Socio-Economic Performance of European Welfare States in Technology-Induced Employment Scenarios

Peer reviewe

Subjective health, well-being and cognitive capabilities

Publisher Copyright: © Olli Kangas, Signe Jauhiainen, Miska Simanainen and Minna Ylikännö 2021.Earlier studies have suggested that the introduction of an unconditional cash transfer policy (UCT) could improve population health. However, a limited number of empirical studies is available covering the effects of UCTs on health and well-being in developed countries. In this study, we contribute to this mostly unexplored field of research by analysing the health outcomes of a survey, conducted during the Finnish basic income experiment (2017-2018), through a randomised field experiment with a particular UCT policy. In the experiment, 2, 000 unemployed individuals were paid 560 euros monthly for two years without income-testing or means-testing and almost without any screening for eligibility. We studied how the treatment group (those who received the UCT) differed from the control group (those who did not), in terms of their subjective health, mental distress, and cognitive capabilities, at the end of the experiment. The results show that the treatment group, compared to the control group, reported higher life satisfaction, better health, less mental distress and depression, stronger cognitive capabilities regarding memory, and ability to learn new things and concentrate. We consistently observed a better subjective well-being in the treatment group when comparing the response distributions of the groups on several different survey measures. In our analysis, the use of health services did not differ between the treatment and control groups. The evidence suggests that a UCT policy could help improve beneficiaries’ mental well-being, possibly by providing a greater control over their lives.Peer reviewe

Perustuloa koskeva julkinen keskustelu ennen perustulokokeilua ja sen aikana

Perustuloa on viime vuosina käsitelty suomalaisessa ja kansainvälisessä mediassa aikaisempaa useammin. Perustuloaloitteita on tehty eri maiden vaaleissa, ja Sveitsissä perustulosta järjestettiin jopa kansanäänestys. Eri maissa on myös ryhdytty suunnittelemaan ja toteuttamaan kenttäkokeita erilaisista perustulomalleista. Suomessa aloitettiin vuoden 2017 alussa kaksivuotinen perustulokokeilu. Julkinen keskustelu perustulosta kasvoi kuitenkin merkittävästi jo vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Keskustelun intensiteetti on pysynyt suurena jatkuen kokeilun ensimmäisen toimeenpanovuoden ajan. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, miten perustuloa koskeva julkinen keskustelu on kehittynyt ennen kokeilua ja kokeilun aikana. Tutkimusaineistona käytimme hakusanalla perustulo rajattua media-aineistoa, joka sisälsi kattavan joukon suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, puolue- ja järjestölehtiä, yhteiskunnallisten organisaatioiden verkkosivuja sekä mm. poliitikkojen blogeja. Sosiaalisen median osalta aineistomme sisälsi myös perustulo- tai basic income -termejä sisältävät tviitit yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitteristä. Ensiksi tilastoimme perustulojuttujen lukumääriä ja eri mediaryhmien osuuksia perustulokirjoittelusta. Sosiaalisen median osalta tilastoimme perustulotviittien lukumääriä ja eri hashtagien käyttöä. Tarkastelimme eri medioita ajallisesti myös rinnakkain. Toiseksi analysoimme laadullisesti perustulojuttujen ja tviittien sisältöä. Tarkastelimme, miten perustulosta keskustellaan, ketkä keskusteluun osallistuvat ja kenen/mistä näkökulmasta keskustelua käydään. Laadullisen analyysin aineisto koostui perustulojutuista, joita oli eniten kommentoitu Twitterissä, ja näiden juttujen jakamisessa käytetyistä tviiteistä. Tutkimus osoittaa, että perustulon asema julkisen keskustelun teemana on vahvistunut. Perustuloa esitettiin usein vaihtoehdoksi tai vertailukohdaksi, kun pohdittiin sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista. Asiantuntijoiden ja aktivistien lisäksi perustulokeskusteluihin osallistui yhä enemmän kansalaisia, ja keskustelun uudeksi ulottuvuudeksi nousi kokeiluun osallistuvien omakohtaiset kokemukset. Suomalainen keskustelu perustulosta keskittyi työllisyysvaikutuksiin ja oli näin ollen näkökulmiltaan ja tavoitteiltaan suppeampaa kuin kansainvälinen keskustelu aiheesta. Toisaalta keskustelun fokus vastasi niitä kysymyksiä, joihin Suomen perustulokokeilulla etsitään vastauksia. Tämä voi luoda paremmat edellytykset sille, että kokeilun tuottama tutkimustieto palvelee poliittista päätöksentekoa ja julkisen mielipiteen muodostumista

Sosiaaliturva ja vastikkeellisuus : Tapaustutkimus Suomen perustulokokeilusta

publishedVersionPeer reviewe

The gendered impacts of the Covid-19 crisis in Finland and the effectiveness of the policy responses : Findings of the project "The impact of the Covid-19 crisis in Finland"

This paper presents the first findings of the project The impact of the Covid-19 crisis in Finland (VN TEAS) and provides first evidence on the gendered impacts of the pandemic and effectiveness of the policy responses in Finland

The basic income experiment 2017–2018 in Finland : Preliminary results

Prime Minister Juha Sipilä's Government set customer orientation of services as one of the strategic objectives of the Governmental Programme. To achieve this goal, Sipilä’s government decided to launch a basic income experiment during its term. By experimenting with basic income, Sipilä’s government tried to find out whether the introduction of a basic income could make the social security system in Finland more inclusive and further increase the labour supply. The Ministry of Social Affairs and Health and Kela - The Social Insurance Institution of Finland have agreed on the assessment of the basic income experiment. The assessment of the basic income experiment is carried out by Kela, together with the VATT Institute for Economic Research, the University of Turku, the University of Helsinki, the La-bour Institute for Economic Research, the Finnish Association for Mental Health and Tänk. The scientific director of the research project is Programme Director (SRC) Olli Kangas, from the University of Turku, and the administrative director is Research Professor Jaana Martikainen, from Kela. The Basic Income Experiment Evaluation Project studies the effects of basic income, utilizing both registry, survey and interview data. The research results of the subprojects will be reported in stages during the evaluation research project running from 2019 to 2020. This report is the first research publication presenting the effects of the basic income experiment in Finland. It includes a preliminary register-based statistical analysis of the employment effects of the experiment for 2017. An analysis based on survey data examines the impact of the experiment on the wellbeing of the basic income recipient

Suomen perustulokokeilun arviointi

Suomen perustulokokeilu toteutettiin vuosina 2017–2018. Kokeilun ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kohdeväestön työllisyyteen, tuloihin ja sosiaaliturvan käyttöön. Lisäksi arvioitiin perustulon saajien hyvinvointia. Perustulokokeilun koeryhmään valittiin satunnaisotannalla 2 000 henkilöä työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa Kelasta marraskuussa 2016 saaneista 25–58-vuotiaista. Muut samana ajankohtana työttömyysturvaa saaneet muodostivat kokeilun verrokkiryhmän. Perustulo oli vastikkeeton etuus, jota ei tarvinnut hakea ja jonka saamiselle ei ollut erityisiä ehtoja. Perustuloa maksettiin koeryhmälle kahden vuoden ajan vastikkeettomasti, eivätkä työ- tai yrittäjätulot vähentäneet etuutta. Raportti sisältää kokeilun arviointitutkimuksen eri osahankkeiden tulokset. Koehenkilöiden työllisyys kasvoi rekisteriaineistojen analyysin mukaan vuoden kestoisen arviointijakson aikana keskimäärin 6 päivää enemmän kuin vertailuryhmällä. Kyselyaineistoon pohjautuvassa analyysissa tarkasteltiin perustulon saajien ja verrokkien terveyttä, psyykkistä ja taloudellista hyvinvointia, luottamusta ja byrokratiakokemuksia. Eri mittareilla tarkasteltuna perustulon saajien hyvinvointi oli verrokkeja parempaa. Laadullinen haastattelututkimus osoittaa yhtäältä perustulon hyvin erilaiset merkitykset omille työllistymismahdollisuuksille ja toisaalta suuret erot perustulon saajien lähtökohdissa ja elämätilanteissa. Paremmat mahdollisuudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja lisääntynyt autonomia tuotiin esiin riippumatta muutoksista omassatyöllisyydessä. Media-analyysissa havaittiin, että perustulokokeilua käsiteltiin kotimaisessa ja kansainvälisessä mediassa ennen kaikkea talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Perustulon kannatusta mitanneessa väestökyselyssä 46 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä tai osittain samaa mieltä, että perustulo tulisi ottaa käyttöön Suomessa. Perustulokokeilun arvioinnista on vastannut Kela, joka on toteuttanut sen yhdessä VATT:n, Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Suomen Mielenterveysseuran ja ajatushautomo Tänkin kanssa.</p

Perustulokokeilun työllisyys- ja hyvinvointivaikutukset : Alustavia tuloksia Suomen perustulokokeilusta 2017–2018

Pääministeri Juha Sipilän hallitus kirjasi hallitusohjelman yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi palveluiden asiakaslähtöisyyden. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hallitus päätti käynnistää hallituskaudellaan perustulokokeilun. Kokeilulla hallitus pyrki selvittämään, voitaisiinko perustulon kaltaisella sosiaaliturvamallilla uudistaa sosiaaliturvaa nykyistä osallistavammaksi ja työhön kannustavammaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kela ovat sopineet perustulokokeilun arvioinnista. Perustulokokeilun arvioinnista vastaa Kela, joka toteuttaa sen yhdessä VATT:n, Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Suomen Mielenterveysseuran ja ajatushautomo Tänkin kanssa. Tutkimuksen tieteellisenä johtajana toimii ohjelmajohtaja (STN) Olli Kangas Turun yliopistosta ja hallinnollisena johtajana tutkimusryhmän päällikkö, tutkimusprofessori Jaana Martikainen Kelasta. Perustulokokeilun arviointitutkimushankkeessa tutkitaan laajasti perustulon vaikutuksia ja hyödynnetään niin rekisteri-, kysely- kuin haastattelututkimusaineistoja. Eri osahankkeiden tutkimustuloksia raportoidaan vaiheittain arviointitutkimushankkeen aikana vuosina 2019–2020. Käsillä oleva raportti on ensimmäinen Suomen perustulokokeilun vaikutuksia esittelevä tutkimusjulkaisu. Se sisältää alustavan rekisteripohjaisen tilastollisen analyysin kokeilun työllisyysvaikutuksista vuoden 2017 osalta. Kyselyaineistoon pohjautuvassa analyysissa tarkastellaan kokeilun vaikutuksia perustulonsaajien hyvinvointiin

The basic income experiment 2017–2018 in Finland. Preliminary results

Prime Minister Juha Sipilä's Government set customer orientation of services as one of the strategic objectives of the Governmental Programme. To achieve this goal, Sipilä’s government decided to launch a basic income experiment during its term. By experimenting with basic income, Sipilä’s government tried to find out whether the introduction of a basic income could make the social security system in Finland more inclusive and further increase the labour supply. The Ministry of Social Affairs and Health and Kela - The Social Insurance Institution of Finland have agreed on the assessment of the basic income experiment. The assessment of the basic income experiment is carried out by Kela, together with the VATT Institute for Economic Research, the University of Turku, the University of Helsinki, the La-bour Institute for Economic Research, the Finnish Association for Mental Health and Tänk. The scientific director of the research project is Programme Director (SRC) Olli Kangas, from the University of Turku, and the administrative director is Research Professor Jaana Martikainen, from Kela. The Basic Income Experiment Evaluation Project studies the effects of basic income, utilizing both registry, survey and interview data. The research results of the subprojects will be reported in stages during the evaluation research project running from 2019 to 2020. This report is the first research publication presenting the effects of the basic income experiment in Finland. It includes a preliminary register-based statistical analysis of the employment effects of the experiment for 2017. An analysis based on survey data examines the impact of the experiment on the wellbeing of the basic income recipients</p