Maatalouden muutokset ja niiden ympäristövaikutukset Saaristomeren valuma-alueella

Raportissa käsitellään maatalouden muutoksia sekä näihin liittyviä ympäristövaikutuksia ja -ongelmia ratkaisuvaihtoehtoineen Saaristomeren valuma-alueen eri osissa. Selvitys on osa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa MUUSA- eli ”Muuttuvan maatalouden ympäristönsuojelu Saaristomeren valuma-alueella” –yhteistyöhanketta, joka on toteutettu Varsinais-Suomen TE-keskuksen ELMA-rahoituksella. Selvitys sisältää yhteenvedon maatalouden muutosennusteista, jotka on koottu 2000-luvulla julkaistuista kotimaisista tutkimusraporteista sekä 2006 julkaistun viljelijäkyselyn tuloksista. Näissä alueellisia ennusteita ja tuloksia on kuitenkin esitetty vain tukialueittain (A- tai B-alue) tai TE-keskuksittain. Saaristomeren valuma-alueen viljelijöiden käsityksiä sekä eri osa-alueilla mahdollisesti esiintyviä eroja selvitettiin talvella 2006 – 2007 järjestetyllä viljelijäkyselyllä. Siihen vastasi 10 % alueen viljelijöistä. Kysely toteutettiin ympäristötuen koulutustilaisuuksissa, laivaseminaareissa ja sokerijuurikkaanviljelijöiden kokouksissa. Kysely tehtiin 51 kysymystä sisältävällä lomakkella, jossa viljelijöitä pyydettiin arvioimaan viiden vuoden kuluessa tapahtuvaa muutosta sekä omalla tilallaan että omassa asuinkunnassaan. Vastauksia käsiteltiin osa-alueittain sekä viljelijöiden ikäryhmien ja tilakoon mukaisesti. Kyselystä saadut tulokset vastasivat hyvin 2000-luvulla tehtyjä ennusteita, eikä vastauksissa ilmennyt kovinkaan suuria eroja eri osa-alueiden välillä. Maataloudessa voidaan Saaristomeren valuma-alueella nähdä selkeät kehityssuunnat. Tuotanto keskittyy alueellisesti ja yksikkökoot kasvavat sekä kasvinviljely- että kotieläintiloilla, samoin koneiden koko. Kuluja pyritään vähentämään kustannustehokkailla ja työtä vähentävillä tekniikoilla. Ravinnekuormituksen ja eroosion arvioidaan pienenevän väkilannoituksen vähenemisen ja tarkentumisen sekä uusien viljelytekniikoiden ja lisääntyvän kasvipeitteisyyden myötä. Energia- ja öljykasvien viljelyn ennustetaan lisääntyvän. Kotieläintuotannon keskittyminen ja peltojen korkea fosforitila sekä näistä johtuva lannan levitysalan puute tuottavat ongelmia erityisesti Vakka-Suomessa. Lannan ennustetaan muuallakin leviävän yhä laajemmille alueille, mikä lisää kuljetusmatkoja ja saattaa lisätä esim. hajuhaittoja ellei lantaa käsitellä hajuttomammaksi. Viljelijöillä on selvästi kiinnostusta ympäristönsuojelun edistämiseen mm. suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja maiseman hoidon avulla. Yleisesti kaivataan kuitenkin sopivien toimenpiteiden yksilöllistä ja tilakohtaista suunnittelua. Viljelijäkyselyn tuloksia käsiteltiin alueellisissa kokouksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa vuoden 2007 aikana. Näiden näkemysten perusteella tehtiin toimenpide-ehdotukset maatalouden ympäristönsuojelun painopisteiksi viidelle eri osa-alueelle: 1) saaristo, 2) Vakka-Suomi, 3) Aurajoen alue ja sen lähialue, 4) Paimionjoen alue sekä 5) Salon ja Kiskon-Pernionjoen alueet

Pre-transplant donor-specific anti-human leukocyte antigen antibodies are associated with high risk of delayed graft function after renal transplantation

Sensitive screening methods have revealed that many patients have donor-specific human leucocyte antigen antibodies (DSAs) prior to transplantation, regardless of negative crossmatch results. The clinical significance of pre-transplant (pre-Tx) DSAs for early graft function has remained unclear. Our aim was to examine the association of DSAs with delayed graft function (DGF). Pre-Tx sera of 771 patients who received kidney transplants in our single-centre study were retrospectively screened. All transplantations were performed after negative complement-dependent cytotoxicity (CDC) crossmatch. DSAs were detected in 13% of the patients. The overall DGF rate in our study was 29%. Patients with DSAs had a higher incidence of DGF when compared with non-sensitized patients (48 and 26%, respectively; P <0.0001). Third-party antibodies had no effect for DGF incidence (28%; P = 0.6098). The relative risk (RR) of DGF for patients with DSAs in the multivariate analysis was 2.039 (95% CI 1.246-3.335; P = 0.0046). Analyses of the cumulative mean fluorescent intensity (MFI) value of the DSAs revealed a rate of DGF more than two times higher in patients with a cumulative value of 3000-5000 MFI compared with a cumulative value of 1000-3000 (65 versus 31%; P = 0.0351). DSAs against any loci showed an elevated DGF incidence of 44-69% when compared with patients without DSA (27%). The risk of DGF is twice as high in patients having pre-formed DSAs. Pre-Tx DSAs is a modifiable risk factor that can be obviated with careful organ allocation relying on careful pre-Tx analysis of non-accepted mismatches determined with sensitive solid phase methods.Peer reviewe

Serum neutrophil gelatinase-associated lipocalin and recovery of kidney graft function after transplantation

Peer reviewe

Jordbrukets förändringar och dess miljöverkningar på Skärdgårdshavets område

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2008Raportissa käsitellään maatalouden muutoksia sekä näihin liittyviä ympäristövaikutuksia ja -ongelmia ratkaisuvaihtoehtoineen Saaristomeren valuma-alueen eri osissa. Selvitys on osa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa MUUSA- eli ”Muuttuvan maatalouden ympäristönsuojelu Saaristomeren valuma-alueella” –yhteistyöhanketta, joka on toteutettu Varsinais-Suomen TE-keskuksen ELMA-rahoituksella. Selvitys sisältää yhteenvedon maatalouden muutosennusteista, jotka on koottu 2000-luvulla julkaistuista kotimaisista tutkimusraporteista sekä 2006 julkaistun viljelijäkyselyn tuloksista. Näissä alueellisia ennusteita ja tuloksia on kuitenkin esitetty vain tukialueittain (A- tai B-alue) tai TE-keskuksittain. Saaristomeren valuma-alueen viljelijöiden käsityksiä sekä eri osa-alueilla mahdollisesti esiintyviä eroja selvitettiin talvella 2006 – 2007 järjestetyllä viljelijäkyselyllä. Siihen vastasi 10 % alueen viljelijöistä. Kysely toteutettiin ympäristötuen koulutustilaisuuksissa, laivaseminaareissa ja sokerijuurikkaanviljelijöiden kokouksissa. Kysely tehtiin 51 kysymystä sisältävällä lomakkella, jossa viljelijöitä pyydettiin arvioimaan viiden vuoden kuluessa tapahtuvaa muutosta sekä omalla tilallaan että omassa asuinkunnassaan. Vastauksia käsiteltiin osa-alueittain sekä viljelijöiden ikäryhmien ja tilakoon mukaisesti. Kyselystä saadut tulokset vastasivat hyvin 2000-luvulla tehtyjä ennusteita, eikä vastauksissa ilmennyt kovinkaan suuria eroja eri osa-alueiden välillä. Maataloudessa voidaan Saaristomeren valuma-alueella nähdä selkeät kehityssuunnat. Tuotanto keskittyy alueellisesti ja yksikkökoot kasvavat sekä kasvinviljely- että kotieläintiloilla, samoin koneiden koko. Kuluja pyritään vähentämään kustannustehokkailla ja työtä vähentävillä tekniikoilla. Ravinnekuormituksen ja eroosion arvioidaan pienenevän väkilannoituksen vähenemisen ja tarkentumisen sekä uusien viljelytekniikoiden ja lisääntyvän kasvipeitteisyyden myötä. Energia- ja öljykasvien viljelyn ennustetaan lisääntyvän. Kotieläintuotannon keskittyminen ja peltojen korkea fosforitila sekä näistä johtuva lannan levitysalan puute tuottavat ongelmia erityisesti Vakka-Suomessa. Lannan ennustetaan muuallakin leviävän yhä laajemmille alueille, mikä lisää kuljetusmatkoja ja saattaa lisätä esim. hajuhaittoja ellei lantaa käsitellä hajuttomammaksi. Viljelijöillä on selvästi kiinnostusta ympäristönsuojelun edistämiseen mm. suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja maiseman hoidon avulla. Yleisesti kaivataan kuitenkin sopivien toimenpiteiden yksilöllistä ja tilakohtaista suunnittelua. Viljelijäkyselyn tuloksia käsiteltiin alueellisissa kokouksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa vuoden 2007 aikana. Näiden näkemysten perusteella tehtiin toimenpide-ehdotukset maatalouden ympäristönsuojelun painopisteiksi viidelle eri osa-alueelle: 1) saaristo, 2) Vakka-Suomi, 3) Aurajoen alue ja sen lähialue, 4) Paimionjoen alue sekä 5) Salon ja Kiskon-Pernionjoen alueet

Integrated Food Security Phase Classification (IPC) Technical Manual Version 2.0

The purpose of this Integrated Food Security Phase Classification (IPC) Technical Manual Version 2.0 is to provide food security analysts with technical standards and guidelines for conducting IPC analysis. Version 2.0 introduces revised standards based on field application and expert consultation over the past several years. The manual is targeted to technicians/practitioners. The manual is not an overview of the broader fields of food security, nutrition and livelihoods analysis. It is a prerequisite that IPC practitioners have expertise in these and related fields.JRC.H.4-Monitoring Agricultural Resource

Urine neutrophil gelatinase-associated lipocalin is a marker of graft recovery after kidney transplantation

Delayed graft function (DGF), especially long-lasting DGF, complicates kidney transplant outcome. Neutrophil gelatinase-associated lipocalin (NGAL) is an acute kidney injury marker; therefore, we tested whether urine NGAL could predict DGF, prolonged DGF (lasting over 14 days), or the quality of kidney function in transplant recipients without DGF (non-DGF). We collected urine samples from 176 recipients transplanted with deceased donor kidneys before and various days after transplantation. A total of 70 transplantations had DGF, of which 26 were prolonged. Patients who developed DGF had a significantly slower decrease in urinary NGAL compared with those without DGF, such that day 1 NGAL predicted DGF (area under the curve (AUC) 0.75) and predicted DGF in 15 of 112 cases with day 1 urine output over 1l (AUC 0.70) and in 19 of 86 cases with a day 1 decrease in creatinine over 50μmol/l (AUC 0.74). The urinary NGAL level on day 1 predicted prolonged DGF (AUC 0.75), which had significantly worse 1-year graft survival (73%), compared with shorter DGF (100%). In non-DGF, high day 3 NGAL (greater than the mean) was associated with significantly worse kidney function at 3 weeks compared with low NGAL, but not at 3 months and 1 year. NGAL did not correlate with long-term function in DGF. Hence, day 1 urinary NGAL predicted DGF even when it was not clinically expected early on, and importantly, it predicted prolonged DGF that led to worse graft survival

Does temperament make children differently susceptible to their home physical food environment? A cross-sectional DAGIS study on 3-6 year old Finnish children's food consumption

Consistently linked with children?s food consumption are food availability and accessibility. However, less is known about potential individual differences among young children in their susceptibility to home food environments. The purpose of the study was to examine whether the association between home food availability and accessibility of sugar-rich foods and drinks (SFD) or fruits and vegetables (FV) and children?s consumption of these foods differ according to their temperament. The study used two cross-sectional datasets collected as part of the Increased Health and Wellbeing in Preschools (DAGIS) study: 1) a cross-sectional data of 864 children aged 3?6 years old collected between fall 2015 and spring 2016, and 2) an intervention baseline data of 802 children aged 3?6 collected in fall 2017. Parents reported their children?s temperament, consumption of FV and SFD, and home availability and accessibility of SFD and FV. Examination of whether associations between home availability and accessibility of FV and their consumption differ according to children?s temperament involved using linear regression models. Similar models were used to examine association between home availability and accessibility of SFD and their consumption, and the moderating role of temperament. The association between home accessibility of SFD and their consumption frequency was dependent on the level of children?s negative affectivity. More frequent consumption of SFD was observed with higher home accessibility of SFD. The association was stronger in children with higher scores in negative affectivity. No other interactions were found. Children with higher negative affectivity are possibly more vulnerable to food cues in the home environment than children with lower negative affectivity. Consideration of children?s individual characteristics is necessary in supporting their healthy eating.Peer reviewe