Measuring Digital Game Experience : Response Coherence of Psychophysiology and Self-Reports

Tässä työssä tutkitaan psykofysiologisella menetelmällä ja itseraportoinneilla saatujen tulosten vastauskoherenssia pelattaessa pitkiä pelijaksoja digitaalisia pelejä. Emootioiden valenssia ja virittyneisyyttä voidaan mitata molemmilla menetelmillä, ja niillä saatujen tulosten on todettu mm. kuvankatselukokeissa korreloivan melko voimakkaasti. Digitaaliset pelit ovat kuitenkin stimuluksena ja tutkimuskohteena huomattavan erilaisia kuin staattiset kuvat, sillä ne ovat luonteeltaan interaktiivisia, nopeatempoisia, kompleksisia, ja lisäksi niitä pelataan tavoitteellisesti ja päämäärähakuisesti. Psykofysiologisessa pelitutkimuksessa on aiemmin huomattu kuinka vastauskoherenssi näiden menetelmien välillä on melko vaihteleva, mutta sitä ei alalla kuitenkaan ole toistaiseksi systemaattisesti lähdetty tarkastelemaan. Työssä analysoidaan neljän eri digitaalisen pelin osalta kuinka vahvasti psykofysiologisella menetelmällä mitatut kasvonlihasaktiviteetit sekä kämmenistä mitattu ihon sähkönjohtavuus – vakiintuneet tavat arvioida valenssia ja virittyneisyyttä – korreloivat puolen tunnin mittaisten pelijaksojen päätteeksi täytettyjen valenssia ja virittyneisyyttä mittaavien itseraportointien kanssa. Aineiston otoskoko on 36, ja koehenkilöt ovat ikäväliltä 18-34 (ka = 24,0, s = 4,35) ja he ovat kaikki miespuolisia aktiivisia peliharrastajia. Psykofysiologian ja itseraportointien vastauskoherenssin lisäksi työssä tarkastellaan sitä ovatko itseraportoinnit vahvemmin yhteydessä välittömästi vastaushetkeä edeltäviin ajanhetkiin psykofysiologisesta mitta- aineistosta kuin koko mittausjakson keskiarvoon. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vastauskoherenssi on systemaattinen ja oletetun suuntainen, mutta efektikoot ovat huomattavasti kuvankatseilukokeita alhaisempia riippumatta siitä mihin ajanjaksoon fysiologisesta mitta-aineistoista vertailu tehdään. Johtopäätöksenä esitetään, että psykofysiologisia mittareita pelitutkimuksessa käytettäessä on syytä toisaalta olla hyvin harkitsevainen saatujen tulosten tulkinnan suhteen, sekä toisaalta pyrkiä tiukkaan kontrolliin koeasetelmasuunnittelussa, jotta mahdollisuus mielekkäiden tulkintojen tekemiseen säilyy

Suomalainen keuhkotuberkuloosiparantola kurin järjestelmänä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimus käsittelee suomalaisten keuhkotuberkuloosiparantoloiden toimintatapaa vuosien 1930-1960 välisenä aikana. Konkreettisina tutkimuskohteina ovat Ahveniston ja Kontioniemen parantolat. Näitä kahta tapausta tutkimalla pyritään analysoimaan parantoloiden toiminnan yleisiä piirteitä. Tarkastelussa on kolme tasoa. Ensimmäisen muodostaa parantoloiden toimintatapoja määritelleiden lääketieteellisten diskurssien analyysi. Toisen tason muodostaa parantoloiden tilanhallinnan käytäntöjen erittely. Kolmannen tason muodostaa parantolassa olleiden potilaiden ja henkilökunnan välisen vuorovaikutuksen ja toimijoiden luovan panoksen tutkiminen. Tarkastelutasot seuraavat toisiaan siten, että toinen ja kolmas taso rikastavat ensimmäisen tason aloittamaa analyysiä. Osana kolmannen tason analyysia tutkin potilasyhteisön organisoitumista. Empiirinen aineisto koostuu useista toisiaan tukevista lähdeaineistoista. Parantoloiden toimintaa määritelleitä lääketieteellisiä diskursseja erittelen tutkittuna ajanjaksona käytössä olleita sairaanhoitajien oppaita analysoimalla. Tilanhallinnan tutkimuksen aineistona ovat Ahveniston parantolan pohjapiirustukset. Potilaiden ja henkilökunnan vuorovaikutuksen ja toimijoiden luovan panoksen tutkimisessa hyödynnän SKS:n arkistossa olevaa Parantolaperinne–muisteluaineistoa sekä Kanta-Hämeen hengitys ry:n arkistoimia parantolan potilasyhteisön toiminnan jälkeensä jättämiä dokumentteja. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana ovat Michel Foucault’n diskursiivisen muodostelman käsite sekä näkemykset vallan luonteesta yleensä ja kurista erityisenä vallan muotona. Foucault’n avaamia näkökulmia tulkitaan ensisijaisesti Gilles Deleuzen kautta. Tästä lähtökohdasta Foucault’n eri näkökulmat nähdään toisiaan täydentävinä ja niitä käytetään rinnakkain. Foucault’n ohella käytetään Goffmanin näkemystä totaalisen laitoksen sisääntulorituaaleista ja Michel de Certeaun taktiikan ja strategian käsitteitä. Suomalaisten keuhkotuberkuloosiparantoloiden toimintaa määrittivät tutkittuna ajanjaksona bakteriologiaan perustuvan hygienian, yleishoidon ja leikkaushoidon lääketieteelliset diskurssit. Parantolan tilanhallinta suunniteltiin näiden diskurssien edellyttämän hoidon vaatimuksien mukaiseksi. Se ei kuitenkaan palautunut pelkäksi diskurssien jatkeeksi, vaan toi uusia elementtejä parantolaan. Vaikka toiminta parantolassa oli lääketieteellisen diskurssin ja tilanhallinnan tarkkaan säätelemää, oli potilaiden mahdollista neuvottelemalla hankkia itselleen lisää liikkumavaraa parantolassa. Potilaat organisoituivat parantoloissa hallikunniksi, joilla oli omat tehtävänsä parantolan toiminnassa

Economic decision-making in free-to-play games : A laboratory experiment to study the effects of currency conversion

Peer reviewe

Tuotantoprosessin rationalisoiminen ja ulkomaisille markkinoille murtautuminen taylorismin käyttöönoton ehtona Arabia-yhtiössä 1930-luvun alussa

Arabia oli ensimmäinen suomalainen yhtiö, jossa käytettiin laajamittaisesti taylorilaista johtamismenetelmää. Artikkelimme aineistona ovat julkisilla foorumeilla julkaistut tekstit, jotka käsittelevät Arabian tuotantoprosessin kehittymistä ja Arabian ylimmän johdon tekemiä ratkaisuja markkinoiden löytämiseksi. Johtopäätöksemme on, että kolmen tekijän yhdistyminen teki Arabiasta edellä mainitussa mielessä poikkeuksellisen suomalaisyrityksen. Nämä tekijät olivat ennakkoluuloton ja rationalisointiin sitoutunut johto, paljon käsityötä edellyttänyt työprosessi ja ulkomaanmarkkinoille murtautuminen

Playing With Embodied Social Interaction : A Thematic Review of Experiments on Social Aspects in Gameful Virtual Reality

Revision Published: 11 May 2022Recently, there has been a burgeoning of immersive virtual reality (VR) applications in a variety of shapes, including gameful social VR. Despite a longstanding tradition of studying social factors in gameful computing, this perspective in the specific experiences of VR is only gaining traction. This highly multidisciplinary area of interest is immensely complex with potential consequences on individuals and social groups alike. To aid in constituting and systematizing this area of research from the early days, this paper explores 14 state-of-art publications on experimental research of social aspects in gameful VR. These were analysed predominantly based on the included manipulations and the studied outcomes resulting in the extraction of five and seven thematic wholes, respectively. Finally, based on the findings, four broad avenues to consider were emphasized as suggested paths for a comprehensive future of embodied gameful social VR application and research across a variety of disciplines.Peer reviewe

Augmented Virtual Reality Meditation : Shared Dyadic Biofeedback Increases Social Presence Via Respiratory Synchrony

Peer reviewe

Gamified city for 6th graders: The effect of gameful experience on students' 21st century readiness in Finland

Teachers are continuously challenged with questions of how to meaningfully convey skills of modern society, i.e., 21st century, to young children. Increasingly, gameful methods and playful learning environments are employed in formal education to enhance teaching. This paper examines a physical learning environment of Yrityskylä in Finland, which simulates a city where students act as employees and consumers through various gameful methods. We investigate the relation of 6th grade (12-year-old) students’ (N = 253) skill and attitude formation based on 21st century framework before and after attending the learning environment. Through Partial Least Squares (PLS) Structural Equation Modeling (SEM), the results show a positive association between gameful experience and all examined 21st century skills dimensions. Whilst it is important to consider the novelty effect and holistic nature of the school day spent in the gamified learning environment, our findings nevertheless indicate the potentiality such a day can have on young students.Peer reviewe

Storifying a Serious Mobile Game : Exploring Players' Perception of Storification Features, Narrative Engagement, and Behavioral Intentions

Storifying gameful designs helps to engage players with desirable behavioral implications via enhanced narrative experience, the benefits of which are particularly prominent for developing serious mobile games to overcome their technical and contextual constraints. To understand the multifaceted nature of players' narrative engagement with storified gameplay and provide guidance for future designs accordingly, in the present study, we conducted an online survey (N = 238) among users of eQuoo, a mobile app developed for improving users' well-being with heavy storytelling components. With reflective-formative partial least squares modeling, we found participants' evaluation of eQuoo's storification features was positively associated with their narrative presence and identification in a statistically significant manner, which were further positively associated with their future use intention of and purchase intention on eQuoo. The findings with respect to the third dimension of narrative engagement examined in the study, suspension of disbelief, however, were comparatively inconsistent. Theoretical and design implications were discussed for future research and practice on storification and gamification on mobile platforms.publishedVersionPeer reviewe