"My way or the highway"? - A study of cooperation within the United Nations Security Council

In this thesis I studied how the level of cooperation has changed in the United Nations Security Council (UNSC) since the Cold War, as the international arena went from being a bipolar power structure to a unipolar one. My perspective on cooperation was based on the theory of realism. In order to answer these questions I analyzed veto usage and the resolutions as indicators of cooperation. Veto usage was studied through a descriptive method while the resolutions were analyzed based upon word-count, a quantitative text-analysis method. The method was applied on all adopted resolutions in 1983 and in 2010. It was clear from the result that the cooperation level in the UNSC had increased since the Cold War, though the resolutions have to be studied more in order to draw further conclusions. Further research should be conducted in order to develop a better understanding of resolutions as an indicator of cooperation and negotiation within the UNSC. Key words: United Nations Security Council, Resolutions, Cooperation Words: 866

Armeijamme omaperäiseksi

"Koska armeijamme on parhaillaan kiihkeässä kehitysvaiheessa, olen rohjennut ottaa esitykseni aiheeksi kysymyksen, mikä olisi tämä omaperäinen pohja meillä." Näin aloittaa kirjoittaja artikkelissa, jossa hän kreikkalaisesta falangista aloittaen pohjustaa erilaisilla historiallisilla näkökohdilla tarvittavia kehityssuuntia. Hän käsittelee muun muassa Puolan sotia, Japani-Venäjän sotaa sekä ensimmäistä maailmansotaa, jossa kuumeisesti etsittiin uusia keinoja, jolla hyökkäys taas saataisiin liikkeelle. Artikkelissa todetaan, että kautta historian taktiikassa on ilmennyt kangistumista, josta on pyritty vapautumaan taktiikkaa ja aseistusta parantamalla. Oman armeijamme kehittämisperusteiksi artikkelissa käsitellään sotahistoriamme uudemman ajan tapahtumia. Kirjoittajan mukaan "Oman sotahistoriamme antama opetus on siis se, että armeijamme tulee niin aseistukseen, organisaatioon, koulutukseen kuin taktiikkaankin nähden perustua kansalliselle pohjalle." Kansallisen pohjan erikoisuuksina käsitellään artikkelissa yksityiskohtaisesti maastoa, ilmastoa sekä kansan luonnetta sekä tehdään niistä selkeitä johtopäätöksiä. Artikkelin lopuksi kirjoittaja luonnostelee oman esityksensä suomalaisen armeijan komppanian, pataljoonan ja rykmentin kokoonpanoksi sekä niille tarvittavasta aseistuksesta. "Kehittämällä armeijamme kansalliset erikoisuudet äärimmilleen saadaan parhaat edellytykset siihen, ettei vapaussotamme jää itsenäisen Suomen ainoaksi voitokkaaksi sodaksi.

"Natolla sä menetät vaan ääniä" : Tukahdutettu keskustelu ja torjumisen strategioita eduskuntavaaleissa 2003

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Opinnäytetyössä tarkastellaan sitä, miksi ja millä tavoin mediassa käyty Nato-keskustelu tukahdutettiin ennen eduskuntavaaleja 2003. Taustalla on ajatus siitä, että politikot äänten menettämisen pelossa erityisesti vaalien alla pyrkivät välttämään hankalien ja ristiriitaisten kysymyksten käsittelyä julkisuudessa. Olennaisena osana työtä on politiikan agendatutkimuksen parista lainattu agenda denial teoria, jota sovelletaan mediatutkimuksen ottein. Teoreettinen viitekehys hahmotellaan perinteisestä päiväjärjestysteorioista lähtien siten, että agenda denial liitetään osaksi agendatutkimuksen kenttää. Torjumisteoriaksi suomennetussa teoriassa eritellään asiakysymysten tukahduttamiseen käytettyjä strategioita. Alkuperäistä teoriaa modifioidaan siten, että se paremmin vastaa tutkimusasetelman ja yleisemmin mediatutkimuksen haasteisiin. Tutkimuksessa kysytään, mitä torjumisen strategioita Nato-kysymyksestä käydyssä agendakamppailussa käytettiin ja kuka niitä käytti. Lisäksi tarkastellaan keskustelun tukahduttamisen takana piileviä syitä sekä sitä, mitä torjumisstrategioiden käyttö kertoo toimittajien ja politikkojen välisestä agendan rakentumisprosessista Nato-kysymyksen suhteen. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona on 15 teemahaastattelua. Haastateltavista kuusi on eduskuntapuolueiden puoluesihteerejä tai vastaavassa asemassa olevia henkilöitä. Loput yhdeksän haastateltua ovat Yleisradion, MTV3:n, Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden vaaliraportoinnista vastanneita politiikan toimittajia. Laadullisen sisällönanalyysin keinoin sekä politikkojen että toimittajien haastatteluista paljastuu strategista puhetta. Työssä tullaan kolmioisaiseen tulokseen. Nato-kysymyksen ensisijaisina tukahduttajina toimivat odotetusti politiikot, jotka kansan Nato-vastaisuuden ja laimean kiinnostuksen takia välttivät aiheen käsittelyä äänten menettämisen pelossa. Toiseksi myös toimittajat osallistuivat keskustelun tukahduttamiseen. He samaistuivat helposti politikoihin ja luopuivat muutamaa yritystä lukuunottamatta aiheen varsinaisesta käsittelystä vaaliraportoinnissaan. Heidän joukostaan löytyi kuitenkin myös vastarinnanomaista oma-aloitteellisuutta, jonka ansiosta Nato-kysymystä sivuttiin paikoitellen. Kolmanneksi todetaan, että Nato-kysymyksen arkuus, ongelmallisuus ja vähäinen käsittely abstraktimmalla tasolla on sidoksissa aiheen kulttuuriseen kontekstiin, suomalaisiin identiteetteihin ja niiden historiallisiin ristiriitoihin. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan torjumisteorian hedelmällisyyttä ja puutteita mediatutkimuksen kannalta ja tehdään parannusehdotuksia vastaisuuden varalle. Opinnäytetyön tärkein lähde on Roger Cobbin ja Marc Rossin (1997) toimittama Cultural Strategies of Agenda Denial. Avoidance, Attack and Redefinition

Alankomaisen 1600-luvun Kirkkomessut- paneelimaalauksen materiaalitutkimus ja konservointi

Opinnäytetyön aiheena oli Helsingin taidemuseolle HAM kuuluvan alankomaisen 1600-luvun paneelimaalauksen Kirkkomessut materiaalitutkimus ja konservointi. Maalauksessa oli kellastunut huonokuntoinen lakka ja aiemmin tehtyjä laajoja restaurointimaalauksia, jotka yhdessä huononsivat maalauksen visuaalista kuntoa. Maalauksen tekijä ei ole selvillä ja ajoituksesta ei ole varmaa tietoa. Attribuoitia pyrittiin viemään eteenpäin tausta- ja materiaalitutkimuksen avulla, selvittämällä teoksen alkuperäisyyttä siinä käytettyjen pigmenttien ja materiaalien perusteella sekä tutkimalla muita genremaalauksia ja samaa aihetta kuvanneita taiteilijoita. Materiaalitutkimuksissa käytettiin ultraviolettifluoresenssivalokuvausta, infrapunareflektiovalokuvausta, röntgenkuvausta, infrapunaspektroskopiaa (FTIR) ja röntgenfluoresenssia (XRF) sekä otettiin poikkileikkausnäytteitä. Materiaalitutkimukset antoivat tärkeää informaatiota, jonka pohjalta konservoinnissa käytetyt materiaalit ja tehdyt toimenpiteet suunniteltiin. Ne myös vahvistivat maalauksen autenttisuutta, vaikkei sen tekijää ja tarkkaa vuosilukua saatukaan selville. Maalipinta kiinnitettiin ja pintapuhdistettiin. Ennen lakanpoistoa tehtiin liukoisuustestit ja restaurointitoimenpiteinä maalaus kitattiin, välilakattiin ja valmisteltiin restaurointimaalausta varten. Maalauksen konservoinnissa ja restauroinnissa pyrittiin tekemään kestäviä ja materiaalillisesti yhteensopivia ratkaisuja. Tavoitteena oli maalauksen kunnon parantaminen rakenteellisesti ja visuaalisesti. Tämä takaisi sen säilyvyyden ja pitkäikäisyyden sekä mahdollistaisi sen näytteille laiton

Treatment of bacterial meningitis and prediction of disease outcomes in children

Bacterial meningitis remains a significant cause of childhood morbidity and mortality, despite reductions to the global meningitis burden resulting from immunisations against Haemophilus influenzae type b (Hib) and Streptococcus pneumoniae. Meningitis poses a threat to child health especially in resource-limited settings, where mortality rates can reach up to 50%, even with the use of effective broad-spectrum antibiotics. The extent of the host’s immune response associates with bacterial meningitis outcomes. Consequently, new treatment modalities have focused on controlling the initial inflammatory burst. This doctoral thesis project evaluated the use of a continuous antibiotic infusion, in contrast to conventional boluses, combined with paracetamol as a treatment for childhood bacterial meningitis. In addition, this research attempted to identify new prognostic markers in the cerebrospinal fluid (CSF) of children with meningitis and examined the impact of children’s vitamin D status on disease outcomes. The use of a continuous four-day cefotaxime infusion combined with oral paracetamol was evaluated in a prospective, randomised, double-blind parallel-group trial conducted at the Paediatric Hospital of Luanda in Angola between 2012 and 2017. The control intervention consisted of conventional cefotaxime boluses four times daily and an oral placebo, using mortality by day 7 from treatment initiation as the primary outcome. The prognostic role of matrix metalloproteinases (MMPs), myeloperoxidase (MPO) and the antimicrobial protein cathelicidin in the CSF and vitamin D levels in serum were analysed retrospectively using a cohort from Latin America of children with bacterial meningitis. Our prospective clinical trial showed no benefit from using a continuous cefotaxime infusion combined with paracetamol as a treatment for childhood bacterial meningitis in Angola. By day 7, 61 of 187 (32.6%) children in the intervention group and 64 of 186 (34.4%) children in the control group died (absolute risk difference 1.8%, 95% confidence interval -7.8% to 11.4%). Similarly, no differences emerged between the study groups in terms of neurological sequelae. In addition, the retrospective studies identified MMP-8 as a promising prognostic marker for bacterial meningitis: upon admission, a CSF MMP-8 level greater than the median value increased the odds of death 4.9-fold. The other analysed MMP, MPO and cathelicidin were also expressed in the CSF of children with bacterial meningitis, but did not predict disease outcomes to a similar extent. Furthermore, children’s vitamin D status upon admission did not associate with survival. In conclusion, the prognosis of childhood bacterial meningitis in Angola could not be improved by using a continuous cefotaxime infusion and oral paracetamol. Many of the children in our study were severely ill when presenting at hospital, likely contributing to the poor outcomes and warranting further attention. CSF MMP-8, however, presented as a potential prognostic marker for the disease.Bakteeriperäinen aivokalvotulehdus eli bakteerimeningiitti on yhä maailmanlaajuisesti merkittävä lasten kuolleisuutta aiheuttava tauti, vaikka rokotukset Haemophilus influenzae tyyppi b ja Streptococcus pneumoniae -bakteereita vastaan ovatkin lähes hävittäneet taudin korkean tulotason maista. Köyhissä olosuhteissa jopa puolet bakteerimeningiittiin sairastuvista lapsista menehtyy hoidosta huolimatta taudin seurauksena. Huono ennuste vaikuttaisi osittain liittyvän potilaan liian voimakkaaseen immuunivasteeseen, ja taudin ennusteen parantamiseen tähtäävät hoidot ovat jo pitkään kohdistuneet nimenomaan liiallisen immuunireaktion hillitsemiseen. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin jatkuvan antibiootti-infuusion ja parasetamolin yhdistelmää lasten bakteerimeningiitin hoitona, etsittiin potilaiden aivo-selkäydinnesteestä uusia bakteerimeningiitin taudinkulkua ennustavia tekijöitä, sekä selvitettiin lasten immuunireaktioon vaikuttavan D-vitamiinipitoisuuden vaikutusta bakteerimeningiitin ennusteeseen. Jatkuvan neljä päivää kestävän kefotaksiimiantibiootti-infuusion ja suun kautta annostellun parasetamolin yhdistelmää lasten bakteerimeningiitin hoitona tutkittiin Angolan pääkaupungissa Luandassa sijaitsevassa lastensairaalassa satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa asetelmassa vuosina 2012–2017. Interventioryhmä sai edellä mainitun hoidon, kun taas vertailuryhmä sai kefotaksiimia tavanomaisin boluksin neljästi vuorokaudessa sekä lumelääkettä suun kautta. Tutkimuksen ensisijaisena lopputulosmuuttujana oli kuolema ensimmäisen viikon aikana hoidon aloituksesta. Latinalaisessa Amerikassa aikaisemmin kerätystä potilasaineistosta selvitettiin tulehdusmerkkiaineiden, matriksin metalloproteinaasien (MMP), myeloperoksidaasin (MPO) ja katelisidiinin, pitoisuuksia aivo-selkäydinnesteessä ja määritettiin niiden ennustearvoa taudinkulkuun. Lisäksi tutkittiin veren D-vitamiinipitoisuuden yhteyttä bakteerimeningiitin ennusteeseen. Angolassa tehdyn tutkimuksen perusteella jatkuva kefotaksiimi-infuusio yhdistettynä parasetamoliin ei parantanut lasten bakteerimeningiitin ennustetta. Viikon kohdalla 61/187 (32.6 %) interventioryhmän lapsista ja 64/186 (34.4 %) vertailuryhmän lapsista oli menehtynyt (absoluuttinen riskiero 1.8 %, 95 % luottamusväli -7.8 % – 11.4 %). Myöskään neurologisen vammautumisen suhteen ryhmien välille ei tullut merkitseviä eroja. Latinalaisessa Amerikassa kerätyistä näytteistä tehdyissä tutkimuksissa havaittiin bakteerimeningiittiä sairastavien lasten aivo-selkäydinnesteen korkean MMP-8 -pitoisuuden lisäävän menehtymisen kerroinsuhdetta 4,9-kertaisesti. Myös toista matriksin metalloproteinaasia (MMP-9), myeloperoksidaasia sekä katelisidiiniä todettiin aivo-selkäydinnesteessä, mutta näiden molekyylien ennustearvo oli pienempi. Veren D-vitamiinipitoisuudella ei ollut yhteyttä lasten kuolleisuuteen. Jatkuvan kefotaksiimi-infuusion ja parasetamolin yhdistelmä ei parantanut bakteerimeningiittiä sairastavien lasten ennustetta Angolassa. Merkittävä osa lapsista oli kriittisesti sairaita jo hoitoon tullessa, mikä osittain selittänee tutkimuksessa todettua korkeaa kuolleisuutta. Aivo-selkäydinnesteen MMP-8 vaikuttaisi lupaavalta ennustekijältä lasten bakteerimeningiitissä

Hur påverkas lokalpolitikers beslutsfattande av media?

Syftet med uppsatsen har varit att undersöka om lokalpolitiker i sitt beslutsfattande blir påverkade av lokalmedia. Vi har gjort en teorikonsumerande fallstudie och kompletterat med enkätundersökningar och intervjuer med lokalpolitiker. För att undersöka medias påverkan på lokalpolitikers beslutsfattande valde vi att kolla närmare på ett uppmärksammat fall i Lunds kommun. Fallet vi valde att titta på var det beslut som skulle tas om vad som ska ske med fritidshemmet Romano Trajo på Norra Fäladen. Det intressanta i enkätundersökningarna och intervjuerna var hur politikerna själva ansåg att de inte har blivit påverkade av media, varken på ett direkt eller indirekt sätt. Empirin visade däremot på något helt annat. Beslut om vad som ska ske med ärenden som Romano Trajo är vanligtvis inget politikerna beslutar om. Denna typ av ärenden ska skötas av verksamheterna själva. Men i detta fall blev politikerna tvungna att agera annorlunda på grund av media och fatta beslut i ett ärende de vanligtvis inte gör. Med andra ord hade media en direkt påverkan på politikerna då politiken fick anpassa sig efter media för att undvika uppståndelse. Uppsatsen har bidragit till förståelsen av hur lokalpolitiker på ett direkt och indirekt plan blir påverkade av lokalmedia

Extended Continuous beta-Lactam Infusion With Oral Acetaminophen in Childhood Bacterial Meningitis : A( )Randomized, Double-blind Clinical Trial

Background. In our previous study in Luanda, Angola, initial continuous beta-lactam infusion for 24 hours combined with oral acetaminophen for 48 hours showed promising results as a new treatment for childhood bacterial meningitis. We investigated whether extending this treatment regimen to 4 days would improve the outcomes further. Methods. We conducted a randomized, double-blind, parallel-group study at the same hospital in Luanda. Children aged 2 months to 15 years presenting to hospital with symptoms and signs of bacterial meningitis were randomized to receive, for the first 4 days, a continuous infusion of cefotaxime (250 mg/kg/day) with simultaneous oral acetaminophen (first dose 30 mg/kg, then 20 mg/kg every 6 hours), or cefotaxime conventionally as boluses (62.5 mg/I%, 4 times per day) with placebo orally. All children received also glycerol orally. The primary outcome was mortality by day 7. Results. In all, 375 patients were included in the study between 22 January 2012 and 21 January 2017. As 2 children succumbed before treatment initiation, 187 vs 186 participants remained in the intervention and control groups, respectively. On day 7, 61 of 187 (32.6%) children in the intervention group vs 64 of 186 (34.4%) in the control group had died (risk ratio, 0.95 [95% confidence interval {CI}, .71-1.26]; absolute risk difference, 1.8% [95% CI, -7.8 to 11.4]). At discharge from hospital, the corresponding numbers were 71 of 187 (38.0%) and 75 of 186 (40.3%), respectively. Conclusions. Prolonged continuous beta-lactam infusion combined with oral acetaminophen did not improve the gloomy outcomes of childhood bacterial meningitis in Angola.Peer reviewe

Gene Polymorphisms of TLR4 and TLR9 and Haemophilus influenzae Meningitis in Angolan Children

Bacterial meningitis (BM) is a severe disease caused by various bacterial pathogens. Toll-like receptors (TLRs) protect humans from invading pathogens. In this study, we determined whether single nucleotide polymorphisms (SNPs) ofTLR4andTLR9are associated with susceptibility to and outcome of BM in Angolan children. Samples were taken from 241 patients and 265 age-matched ethnic controls. The SNPsTLR4rs4986790 (896A > G) andTLR9rs187084 (-1486T > C) were determined by high-resolution melting analysis (HRMA). The frequency of variant genotypes inTLR4was significantly higher in patients withHaemophilus influenzaemeningitis than controls (odds ratio (OR), 2.5; 95% confidence interval (CI), 1.2-5.4;p= 0.021), whereas the frequency of variant genotypes inTLR9was significantly lower in patients withH. influenzaemeningitis than controls (OR, 0.4; 95% CI, 0.2-0.9;p= 0.036). No such differences were found with other causative pathogens, such asStreptococcus pneumoniaeandNeisseria meningitidis. At the time of discharge, patients with meningitis caused by Gram-negative bacteria who were carriers of variantTLR4genotypes had a higher risk of ataxia (OR, 12.91; 95% CI, 1.52-109.80;p= 0.019) and other neurological sequelae (OR, 11.85; 95% CI, 1.07-131.49;p= 0.044) than those with the wild-typeTLR4genotype. Our study suggests an association betweenH. influenzaemeningitis and genetic variation betweenTLR4andTLR9in Angolan children.Peer reviewe

Gene Polymorphisms of TLR4 and TLR9 and Haemophilus influenzae Meningitis in Angolan Children

Bacterial meningitis (BM) is a severe disease caused by various bacterial pathogens. Toll-like receptors (TLRs) protect humans from invading pathogens. In this study, we determined whether single nucleotide polymorphisms (SNPs) of TLR4 and TLR9 are associated with susceptibility to and outcome of BM in Angolan children. Samples were taken from 241 patients and 265 age-matched ethnic controls. The SNPs TLR4 rs4986790 (896A > G) and TLR9 rs187084 (−1486T > C) were determined by high-resolution melting analysis (HRMA). The frequency of variant genotypes in TLR4 was significantly higher in patients with Haemophilus influenzae meningitis than controls (odds ratio (OR), 2.5; 95% confidence interval (CI), 1.2–5.4; p = 0.021), whereas the frequency of variant genotypes in TLR9 was significantly lower in patients with H. influenzae meningitis than controls (OR, 0.4; 95% CI, 0.2–0.9; p = 0.036). No such differences were found with other causative pathogens, such as Streptococcus pneumoniae and Neisseria meningitidis. At the time of discharge, patients with meningitis caused by Gram-negative bacteria who were carriers of variant TLR4 genotypes had a higher risk of ataxia (OR, 12.91; 95% CI, 1.52–109.80; p = 0.019) and other neurological sequelae (OR, 11.85; 95% CI, 1.07–131.49; p = 0.044) than those with the wild-type TLR4 genotype. Our study suggests an association between H. influenzae meningitis and genetic variation between TLR4 and TLR9 in Angolan children

Gene Polymorphisms of TLR4 and TLR9 and Haemophilus influenzae Meningitis in Angolan Children

Bacterial meningitis (BM) is a severe disease caused by various bacterial pathogens. Toll-like receptors (TLRs) protect humans from invading pathogens. In this study, we determined whether single nucleotide polymorphisms (SNPs) of TLR4 and TLR9 are associated with susceptibility to and outcome of BM in Angolan children. Samples were taken from 241 patients and 265 age-matched ethnic controls. The SNPs TLR4 rs4986790 (896A > G) and TLR9 rs187084 (−1486T > C) were determined by high-resolution melting analysis (HRMA). The frequency of variant genotypes in TLR4 was significantly higher in patients with Haemophilus influenzae meningitis than controls (odds ratio (OR), 2.5; 95% confidence interval (CI), 1.2–5.4; p = 0.021), whereas the frequency of variant genotypes in TLR9 was significantly lower in patients with H. influenzae meningitis than controls (OR, 0.4; 95% CI, 0.2–0.9; p = 0.036). No such differences were found with other causative pathogens, such as Streptococcus pneumoniae and Neisseria meningitidis. At the time of discharge, patients with meningitis caused by Gram-negative bacteria who were carriers of variant TLR4 genotypes had a higher risk of ataxia (OR, 12.91; 95% CI, 1.52–109.80; p = 0.019) and other neurological sequelae (OR, 11.85; 95% CI, 1.07–131.49; p = 0.044) than those with the wild-type TLR4 genotype. Our study suggests an association between H. influenzae meningitis and genetic variation between TLR4 and TLR9 in Angolan children