Työn kysyntä, joustot ja sopeutuminen : Dynaaminen malli yritys- ja aikakohtaisilla joustoilla, ekonometrinen sovellus suomalaisten suuryritysten paneeliaineistoon

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.This thesis deals with labour demand, the elasticises of labour demand and adjustment through the theory of labour economics, an econometric model and its application to panel data set of finnish firms. First a continues and discrete time model of labour demand are specified with strictly convex or quadratic adjustment costs. In the econometric part of the study a model for labour demand with firm and time specific elasticises and adjustment are specified. The adjustment parameter is also explicitly modeled. From the econometric model for labour demand the wage-, output-, capital- and trend elasticity are calculated for each observation in time. Then these elasticities are averaged according to the factor of interest which in this thesis are 1. time, 2. industry and 3. size of firm. The same applies for the adjustment parameter. Especially the wage elasticity is of special interest as it describes the effects of the tax wedge of labour on labour demand. In the econometric part of the thesis the elasticises and adjustment of labour demand are estimated from an unbalanced panel data set of the 500 largest enterprises in Finland as measured by turnover. The data covers the years from 1986 to 2003 and has a total of 8185 observations. As an econometric research method a fixed effects nonlinear seemingly unrelated regressions (SUR) algorithm is used to estimate labour demand. The results indicate that the wage and output elasticity of labour demand have increased during the observed period from 1986 to 2003. The wage elasticity has increased from -0.6 to -0.75 and the output elasticity from 0.8 to 0.9 in the long run during the data period. The same pattern is observed for these elasticises in the short run as well. Technical change has decreased labour demand by approximately two percent p.a. in the short and long run. These results confirm that finnish labour markets have become more flexible due to increased competition and integration of product markets which in turn are due to the single market policies of the EU and the effects of globalization on labour markets. The only surprise in the results is that the adjustment parameter has decreased slightly during the end of the observation period which points to mounting adjustment costs of labour demand and rigidities in the adjustment of labour markets. The results also show that the elasticises and adjustment of labour demand vary strongly with the industry of the firm. This points to the heterogeneity across firms and industries which validates the research strategy and methodology used here and should not be overlooked in empirical research in general. On the other hand firm size is not found to be a significant factor in determining the elasticises or adjustment. Therefore the explicit modeling of firm and time specific adjustment should be taken into account in future research on labour demand and its elasticises.Tämä tutkimus käsittelee työn kysyntää, työn kysynnän joustoja sekä sopeutumista teorianmuodostuksen, ekonometrisen mallin ja paneeliaineistosovelluksen kautta. Aluksi käsitellään yritysten työn kysyntää työn taloustieteen teorianmuodostuksen kautta ja johdetaan konvekseista sopeutumiskustannuksista dynaaminen malli. Ekonometrisessä osuudessa keskeisellä sijalla on em. mallin havainto- ja aikayksikkökohtainen luonne, estimoitavan työllisyysmallin joustavuus parametrien suhteen ja sopeutumisparametrin eksplisiittinen spesifioiminen ja mallintaminen. Työn kysynnän mallista lasketaan palkka-, tuotanto-, pääoma- ja trendijoustot havaintoyksiköittäin, mikä mahdollistaa joustojen keskiarvoistamisen mielenkiinnon kohteena olevan ominaisuuden suhteen. Samoin dynaamiset sopeutumisparametrit, ja siten sopeutumiskustannukset, ovat yritys- ja aikakohtaisia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työn kysynnän joustoja ja sopeutumista 1. ajan, 2. toimialan ja 3. yrityksen koon suhteen. Mallista saadaan tuotannon-, reaalipalkan-, pääomakannan- ja eksogeenisen teknologisen kehityksen vaikutukset työn kysyntään, eli työn kysynnän tuotanto-, palkka-, pääoma- ja trendijousto. Erityisesti palkkajouston vaikutukset voidaan samaistaa työn verotuksen työllisyysvaikutuksiin, eli siihen miten työn verokiila vaikuttaa työn kysyntään ja työllisyyteen yrityksissä. Tutkielman ekonometrisessä osassa ongelmanasetteluun paneudutaan liikevaihdoltaan 500 suurimman suomalaisyrityksen muodostaman paneeliaineiston kautta, joka kattaa vuodet 1986-2003. Työllisyyttä pyritään selittämään työn taloustieteen teorian implikoimilla ja tutkimuskirjallisuudessa yleisesti käytetyillä eksogeenisilla muuttujilla. Tutkimusmenetelmänä käytetään staattista ja dynaamista paneeliregressiomallia, kiinteiden yritysvaikutusten (fixed effects) spesifikaatiolla. Estimointimenetelmänä käytetään epälineaarista iteratiivista seemingly unrelated regressions (SUR) –estimointia. Tuloksista havaitaan, että niin työn kysynnän palkka- kuin tuotantojousto ovat kasvaneet huomattavasti vuosien 1986-2003 välisenä aikana. Palkkajousto on kasvanut pitkällä aikavälillä arvosta -0.6 arvoon -0.75 ja tuotantojousto arvosta 0.8 arvoon 0.9. Nämä tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että hyödykemarkkinoiden integraatio EU:ssa, talouden kansainvälistyminen ja globalisaatiokehitys ovat lisänneet työmarkkinoiden joustavuutta viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Hieman yllättävää tuloksissa on sen sijaan se, että sopeutumisparametri viittaa työn kysynnän sopeutumisen työmarkkinatekijöiden muutoksiin hidastuneen 2000-luvun alkupuolelle tultaessa. Tämä viittaa suoraan työmarkkinoiden rakenteellisten jäykkyyksiin. Työn kysynnän joustot ja sopeutuminen vaihtelevat hyvin voimakkaasti toimialan mukaan. Tämä viittaa sopeutumiskustannusten heterogeenisuuteen yli yritysten ja ajan, jolloin sopeutumisparametrin yritys- ja aikakohtainen spesifikaatio on perusteltu. Sen sijaan yrityksen kokoluokan suhteen ei ole havaittavissa merkittävää joustojen tai sopeutumisen vaihtelua

Työn kysyntä : teoria ja sovellus suomalaisiin suuryrityksiin

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä Pro gradussa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mitkä ovat työn kysyntää määräävät tekijät suomalaisyrityksissä? - Mikä on työn kysynnän palkkajousto kyseisissä yrityksissä? - Miten palkkajouston arvo on muuttunut 1980-luvulta 1990-luvulle tultaessa? - Mikä on palkkajouston suuruusluokka talouden eri toimialoilla? Pro gradu käsittelee työn kysyntää kansantaloustieteen teorianmuodostuksen ja ekonometristen menetelmien kannalta. Ensivaiheessa johdetaan työn kysyntä sekä yrityksen staattisesta että dynaamisesta voiton maksimointiongelmasta ja tämän jälkeen spesifioidaan empiirinen työllisyysmalli, joka on tilastollisesti estimoitavissa. Työn toinen osio käsittelee paneeliaineistoon soveltuvia tilastollisia mallejaja niiden estimointi- ja testiteoriaa. Mallintaminen alkaa klassisesta poolatusta OLS-mallista jatkuen staattisten kiinteiden ja satunnaisten vaikutusten estimaattorien kautta kohti dynaamisia IV- ja GMM-estimaattoreita. Esiteltävät menetelmät ja metodit on valittu nimenomaan empiirisen osion tarpeita silmälläpitäen. Kolmannessa ekonometrisessa osiossa estimoidaan ja testataan sekä teoriapohjaisiaettä vapaasti parametroituja työn kysynnän mallispesifikaatioita, jotka ovat luonteeltaan sekä staattisia että dynaamisia. Keskeinen tulos näistä malleista on se, että yleinen palkkataso vaikuttaa erittäin voimakkaasti yrityksen työn kysyntään siten, että palkan kohotessa prosentin verran työllisyys laskee ceteris paribus lähes saman verran. Merkillepantavaa on myös se, että työllisyys riippuu vain ns. klassista determinanteistaan. Viivästetyn selitettävän muuttujan merkitsevyys puolestaan viittaa sopeutumiskustannusten tärkeyteen yrityksen intertemporaalisissa työllisyyspäätöksissä, eli työllisyyden skaalaaminen ajassa ei ole kitkaton prosessi kuten neoklassinen teoria väittää. Dynaamisella työllisyysmallilla suoritetut kokeilut viittaavat myös siihen, että työllisyyden palkkajousto on laskenut 1980-luvulta 1990-luvulle tultaessa. Toisaalta toimialalla on huomattava vaikutus palkkajoustoon siten, että palveluissa joustavuus on merkittävästi teollisuutta korkeampaa, joskin tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Yhteenvetona empiirisistä osiosta voidaan sanoa, että varsinkin työllisyyden keskeisimmän determinantin, palkkauksen, osalta saadut tulokset ovat varsin hyvin linjassa 1990-luvulla suoritetun kotimaisen tutkimuksen kanssa, vaikkakin tässä työssä painotetaan suurempaa joustavuutta kuin aiemmin on keskimäärin oletettu

Omaishoidon tuki - Selvitys omaishoidon tuen palkkioista ja palveluista kunnissa vuonna 2012

Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jolla tuetaan toimintakyvyn vajeen, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan henkilön itsenäistä asumista kotioloissa. Viime vuosina omaishoidon tuki on ollut määrätietoisen kansallisen kehittämisen kohteena. Meneillään oleva palvelujärjestelmän muutos korostaa hoidon ja huolenpidon tarpeisiin vastaamista ensisijaisesti kotiin saatavilla palveluilla. Tällöin myös omaishoidon merkitys kasvaa ja omaishoitajien tekemän työn arvo lisääntyy entisestään. Omaishoidon tuen yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden parantaminen sekä omaishoitajien jaksamisen tukeminen tulevat tämän vuoksi jatkossakin olemaan keskeisiä kehittämistavoitteita. Kunnille ja kuntayhtymille vuonna 2012 suunnatussa kyselyssä kartoitettiin omaishoidon tuen nykytilaa, jakautumista tuen tarpeessa oleville, omaishoitajien hoitopalkkioita, tukeen sisältyviä palveluja ja tuen kehittämistarpeita. Selvitys on jatkoa aiemmille, vuodesta 1994 lähtien noin viiden vuoden välein toteutetuille kyselyille

Incentives of Health Care Expenditure

<p>The incentives of health care expenditure (HCE) have been a topic of discussion in the USA (Obama reforms) and in Europe (adjustment to debt crisis). There are competing views of institutional versus GDP (unit income elasticity) and productivity related factors of growth of expenditure. However ageing of populations, technology change and economic incentives related to institutions are also key drivers of growth according to the OECD and EU’s AWG committee. Simulation models have been developed to forecast the growth of social expenditure (including HCEs) to 2050. In this article we take a historical perspective to look at the institutional structures and their relationship to HCE growth. When controlling for age structure, price developments, doctor density and in-patient and public shares of expenditures, we find that fee-for-service in primary care, is according to the results, in at least 20 percent more costly than capitation or salary remuneration. Capitation and salary (or wage) remuneration are at same cost levels in primary care. However we did not find the cost lowering effect for gatekeeping which could have been expected based on previous literature. Global budgeting 30 (partly DRG based) percent less costly in specialized care than other reimbursement schemes like open contracting or volume based reimbursement. However the public integration of purchaser and provider cost seems to result to about 20 higher than public reimbursement or public contracting. Increasing the number of doctors or public financing share results in increased HCEs. Therefore expanding public reimbursement share of health services seems to lead to higher HCE. On the contrary, the in-patient share reduced expenditures. Compared to the previous literature, the finding on institutional dummies is in line with similar modeling papers. However the results for public expansion of services is a contrary one to previous works on the subject. The median lag length of adjustment is 6.6 years or 26 quarters for countries to move half way to the eventual equilibrium in HCE/GDP-ratios in response to a shock in demand factors which indicates “hysteresis” in demand.</p