Stress in farm entrepreneurs

v2011o

Stress and burnout among Finnish dairy farmers

201

Job resources and work engagement among Finnish dairy farmers

Objectives: The aims of this study were to examine job resources, work engagement and Finnish dairy farmers' preferences concerning methods to enhance overall well-being while working on farms.Methods: A postal survey yielded 265 completed questionnaires from 188 dairy farms. The sample was assessed as representative of Finnish dairy farmers. Exploratory factor analysis and a linear mixed model were utilized during the data analyzing process.Results: The variables lowering work engagement were stressors related to the workload and problems with health. Elevated work engagement was associated with the factors work with farm animals and family. The most important resource variables were child or children, own family, and animal health. Female dairy farmers considered resource variables related to the family, love, and work with cattle as significantly more important than male dairy farmers. Male dairy farmers experienced higher work engagement and, concerning the dimensions, especially higher dedication and absorption than male respondents in a reference sample of workers in difference occupations. A sustainable farm economy and the possibility to have a holiday period were the most important methods to improve overall well-being on dairy farms.Conclusion: The results indicate that the family, working with cattle, healthy farm animals, a reasonable workload, and a sustainable farm economy have the capacity to create positive impacts on well-being among dairy farmers. Well-being on farms is a part of sustainable food production.Peer reviewe

Mental symptoms among Finnish farm entrepreneurs

v2009o

Hyvää vointia maidontuottajille ja eläimille

Hyvinvoiva eläinten hoitaja on motivoitunut työstään ja jaksaa huolehtia paitsi omasta, myös eläintenhyvinvoinnista. Aiemmat maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja työkykyä koskevat tutkimustuloksetovat kuitenkin olleet huolestuttavia. Samaan aikaan yleisessä keskustelussa on alettu pohtia elintarviketuotannonvastuullisuutta ja eettisyyttä sekä tuotantoeläinten hyvinvointia. Maa- ja metsätalousministeriöonkin vuonna 2006 laatinut tuotantoeläinten hyvinvointistrategian.Vuonna 2009 käynnistynyt tutkimushanke Maitotilan Hyvä Vointi eli ”Maidontuottajien työhyvinvointikeinona edistää eläinten hyvinvointia ja yrittäjien jaksamisen tukeminen muutoksessa” pureutuuongelmaan, miten rakennemuutoksen keskellä löydetään keinoja maatilayrittäjien jaksamisenparantamiseksi ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.Hankkeessa selvitetään maatilayrittäjän toimintaympäristöä, jaksamista, voimavaratekijöitä sekähoitajan ja eläinten hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Keskeisiä kysymyksiä ovat myös, millaisia muutoksiarakennemuutos on tuonut tullessaan maatiloille, onko nykyinen työympäristö tarkoituksenmukainen,ja miten uusi teknologia vaikuttaa työhön ja työolosuhteisiin. Hankkeen lopuksi toteutetaankehittämisosa, jossa saatujen tulosten pohjalta etsitään keinoja nykytilanteen parantamiseksi.Käytännön toimina tutkimuksessa laaditaan maatilan toimintaympäristöselvitys ja toteutetaanlomakekysely maidontuottajille. Lisäksi tehdään laadullinen tutkimus 20:llä tuotantoaan laajentaneellamaitotilalla, jotka sijaitsevat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tilakäynneillä havainnoidaantyötä sekä haastatellaan ja selvitetään eläinten olosuhteita ja hyvinvointia. Kehittämisohjelmassa järjestetääntyöpajat, joissa työstetään kokeellisessa osassa saatuja tuloksia. Lisäksi järjestetään maatalousyrittäjilleyhteisiä valmennustilaisuuksia, joissa paneudutaan hankkeen keskeisiin teemoihin kutenmuutoksen hallintaan, sidosryhmäsuhteisiin ja eläinten hyvinvointiin.Hankkeen toteuttajina ovat MTT eli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Joensuun yliopisto,Työterveyslaitos ja Novetos Oy sekä vastuutahona Helsingin yliopiston agroteknologian laitos.Hanketta rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriö (Makera), Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela jaMTT. Hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun saakka

Työterveyshuolto-organisaation toiminta, sen henkilöstön henkinen hyvinvointi ja toiminnan tuloksellisuus

The aim was to analyse a private nation-wide organization providing occupational health services (OHS) in Finland; its functioning, its personnel's mental well-being, the degree of client satisfaction and its financial performance and the associations between these factors. The OHS-organizations studied consisted of 38 units, including 34 OHS-units. Altogether 387 people (96% of the sample) representing different occupational health care professionals; 1267 patients (41 % of the patient sample); and 608 decision-makers (persons deciding who should provide of OH-services) (47 %) participated in the study. The diagnostic model for organizations devised by Burke-Litwin was used as the theoretical basis for the study. Organizational functioning was measured by studying workers' perceptions of different areas of the organization and their own work unit, such as organizational change, strategy and goals, leadership culture, structure, management practices, work unit climate, systems, individual skills/abilities, individual needs and values, and affective organizational commitment. Mental well-being included bum-out and psychological symptoms, a sense of coherence, and working ability. Organizational performance was measured using employees' ratings of the quality and effectiveness of their work unit, client satisfaction ratings, and economic profitability (operating margin and achieving the operating margin goal). The model was supported by the explorative and confirmatory factor analyses. Both individual and work-unit level analyses revealed that OHS-workers' high ratings of organizational functioning were related to their mental well-being, and high ratings of the performance of the work unit. Client satisfaction and the economic profitability of the 34 OHS-units were studied on the work-unit level. Workers' high ratings of some aspects of organizational functioning and some factors of consensus about this were positively correlated with the satisfaction of decision-makers, and similar associations were also found with patient satisfaction. In addition, employees' ratings of the functioning of the organization, their consensus on the ratings, and the satisfaction of the decision-makers with OHS correlated positively with the economic profitability of the OHS-units. Mental well-being of the OHS-personnel did not correlate with client satisfaction or economic profitability. Further, patient satisfaction was not connected to economic profitability

Hyvää vointia hoitajalle ja eläimille

vo

Miltei joka kymmenes maidontuottaja vakavasti uupunut

Suomalaiset maidontuottajat ovat keskimäärin lievästi työuupuneita, ja miltei joka kymmenes maidontuottaja on vakavasti uupunut. Huolestuttava tulos selviää Maitotilan hyvä vointi -tutkimushankkeessa alkuvuodesta 2010 toteutetun postikyselyn vastauksista.vokKA

Miten maitotiloilla jaksetaan?

Tutkimushankkeessa Maitotilan Hyvä Vointi eli ”Maidontuottajien työhyvinvointi keinona edistää eläinten hyvinvointia ja yrittäjien jaksamisen tukeminen muutoksessa” selvitettiin vuosina 2009-2011, miten maitotiloilla jaksetaan. Hankkeen toteuttivat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Työterveyslaitos ja Novetos Oy sekä rahoittivat MMM (Makera), Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela ja MTT. Vuoden 2010 keväällä toteutettuun postikyselyyn saatiin vastaukset 265 maidontuottajalta. Kysely lähetettiin maaseutuelinkeinohallinnon rekisteristä satunnaisesti poimituille maitotiloille (n= 400) ja analyysikelpoisia lomakkeita saatiin 47 %:lta otoksen maitotiloista. Keskimäärin merkittävimmiksi voimavaratekijöiksi arvioitiin ”Lapsi tai lapset”, ”Oma perhe”, ”Eläinten terveys” ja ”Oma puoliso tai kumppani”. Maidontuottajien voimavarojen keskeisimmät lähteet ovat siis omassa lähipiirissä, mukaan lukien navetan terveet hoidokit. Keskimäärin vähiten merkittäviksi voimavaratekijöiksi jäivät ”Luottamustehtävät”, ”Uskonto” ja ”Viljelijöiden vertaistuki”. Kuormitustekijöistä merkityksellisimmiksi arvioitiin ”EU:n maatalouspolitiikka”, ”Viljelijöiden kohtelu yhteiskunnassa ja mediassa” ja ”Maatalousalan tulevaisuus”. Vastaajia keskimäärin vähiten kuormittaviksi tekijöiksi jäivät ”Oma tai muun henkilön alkoholin tai päihteiden käyttö”, ”Kumppani puuttuu” sekä ”Suhteet vanhempiin tai appivanhempiin”. Kyselyyn sisältyi työuupumuksen arviointimittari. Vastaajista miltei puolella (46 %:lla) ei ollut lainkaan työuupumusta, samoin miltei puolella (45 %:lla) oli lievää työuupumusta ja 9 % vastaajista poti vakavaa työuupumusta. Kun tuloksia verrataan Jari Hakasen (2005) 44-57 -vuotiaista suomalaisista (n = 532) esittämiin tuloksiin, havaitaan, että maidontuottajat olivat tilastollisesti merkitsevästi useammin uupuneen väsyneitä ja kyynisiä kuin vertailuaineiston vastaajat keskimäärin. Ammatilliseen itsetuntoon liittyvien vastausten osalta aineistot eivät eroa toisistaan. Kahden tutkimuksen otokset kuitenkin erosivat toisistaan ainakin ikä- ja sukupuolirakenteeltaan. Työn imu -mittarin tuloksia verrattiin Hakasen (2009) esittämään suomalaisista työntekijöistä (n = 16 335) koostuvaan aineistoon. Vastaajien keskimääräiset lukuarvot eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi kahdessa aineistossa. Kun tarkasteltiin erikseen työn imun kolmea ulottovuutta, lypsykarjatilallisten havaittiin kokevan tilastollisesti merkitsevästi enemmän työhön uppoutumista ja sille omistautumista kuin suomalaisista työntekijöistä koostuvassa verranneaineistossa. Vertailussa on jälleen otettava huomioon, että otokset erosivat toisistaan. Tulokset kertovat maidontuottajien positiivisesta työhön uppoutumisesta ja työlle omistautumisesta. Kuitenkin yli puolet (54 %) vastaajista poti jonkinasteista työuupumusta. Työuupumuksen mittari osoitti, että joka kymmenes (9 %) kyselyyn vastannut maidontuottaja sijoittui ryhmään ”vakava työuupuminen”. &nbsp

Burnout among Finnish Dairy Farmers

vo