the need for improving collaboration between hospital and primary healthcare nurses by making it more visible and facilitating older patients’ participation. The results demonstrate the need to understand patient perspectives in the development of care and the services provided for older people.<br /

Measuring patient empowerment - A systematic review

Objective: The purpose of this systematic review was to identify generic instruments measuring patient empowerment and related concepts and analyse the main content and psychometric properties of these instruments.Methods: A systematic search was conducted using empowerment and related concepts (enablement, activation, engagement, perceived control) as search terms. The main content of the instruments was analysed by classifying the subscales and items of the elements of empowerment into patient’s capacities, patient’s knowledge, patient’s behaviour and support by others. Psychometric properties were analysed with the criteria of Terwee and colleagues (2007).Results: Thirteen instruments were identified; and out of them, five instruments covered all the four elements used to define of empowerment. Psychometric properties were variable; none of the instruments contained all the evaluated psychometric properties.Conclusion: There are generic instruments measuring empowerment and its related concepts. The instruments were heterogeneous in structure and psychometric properties. Empowerment is more wide-ranging and multidimensional than its related concepts.Practice Implications: This review provides knowledge for healthcare professionals and researchers who want to support or evaluate patients’ empowerment. With a generic instrument, it is possible to obtain comparable information from diverse patient groups. Further testing of psychometric properties of each instrument is recommended.</div

Nuoret seksuaalirikoksen kokijana : Alle 20-vuotiaiden seksuaaliväkivaltaa kokeneiden nuorten psykososiaalinen tuki ja sen kehittäminen

Nuoren riski altistua seksuaaliväkivallalle on muita ikäkausia suurempi, sillä suurin osa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta kohdistuu yli 13-vuotiaisiin. Nuoruusikäisten huomioiminen seksuaalirikoksen uhreille tarkoitetuissa palveluissa on tähän saakka ollut pirstaleista ja puutteellista. Nuorisosensitiivistä työtä on kehitetty Barnahus-hankkeessa vuodesta 2019 lähtien yhteistyössä yliopistosairaaloiden ja pääasiassa Seri-tukikeskusten kanssa. Nuorisosensitiiviset työntekijät, psykososiaalisen tuen koordinaattorit, ovat antaneet nuorille akuuttitukea seksuaaliväkivallan aiheuttamasta traumaattisesta kriisistä toipumiseen ja pyrkineet varmistamaan tarpeiden mukaiselle palvelupolulle. Kehittämistyön aikana on parannettu myös nuorten seksuaaliväkivallan uhrien hoidon saatavuutta ja hoitopolkuja sekä palveluita. Lisäksi on koulutettu nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Työmuoto on osoittautunut tarpeelliseksi. Sitä ei kuitenkaan voida jättää pelkästään hanketyön varaan. Työn juurruttamista ja kansallista yhtenäisyyttä tulee vahvistaa. Barnahus-hankkeen osalta työn tukeminen jatkuu osin vuoteen 2025 saakka

Genetic code expansion for multiprotein complex engineering

We present a baculovirus-based protein engineering method that enables site-specific introduction of unique functionalities in a eukaryotic protein complex recombinantly produced in insect cells. We demonstrate the versatility of this efficient and robust protein production platform, \u2018MultiBacTATAG\u2019, (i) for the fluorescent labeling of target proteins and biologics using click chemistries, (ii) for glycoengineering of antibodies, and (iii) for structure\u2013function studies of novel eukaryotic complexes using single-molecule F\uf6rster resonance energy transfer as well as site-specific crosslinking strategies

Työhyvinvoinnin kehittäminen rakennustuotteita valmistavassa yrityksessä

Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, millaisia ajatuksia henkilöstöllä on työhyvinvoinnista rakennusalan tuotteita valmistavassa yrityksessä. Käytin taustatietona tutkielmassani eläkeyhtiö Varman yrityksessä tekemää työhyvinvointikyselyä. Kyselyn vastausten perusteella löysimme teemat yhteiselle keskustelulle työhyvinvoinnista. Samoja teemoja hyödynnettiin työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tutkimusprosessi alkoi joulukuussa 2015 ja päättyi haastatteluihin kesäkuussa 2016. Tutkielmani on toimintatutkimus. Tein tutkimassani yrityksessä osallistuvaa havainnointia ja kehittämistyötä. Havainnoin yhteisiä palavereita, keskusteluita sekä yhteistä toimintaa. Kirjasin nämä havainnot kenttäpäiväkirjaani. Aineistonkeruun välineinä käytin, kenttäpäiväkirjan lisäksi, haastatteluita. Osallistuin tutkijana organisaation työhyvinvointia kehittävään toimintaan ja järjestin työhy-vinvoinnin kehittämispäivän. Tutkimuksessa nousi esiin organisaation hierarkkisuus. Organisaatiota kuvaavat tayloristinen ja klassinen organisaatioteoria. Tayloristisen organisaatioteorian perinnettä muistuttavat urakkapalkka, tutkimuksellinen kehittämistyö sekä tuotantoon ja talouteen keskittyminen. Klassisen organisaatio teorian perinnettä taas ilmentävät organisaation hierarkkisuus, rakenne sekä prosesseihin jakautuva työ. Prosessiluonteista työtä organisaatiossa lähdettiin tutkimusjakson aikana kehittämään lean-menetelmän avulla. Työhyvinvoinnin kehittäminen vaikutti olevan organisaatiossa uutta. Työhyvinvointia ylläpitäviä ja lisääviä tekoja organisaatiossa on käytetty pitkään. Työhyvinvoinnin edistäminen ei ole kuitenkaan suunnitelmallista eikä strategisesti määriteltyä. Työhyvinvoinnin kehittämistyö otettiin hyvin vastaan, ja siitä oltiin kiinnostuneita läpi organisaation. Lähestyn työhyvinvointia Asset-mallin ja strategisen työhyvinvoinnin kautta. Haluan tutkimuksellani nostaa esiin yksilöiden kokemusten lisäksi työhyvinvoinnin merkityksen koko organisaatiolle. Strategisessa työhyvinvoinnin teoria yhdistää työhyvinvoinnin ja yrityksen tuloksellisuuden. Tutkimuksessa nousee esiin laadukkaan ja työhyvinvointia tukevan johtamisen merkitys. Organisaatiossa työntekijät kaipaavat rakenteita, joissa he saavat tietoa työn muutoksista. Toisaalta työntekijät kaipaavat palautetta ja nähdyksi tulemista. Työn laadukkuus ja työhön sitoutuminen ovat organisaatiossa henkilöstön puheissa tärkeitä. Henkilöstö tunnistaa työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtyä työtä hyvin. Työhyvinvoinnin tavoitteellisempi johtaminen ja lean-mallin käyttöönotto voivat jatkossa tukea organisaation työnhyvinvoinnin kehittymistä, ja sitä kautta taloudellista tulosta