Alue, teknologia, väestö : genealoginen näkökulma vyöhykemenetelmään

Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa alueellista hallintaa Michel Foucault'n ajatteluun pohjautuvan valta-analyysin viitekehyksessä. Empiirisenä tutkimuskohteena on Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Urban Zone -tutkimushankekokonaisuudessa kehitetty yhdyskuntarakenteen vyöhykemenetelmä, jossa Suomen 34 kaupunkiseutua on jaettu paikkatietoteknologian avulla jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin. Tarkentavana teoreettisena taustakehyksenä käytän maantieteen ja foucault'n valta-ajattelua yhdistävän geogovernmentality-tutkimussuuntauksen lähtökohtia, jossa maantieteellisesti tuotettu tietous ja menetelmät ajatellaan biopoliittisen hallinnan mekanismeiksi. Yhdistän tarkasteluni tilalliseksi kehykseksi Henri Lefebvren tilan representaation kategorian, jonka kautta tarkastelen yhdyskuntarakenteen vyöhykemenetelmän tuottamaa tilakäsitystä abstraktina tilana. Tutkimuksen aineistona on Urban Zone -hankekokonaisuuteen liittyvää materiaalia: loppuraportteja ja liiteaineistoa. Tarkastelen aineistoa genealogisella tutkimusotteella, ja paikannan vyöhykemenetelmästä hallinnan käytäntöjä sekä niiden taustalla vaikuttavia ongelmallistamisia. Analysoin menetelmää erityisesti Foucault'n esittämien vallan dispositiivien näkökulmasta. Kohdistan huomion analyysissani erityisesti paikkatietoteknologiseen esitys- ja toteutustapaan, jonka kautta teen näkyväksi vyöhykemenetelmän hallinnan käytäntöjen polveutumisen hallinnan dispositiiveista, aina yksittäisestä paikkatietoruudusta lähtien vyöhykemenetelmän muodostaman ohjausjärjestelmän kokonaisuuden tasolle. Analyysissa sovellan lisäksi Foucault'n governmentality-konseptiin pohjautuvan hallinnan analytiikan tutkimussuuntauksen tarjoamia käsitteellisiä työkaluja. Vyöhykemenetelmä voidaan nähdä biopoliittisen hallinnan menetelmänä, ja siitä voidaan paikantaa sekä kurivallan että turvallisuuden dispositiivin mukaisia käytäntöjä. Paikkatietoteknologisen teknisen toteutustavan genealoginen analyysi paljastaa uudella tavalla menetelmän keskeisenä taustailmiönä olevan hajautumiseen ja tiivistämiseen liittyvän ongelmoinnin. Analyysissani tulee lisäksi näkyväksi institutionaalisen alueiden suunnittelun ja vyöhykemenetelmän jännitteinen suhde: vyöhykemenetelmä voidaan ymmärtää järjestelmien tasolla tapahtuvana käytäntöjen ohjailuna tai niin sanottuna etähallintana, joka pyrkii toteuttamaan alueen etäältä hallintaa institutionaalisten suunnittelujärjestelmien kautta. Tutkimukseni on yksi esimerkki foucaultlaisen näkökulman soveltamisesta alueellisen hallinnan ja ohjauksen järjestelmien viitekehyksessä. Se laajentaa Foucault'n valta-analyyttista lähestymistapaa alueelle, jossa sitä kotimaisessa tutkimuksessa on suhteellisen harvoin sovellettu. Pohdin tulosten pohjalta genealogisen menetelmän soveltamismahdollisuuksia ja uusia teoreettisia suuntautumisvaihtoehtoja alueellisen hallinnan tutkimuksessa

Advanced Concepts in Josephson Junction Reflection Amplifiers

Low-noise amplification atmicrowave frequencies has become increasingly important for the research related to superconducting qubits and nanoelectromechanical systems. The fundamental limit of added noise by a phase-preserving amplifier is the standard quantum limit, often expressed as noise temperature $T_{q} = \hbar {\omega}/2k_{B}$. Towards the goal of the quantum limit, we have developed an amplifier based on intrinsic negative resistance of a selectively damped Josephson junction. Here we present measurement results on previously proposed wide-band microwave amplification and discuss the challenges for improvements on the existing designs. We have also studied flux-pumped metamaterial-based parametric amplifiers, whose operating frequency can be widely tuned by external DC-flux, and demonstrate operation at $2\omega$ pumping, in contrast to the typical metamaterial amplifiers pumped via signal lines at $\omega$.Comment: 9 pages, 6 figure

Cholesterol metabolism and weight reduction in subjects with mild obstructive sleep apnoea: a randomised, controlled study

Peer reviewe

Siipikarjan lintuinfluenssariski Suomessa – riskiprofiili

Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan aiheuttama paine suomalaisiin siipikarjoihin on kohonnut. Tautia on todettu vuoden 2016 jälkeen luonnonvaraisilla linnuilla yhä useammin ja yhä laajemmalla alueella. Kartoitimme riskitekijöitä, jotka voisivat johtaa lintuinfluenssan leviämiseen siipikarjaan Suomessa. Samalla arvioimme siipikarjan alueellista ja ajallista lintuinfluenssatartuntariskiä sekä siipikarjan ulkonapitokiellon tarkoituksenmukaista laajuutta ja ajankohtaa. Aineistona käytimme BirdLifen lintuseuranta-aineistoja, siipikarjan salmonellavalvontaohjelmaan kuuluvien tilojen tarkastuskäyntipöytäkirjoja, Ruokaviraston eläintenpitäjärekisteriä ja lintuinfluenssaseurannan tuloksia, kirjallisuutta sekä asiantuntijahaastatteluista saatua tietoa. Lintuinfluenssalle vähiten alttiit alueet ovat Pohjois- ja Koillis-Suomessa. Altistumisriski on vähäisin talvisin. Ulkonapitokielto vähentää altistumisriskiä, mutta Suomessa on alueita ja ajankohtia, jolloin siipikarjan ulkonapitokiellon laajutta tai ajankohtaa voisi muuttaa. Euroopan kulloisenkin kevään lintuinfluenssatilanne voitaisiin huomioida ulkonapitokiellon ajanjaksoa määriteltäessä. Tehokkain tapa suojata siipikarja lintuinfluenssalta on pitopaikan hyvä tautisuojaus

Safety of alemtuzumab in a nationwide cohort of Finnish multiple sclerosis patients

Background Alemtuzumab is an effective disease-modifying therapy (DMT) for highly active multiple sclerosis (MS). However, safety concerns limit its use in clinical practice. Objectives To evaluate the safety of alemtuzumab in a nationwide cohort of Finnish MS patients. Methods In this retrospective case series study, we analyzed the data of all but two MS patients who had received alemtuzumab in Finland until 2019. Data were systematically collected from patient files. Results Altogether 121 patients were identified, most of whom had received previous DMTs (82.6%). Median follow-up time after treatment initiation was 30.3 months and exceeded 24 months in 78 patients. Infusion-associated reactions (IARs) were observed in 84.3%, 57.3%, and 57.1% of patients during alemtuzumab courses 1-3, respectively. Serious adverse events (SAEs) were observed in 32.2% of patients, serious IARs in 12.4% of patients, and SAEs other than IARs in 23.1% of patients. Autoimmune adverse events were observed in 30.6% of patients. One patient died of hemophagocytic lymphohistiocytosis, and one patient died of pneumonia. A previously unreported case of thrombotic thrombocytopenic purpura was documented. Conclusions SAEs were more frequent in the present cohort than in previous studies. Even though alemtuzumab is a highly effective therapy for MS, vigorous monitoring with a long enough follow-up time is advised.Peer reviewe

Safety of alemtuzumab in a nationwide cohort of Finnish multiple sclerosis patients

Background Alemtuzumab is an effective disease-modifying therapy (DMT) for highly active multiple sclerosis (MS). However, safety concerns limit its use in clinical practice. Objectives To evaluate the safety of alemtuzumab in a nationwide cohort of Finnish MS patients. Methods In this retrospective case series study, we analyzed the data of all but two MS patients who had received alemtuzumab in Finland until 2019. Data were systematically collected from patient files. Results Altogether 121 patients were identified, most of whom had received previous DMTs (82.6%). Median follow-up time after treatment initiation was 30.3 months and exceeded 24 months in 78 patients. Infusion-associated reactions (IARs) were observed in 84.3%, 57.3%, and 57.1% of patients during alemtuzumab courses 1-3, respectively. Serious adverse events (SAEs) were observed in 32.2% of patients, serious IARs in 12.4% of patients, and SAEs other than IARs in 23.1% of patients. Autoimmune adverse events were observed in 30.6% of patients. One patient died of hemophagocytic lymphohistiocytosis, and one patient died of pneumonia. A previously unreported case of thrombotic thrombocytopenic purpura was documented. Conclusions SAEs were more frequent in the present cohort than in previous studies. Even though alemtuzumab is a highly effective therapy for MS, vigorous monitoring with a long enough follow-up time is advised.</p

Natalizumab treatment shows low cumulative probabilities of confirmed disability worsening to EDSS milestones in the long-term setting.

Abstract Background Though the Expanded Disability Status Scale (EDSS) is commonly used to assess disability level in relapsing-remitting multiple sclerosis (RRMS), the criteria defining disability progression are used for patients with a wide range of baseline levels of disability in relatively short-term trials. As a result, not all EDSS changes carry the same weight in terms of future disability, and treatment benefits such as decreased risk of reaching particular disability milestones may not be reliably captured. The objectives of this analysis are to assess the probability of confirmed disability worsening to specific EDSS milestones (i.e., EDSS scores ≥3.0, ≥4.0, or ≥6.0) at 288 weeks in the Tysabri Observational Program (TOP) and to examine the impact of relapses occurring during natalizumab therapy in TOP patients who had received natalizumab for ≥24 months. Methods TOP is an ongoing, open-label, observational, prospective study of patients with RRMS in clinical practice. Enrolled patients were naive to natalizumab at treatment initiation or had received ≤3 doses at the time of enrollment. Intravenous natalizumab (300 mg) infusions were given every 4 weeks, and the EDSS was assessed at baseline and every 24 weeks during treatment. Results Of the 4161 patients enrolled in TOP with follow-up of at least 24 months, 3253 patients with available baseline EDSS scores had continued natalizumab treatment and 908 had discontinued (5.4% due to a reported lack of efficacy and 16.4% for other reasons) at the 24-month time point. Those who discontinued due to lack of efficacy had higher baseline EDSS scores (median 4.5 vs. 3.5), higher on-treatment relapse rates (0.82 vs. 0.23), and higher cumulative probabilities of EDSS worsening (16% vs. 9%) at 24 months than those completing therapy. Among 24-month completers, after approximately 5.5 years of natalizumab treatment, the cumulative probabilities of confirmed EDSS worsening by 1.0 and 2.0 points were 18.5% and 7.9%, respectively (24-week confirmation), and 13.5% and 5.3%, respectively (48-week confirmation). The risks of 24- and 48-week confirmed EDSS worsening were significantly higher in patients with on-treatment relapses than in those without relapses. An analysis of time to specific EDSS milestones showed that the probabilities of 48-week confirmed transition from EDSS scores of 0.0–2.0 to ≥3.0, 2.0–3.0 to ≥4.0, and 4.0–5.0 to ≥6.0 at week 288 in TOP were 11.1%, 11.8%, and 9.5%, respectively, with lower probabilities observed among patients without on-treatment relapses (8.1%, 8.4%, and 5.7%, respectively). Conclusions In TOP patients with a median (range) baseline EDSS score of 3.5 (0.0–9.5) who completed 24 months of natalizumab treatment, the rate of 48-week confirmed disability worsening events was below 15%; after approximately 5.5 years of natalizumab treatment, 86.5% and 94.7% of patients did not have EDSS score increases of ≥1.0 or ≥2.0 points, respectively. The presence of relapses was associated with higher rates of overall disability worsening. These results were confirmed by assessing transition to EDSS milestones. Lower rates of overall 48-week confirmed EDSS worsening and of transitioning from EDSS score 4.0–5.0 to ≥6.0 in the absence of relapses suggest that relapses remain a significant driver of disability worsening and that on-treatment relapses in natalizumab-treated patients are of prognostic importance

Asiakastyytyväisyyskysely FC Lahden ottelutapahtuman kehittämiseksi kaudelle 2015

Tämän työn tarkoituksena oli selvittää FC Lahden otteluissa käyneiden katsojien tyytyväisyyttä ottelutapahtuman eri osa-alueisiin. Samalla vertailtiin Hiihtostadionin ja Kisapuiston eroja. Tutkimuksessa verrattiin ensimmäistä kertaa otteluissa käyneiden ja useasti otteluissa vierailleiden katsojien kokemuksia ottelutapahtumasta. Tutkimustulosten avulla seura pystyy kehittämään ottelutapahtumaa entistäkin paremmin asiakasta palvelevaksi. Ensimmäistä kertaa otteluissa vierailleiden katsojien mielipide on seuralle erityisen tärkeä yleisömäärien kasvattamiseksi. Tutkimus teetettiin nettikyselynä yhteistyössä Sport Business School Finlandin kanssa kuudessa kauden 2012 kotiottelussa. Kyselyihin vastasi yhteensä 247 henkilöä, joista miehiä oli 216 ja naisia 31. Ensimmäistä kertaa kauden aikana ottelussa käyneitä vastaajia oli yhteensä 37. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että Kisapuistoa pidetään selkeästi Hiihtostadionia parempana paikkana ottelutapahtumalle. Etenkin tunnelma nousi selkeästi paremmaksi Kisapuistossa. Oheispalvelut toimivat hyvin, tunnelmaa pidettiin pääsääntöisesti miellyttävänä ja itse peliä kehuttiin viihdyttäväksi. Jatkotutkimuksessa voitaisiin verrata, miten naisten ja miesten kokemukset ottelutapahtumasta eroavat toisistaan. Lisäksi voitaisiin selvittää, mitkä ovat niitä syitä, joiden takia ihmiset jättävät tulematta FC Lahden peleihin.The purpose of this study was to determine the customer experience of visitors during an FC Lahti match event including game experience as well as several other aspects. At the same time a comparison was made between Lahti Stadium and Kisapuisto football stadium. The study compared the experience of first time visitors with frequent visitors of an FC Lahti match event. The results of the survey will enable FC Lahti to develop the event more adaptable to the customer´s needs. The first time visitors’ opinions are particularly important since the club wants to increase the number of its spectators for upcoming games. The study was carried out using an online survey in cooperation with the Sport Business School Finland during a period of six home matches of the 2012 season. A total of 247 persons participated in the survey, of which 216 were men and 31 women. The survey showed that 37 respondents out of the 247 were first time visitors. Based on the results of the survey it can be said that the respondents demonstrated a clear preference for Kisapuisto football stadium due to the likeable atmosphere of the stadium. Eventually ancillary services and atmosphere were given a positive feedback and the game itself was considered to be entertaining. For a future case study, comparison between men´s and women´s differences in their feelings experienced during an FC Lahti match event can be carried out. In addition, a future case study can also evaluate the reasons why people are not attending FC Lahti games

Vanhempien näkemyksiä tieto- ja viestintäteknologian käytöstä koulussa

Tieto– ja viestintäteknologiaa (TVT) hyödynnetään nykyaikana yhä useammin vapaa-ajalla, työelämässä ja koulussa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin suomalaisten vanhempien näkemyksiä koskien TVT:n lisääntynyttä käyttöä koulussa. Tavoitteena on selvittää millaisia myönteisiä ja kielteisiä asioita vanhemmat näkevät TVT:n käytössä koulussa. Tämän tutkimuksen aineistona käytettiin Suomen Vanhempainliiton ja Förbundet Hem och Skola i Finlandin yhteistyössä teettämään Vanhempien Barometri 2018 -kyselyä. Kysely sisälsi yhteensä 51 kysymystä, mutta tässä tutkimuksessa keskityttiin kysymykseen, jossa kysyttiin vanhempien näkemyksiä koulujen lisääntyneestä tieto- ja viestintäteknologian käytöstä. Aineisto koostui 5561 vastauksesta ja se analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Vanhemmista TVT:n käyttöä kouluissa piti hyvänä asiana 54 % ja huonona 23 %. Neutraaleja vastauksia oli 6 %. Vastauksista 17 % oli sellaisia, joissa TVT:n käytössä kouluissa koettiin olevan sekä hyviä että huonoja puolia. Suurin osa vanhemmista, joilla oli positiivinen näkemys TVT:stä, perusteli näkemystään sen kuulumisella nykyaikaan ja sen käytön olevan hyvä asia silloin, kun se on pedagogisesti perusteltua. Vanhemmissa aiheutti eniten huolta älypuhelimien käyttö muuhun kuin opiskelutarkoitukseen koulupäivän aikana, TVT:n käytöstä johtuva kirjoitustaidon heikkeneminen, TVT:n liika käyttäminen koulussa sekä TVT:n pitäminen itseisarvona