Phonological Mean Length of Utterance as an indicator of typical and impaired phonological development in children acquiring Finnish

The aim of this study was to examine the applicability of the Phonological Mean Length of Utterance (pMLU) method to the data of children acquiring Finnish, for both typically developing children and children with a Specific Language Impairment (SLI). Study I examined typically developing children at the end of the one-word stage (N=17, mean age 1;8), and Study II analysed children s (N=5) productions in a follow-up study with four assessment points (ages 2;0, 2;6, 3;0, 3;6). Study III was carried out in the form of a review article that examined recent research on the phonological development of children acquiring Finnish and compared the results with general trends and cross-linguistic findings in phonological development. Study IV included children with SLI (N=4, mean age 4;10) and age-matched peers. The analyses in Studies I, II and IV were made using the quantitative pMLU method. In the pMLU method, pMLU values are counted for both the words that the children targeted (so-called target words) and the words produced by the children. When the child s average pMLU value was divided with the average target word pMLU value, it is possible to examine that child s accuracy in producing the words with the Whole-Word Proximity (PWP) value. In addition, the number of entirely correctly produced words is counted to obtain the Whole-Word Correctness (PWC) value. Qualitative analyses were carried out in order to examine how the children s phoneme inventories and deficiencies in phonotactics would explain the observed pMLU, PWP and PWC values. The results showed that the pMLU values for children acquiring Finnish were relatively high already at the end of the one-word stage (Study I). The values were found to reflect the characteristics of the ambient language. Typological features that lead to cross-linguistic differences in pMLU values were also observed in the review article (Study III), which noted that in the course of phonological acquisition there are a large number of language-specific phenomena and processes. Study II indicated that overall the children s phonological development during the follow-up period was reflected in the pMLU, PWP and PWC values, although the method showed limitations in detecting qualitative differences between the children. Correct vowels were not scored in the pMLU counts, which led to some misleadingly high pMLU and PWP results: vowel errors were only reflected in the PWC values. Typically developing children in Study II reached the highest possible pMLU results already around age 3;6. At the same time, the differences between the children with SLI and age-matched peers in the pMLU values were very prominent (Study IV). The values for the children with SLI were similar to the ones reported for two-year-old children. Qualitative analyses revealed that the phonologies of the children with SLI largely resembled the ones of younger, typically developing children. However, unusual errors were also witnessed (e.g., vowel errors, omissions of word-initial stops, consonants added to the initial position in words beginning with a vowel). This dissertation provides an application of a new tool for quantitative phonological assessment and analysis in children acquiring Finnish. The preliminary results suggest that, with some modifications, the pMLU method can be used to assess children s phonological development and that it has some advantages compared to the earlier, segment-oriented approaches. Qualitative analyses complemented the pMLU s observations on the children s phonologies. More research is needed in order to verify the levels of the pMLU, PWP and PWC values in children acquiring Finnish.Väitöskirjassa sovellettiin uutta menetelmää (pMLU, engl. The Phonological Mean Length of Utterance) suomen kieltä omaksuvien lasten äänteellisen kehityksen arvointiin. Tutkimustulokset osoittivat, että menetelmää voidaan käyttää äänteellisen kehityksen mittarina, mutta tutkimuksissa tehdyt laadulliset analyysit täydensivät numeerisia havaintoja ja toivat menetelmästä esiin muutamia kehitystarpeita. Lisää tutkimusta ja eri-ikäisten lasten aineistoja tarvitaan, jotta pMLU-menetelmää voitaisiin käyttää esimerkiksi äänteellisen kehityksen puheterapeuttisessa arvioinnissa ja kuntoutuksen vaikuttavuuden seurannassa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia miten pMLU-menetelmä soveltuu suomea omaksuvien lasten äänteellisten taitojen arviointiin. Tutkimuksessa oli mukana lapsia, joiden kielellinen kehitys oli edennyt tyypillisesti sekä lapsia, joilla oli todettu kielellinen erityisvaikeus (engl. Specific Language Impairment, SLI). Analyysit tehtiin pMLU-menetelmällä. Menetelmässä lasketaan sekä lasten tavoittelemille että lasten tuottamille sanoille pMLU-arvot. Vertaamalla lapsen tuottamien sanojen pMLU-arvoja tavoiteltujen sanojen pMLU-arvoon voidaan tarkastella ilmausten suhteellista tarkkuutta (engl. The Proportion of Whole-Word Proximity, PWP). Lisäksi aineistosta tarkasteltiin täysin oikein tuotettujen sanojen osuutta (The Proportion of Whole-Word Correctness, PWC) suhteessa analysoitavien sanojen määrään. Lasten tuottamia sanoja analysoitiin myös laadullisesti ja tarkasteltiin laadullisten ja määrällisten analyysien vastaavuutta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suomea omaksuvien lasten pMLU-arvot ovat muissa kieliympäristöissä tehtyihin tutkimuksiin nähden suhteellisen korkeita jo ensisanojen kauden lopulla. Korkeiden arvojen todettiin heijastelevan suomen kielen rakenteellisia ominaisuuksia, joiden ansiosta lasten on jo varhain helppo tuottaa sanoja melko tarkasti. Lasten äänteellisen kehityksen eteneminen oli havaittavissa kasvavissa pMLU-, PWP-, ja PWC -arvoissa. Laadulliset analyysit kuitenkin osoittivat, että lasten välillä oli huomattavia eroja sanojen tarkkuudessa, eivätkä nämä erot näkyneet lasten pMLU- ja PWP-arvoissa. Erot johtuivat muun muassa lasten tekemistä vokaalivirheistä sekä siitä, että osa lapsista tavoitteli pitempiä ja rakenteeltaan haasteellisempia sanoja kuin toiset. Lasten pMLU-arvot näyttivät saavuttavan tavoitesanojen pMLU-arvot jo ikävaiheessa 3;6, kun taas pMLU-arvot lapsilla, joilla oli kielellinen erityisvaikeus, olivat kaukana ikäverrokkien pMLU-arvoista. Lähes viiden vuoden ikäisillä lapsilla, joilla oli kielellinen erityisvaikeus, tutkitut arvot olivat samankaltaisia kuin kahden vuoden ikäisillä tyypillisesti kehittyvillä lapsilla. Lapset, joilla oli kielellinen erityisvaikeus, muistuttivat äänteellisen kehityksen laadullisten piirteiden perusteella nuorempia tyypillisesti kehittyviä lapsia, mutta heidän ilmaisuissaan havaittiin myös epätyypillisiä virheitä (esim. vokaalivirheet, sananalkuisten klusiilien kato ja konsonanttien lisääminen sananalkuiseen asemaan vokaalialkuisissa sanoissa)

Auditory Word Recognition Ability in Babble Noise and Phonological Development in Children at 3;6 Years of Age

Background noise challenges auditory recognition of speech and may reveal the underlying deficits in auditory word recognition skills. Previous studies have reported an association between children's auditory skills and various linguistic skills, including phonology, although in some languages only. However, language-specific features influence these connections. This study describes the associations between auditory word recognition ability and phonological skills in a representative group of 3;6-year-old children in less studied language, Finnish (N = 65). Auditory recognition was assessed using a closed-set word recognition task presented in multi-talker babble noise (+13 dB) and the phonological skills using Finnish Phonology Test. A significant, moderate correlation was found between Finnish-speaking children's auditory word recognition and phonological skills. The late-developing phoneme /r/ challenged word recognition. The sibilant /s/ was noted to be the most noise resistant consonant, and the phoneme pair /r/ and / I/ created the most mutual confusion. The accuracy of phonological representations may be a moderating factor for both auditory recognition and phonological skills. Children with strong phonological skills may recognize spoken words more accurately in noisy everyday situations than children with weaker phonological skills. This should be taken into consideration in children's daily environments, such as daycare centers and preschools.Peer reviewe

LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA

Tuula Savinainen-Makkonen, Oulun yliopistoLasten äänteellisen kehityksen tutkimusmenetelmällisistä käytänteistäon Suomessa käyty toistaiseksi vain vähän keskustelua. Tämä artikkelikäsittelee lasten äänteellisen kehityksen tutkimusmenetelmiä lähinnätieteellisen tutkimuksen toteuttamisen näkökulmasta mutta myös käytännönpuheterapiatyöhön liittyen. Artikkelissa kuvataan yleisimmät äänteellisenkehityksen tutkimusmenetelmät ja menetelmien soveltamiseen liittyviävalintoja. Aineistonkeruuseen liittyvistä asioista kerrotaan seikkaperäisestija aineistonkeruun yhteyttä tutkimusaineiston laatuun painotetaan.Litterointikäytänteistä ja haasteista kerrotaan nimenomaan suomalaistutkijannäkökulmasta. Lisäksi artikkelissa pohditaan fonologiseen analyysiin jatutkimusten raportointiin liittyviä seikkoja muun muassa kieltenvälisenvertailun näkökulmasta. Artikkelin toivotaan toimivan johdantonaäänteellisen kehityksen tutkimusmetodiikkaan esimerkiksi opinnäytetyötäänsuunnitteleville tai äänteellisen kehityksen tutkimusmetodiikastakiinnostuneille kliinikoille.Avainsanat: Fonologia, tutkimusmenetelmät, aineistonkeruu, transkriptio, raportointi, äänteellinen kehitysKeywords: Phonology, research methods, data collection, transcriptio

2½-VUOTIAIDEN KONSONANTTIYHTYMÄT

Artikkelissa tarkastellaan 2½-vuotiaiden suomalaislasten tavoittelemia jatuottamia sanansisäisiä konsonanttiyhtymiä. Lisäksi selvitetään millaisiafonolo gisia prosesseja muuntuneissa konsonanttiyhtymissä esiintyy jamiten konsonantti-inventaarin ja konso nanttiyhty mäinventaarin kokovaikuttavat näihin prosesseihin. Analyysi pohjautuu yhdeksän tytön ja kuudenpojan videoituihin puolistrukturoituihin vuorovaikutustilanteisiin äitiensäkanssa. Tulokset osoittavat, että 2½-vuotiaat lapset tavoittelivat run saastisanansisäisiä konsonanttiyhtymiä ja tuottivat keskimäärin yhdeksän yhtymää.Yleisimmät konsonanttiyhtymäinventaariin hyväksytyt konsonanttiyhtymätolivat samapaikkaisia konsonanttiyhtymiä. Konsonanttiyhtymienhallitsemisessa oli kuitenkin vielä runsaasti vaihtelua. Korrekteimmintoteutuivat samapaikkaisen nasaalin ja klusiilin muodostamat yhtymät(/mp/, /nt/) sekä eripaikkaiset /hm/- ja /sk/ -yhtymät. Yleisimmätfonologiset prosessit muuntuneissa konsonanttiyhtymissä olivatsijaispidennys, korvaaminen sekä assimilaatio.Asiasanat: Fonologia, sanansisäiset konsonanttiyhtymät, fonologiset prosessit, suomen kieliKeywords: Heterosyllabic clusters, Finnish, language acquisitio

Associations between early pre-reading and phonological skills in the light of auditory word recognition and lexical ability

Peer reviewe

Auditory word recognition ability in babble noise and phonological development in children at 3;6 years of age

Abstract Background noise challenges auditory recognition of speech and may reveal the underlying deficits in auditory word recognition skills. Previous studies have reported an association between children’s auditory skills and various linguistic skills, including phonology, although in some languages only. However, language-specific features influence these connections. This study describes the associations between auditory word recognition ability and phonological skills in a representative group of 3;6-year-old children in less studied language, Finnish (N = 65). Auditory recognition was assessed using a closed-set word recognition task presented in multi-talker babble noise (+13 dB) and the phonological skills using Finnish Phonology Test. A significant, moderate correlation was found between Finnish-speaking children’s auditory word recognition and phonological skills. The late-developing phoneme /r/ challenged word recognition. The sibilant /s/ was noted to be the most noise resistant consonant, and the phoneme pair /r/ and /l/ created the most mutual confusion. The accuracy of phonological representations may be a moderating factor for both auditory recognition and phonological skills. Children with strong phonological skills may recognize spoken words more accurately in noisy everyday situations than children with weaker phonological skills. This should be taken into consideration in children’s daily environments, such as daycare centers and preschools

What Kind of Information Do Early Parental Report Instruments Provide on Language Ability at 3;6 when used at 2;0? A Longitudinal Comparison Study

Peer reviewe