Havaintoja sotanäyttämöltä

Kandidaatintyöni käsittelee uppoutumisen tilaan johtavan havainnon rakentumista. Käytän esimerkkitapauksena vuoden 2013 Sotahuutoa, Suomen suurinta vuosittaista pehmomiekkailutapahtumaa, jota kuvailen dokumenttielokuvan muodossa. Kirjallisessa osassa luon uppoutumisen tilalle raameja performanssitaiteen ja ruumiillisen havainnon yhteyksistä, joiden kautta tarkastelen edellytyksiä, joita tilaan pääseminen tarvitsee, ja mahdollisuuksia, joita se tarjoaa. Tutkielma asennoituu fenomenologisesti ja kuljettaa mukanaan sen reitin, jonka tutkielman tekijä on kulkenut. Esimerkkitapaus on ollut tekijälle entuudestaan tuntematon, joten sen esiin nostamat ajatukset ja käsiteltävä ilmiö ovat nousseet tyhjyydestä, ja liittyneet omaan kiinnostukseen performanssitaidetta kohtaan. Fenomenologisen tarkastelun avulla olen pyrkinyt irrottamaan omista kokemuksistani ilmiön varsinaiset merkitykset, jolloin ne voivat ulottua laajemmalle. Performanssin raameissa rakennettava ruumiillisen havainnon väylä voidaan nähdä toiminnoiltaan käyttökelpoiseksi ja muuntuvaksi, olivatpa pyrkimykset henkilökohtaisia tai muihin kohdistuvia. Tutkielman esittämän muodon kautta omaa ja muiden havaintoa voidaan pilkkoa pienempiin osiin, ja tunnistaa toimintaa ohjaavia tekijöitä tarkemmin. Tutkielma esittää siten yhden mahdollisen tavan lähestyä esimerkiksi sellaisten oppimistilanteiden järjestämistä, joissa käsiteltäviin asioihin uppoutuminen on mahdollista, ja kulloinkin rakennettava tieto pohjautuu kiinteästi itse havaittuun ja koettuun. Sotahuuto-dokumenttielokuva: http://vimeo.com/8040762

Factors affecting accuracy and fusion rate in lumbosacral fusion surgery - a preclinical and clinical study

Lumbosacral fusion surgery is indicated in symptomatic degenerative lumbosacral disorder, when the origin of pain is demonstrated to lie within the restricted number of functional spinal units and when the pain is refractory to the conservative treatment, to eliminate painful motion of the spinal units. Inaccurate placement of pedicle screws may cause neurological symptoms, and result in early hardware failure and return of spinal instability symptoms. All spinal instrumentation eventually fails without solid bony fusion, and the presence of symptomatic bony non-union at least a year after fusion surgery is defined as pseudoarthrosis. Bioactive glasses (BAGs) are synthetic, biocompatible, osteoconductive and osteostimulative materials with angiogenic and antibacterial properties, able to bond to bone. In a study of 147 patients and 837 pedicle screws placed due to degenerative lumbosacral spine disorder, 14.3 % breached the pedicle. New neurological symptoms corresponding to the breach were observed in 25.9 % of patients with pedicle breach, and 89.2 % of the symptomatic breaches were either medially or inferiorly. A preclinical controlled study of novel BAG S53P4 putty showed good biocompatibility, slightly higher intramedullary ossification of putty group compared to the control group, and that the binder agent did not disturb formation of new bone in vivo. The interbody fusion rate was 95.8 % with BAG S53P4 putty as bone graft expander with autograft in clinical lumbosacral interbody fusion, indicating at least as good interbody fusion results as the presently used materials. One early operative subsidence remaining unchanged over the study period was observed with putty.Lannerangan luudutusleikkausten tarkkuuteen ja luutumiseen vaikuttavat tekijät Lannerangan luudutusleikkaus voidaan tehdä oireisessa lannerangan rappeumasairaudessa, kun kivun syyn on osoitettu sijaitsevan rajallisessa määrässä selkärangan toiminnallisia yksikköjä ja kun kipu ei vähene leikkauksettomilla hoidoilla. Leikkauksella voidaan poistaa kipua tuottava selkärangan toiminnallisten yksikköjen liike. Epätarkka pedikkeliruuvien asettaminen voi aiheuttaa neurologisia oireita ja johtaa nopeaan kiinnitysosien irtoamiseen ja rangan epätukevuusoireiden palaamiseen. Suuri osa selkärangan kiinnityslaitteista irtoaa lopulta, jollei luutumista kiinnitettyjen kohtien välillä tapahdu. Vuoden kuluttua luudutusleikkauksesta oireista luutumatonta kiinnityskohtaa nimitetään pseudoartroosiksi. Bioaktiiviset lasit ovat synteettisiä, bioyhteensopivia, osteokonduktiivisia ja osteostimulatiivisia materiaaleja, joilla on angiogeenisiä ja antibakteerisia ominaisuuksia, ja ne voivat sitoutua suoraan luuhun. 147 potilaalle lannerangan rappeumasairauden vuoksi asetetut 837 pedikkeliruuvia käsittävän tutkimuksen mukaan 14.3 % ruuveista rikkoi luisen pedikkelin seinämän. 25.9 %:lla potilaista, joilla ruuvi läpäisi pedikkelin seinämän, ilmeni uusia neurologisia oireita, ja 89.2 %:lla oireisista potilaista pedikkeliruuvi läpäisi pedikkelin seinämän mediaalisesti tai inferiorisesti. Prekliinisessä kontrolloidussa tutkimuksessa uudenlainen bioaktiivisesta lasista valmistettu S53P4 luunkorviketahna todettiin bioyhteensopivaksi, ja sen avulla saavutettiin hieman vertailuryhmää parempi luutuminen luuydinontelossa. Tahnan sidosaineen ei eläinkokeessa todettu häiritsevän luun muodostumista. Kliinisessä tutkimuksessa saavutettiin 95.8 %:n luutuminen käytettäessä S53P4 biolasitahnaa yhdessä oman luun kanssa lannerangan nikamasolmujen välisessä luudutuksessa. Siten yhdessä oman luun kanssa käytettäessä S53P4 biolasitahnalla saadaan aikaan vähintään yhtä hyvä nikamasolmujen välinen luutuminen kuin nykyisin käytettävillä synteettisillä luunkorvikkeilla. Tutkimuksessa todettiin yksi leikkauksen yhteydessä tapahtunut nikamasolmujen välisen implantin päätelevyyn painuminen, jonka suuruus ei muuttunut seurantakuvantamisissa

Explaining the cross-section of asset returns with Google Trends

This thesis explains the cross-section of stock asset returns with Google Trends using methods from multiple studies. Risk factors set asset prices and explain differences in average returns. The five-factor model (FF5) of Fama and French (2015) can explain most of the expected stock returns. However, research on alternative factors may identify new risk premiums. Market sentiment combines behavioral finance with asset pricing. One approach quantifies sentiment from internet searches using Google Trends search volume indices. However, the methods of the previous studies may not apply to asset pricing. In this study, I construct synthetic sentiment indices based on the Google Trends data consisting of the 98 search terms Preis, Moat, and Stanley (2013) propose. I use principal component analysis, suggested by Baker and Wurgler (2006), to construct the sentiment indices. Then, I explain the returns of both Fama–French portfolios and individual stocks with the sentiment indices. The models used in testing also contain the FF5 factors and self-constructed cross-sectional factors. Hypothesis testing includes various regression methods, such as the procedure of Fama and MacBeth (1973). The monthly data ranges from the year 2004 to 2017 and is limited to the United States. The synthetic sentiment indices constructed in this thesis do not relate to aggregate stock market movements. Based on the t-statistics of regressions, the sentiment factors are not significant when applying appropriate clustering and standard error corrections methods. Also, the Google Trends-based sentiment does not explain the cross-section of asset returns. The t-statistics of the Fama–MacBeth regressions do not indicate any compensation from the exposure to the Google Trends-based sentiment factors. The risk premiums are not significant even at a 90% confidence level. Based on the literature, new factors and approaches may strengthen the understanding of the expected asset returns. The availability and the amount of Google Trends data make it an appealing source for sentiment proxies. However, it may not be as beneficial of a tool as previous studies indicate. Different search term specifications, periods, and data frequencies offer an opportunity for further research.Tämä tutkielma selittää arvopaperien tuottojen poikkileikkausta Google Trends -datan avulla käyttäen eri tutkimusten menetelmiä. Riskifaktorit määrittävät arvopaperien hinnat ja selittävät keskimääräisiä tuottoeroja. Faman ja Frenchin (2015) viiden faktorin malli (FF5) selittää suurimman osan odotetuista osaketuotoista. Vaihtoehtoisten faktoreiden tutkimus saattaa kuitenkin tunnistaa uusia riskipreemioita. Markkinasentimentti yhdistää käyttäytymistieteellisen rahoituksen arvopaperien hinnoittelun. Yksi lähestymistapa mittaa sentimenttiä Google Trends -palvelun hakuvolyymi-indeksien avulla. Aiempien tutkimusten menetelmät saattavat kuitenkin olla soveltumattomia arvopapereiden hinnoitteluun. Tässä tutkimuksessa Google Trends -dataan pohjautuvat synteettiset sentimentti-indeksit perustuvat 98 Preisin, Moatin and Stanleyn (2013) ehdottamaan hakusanaan. Sentimentti-indeksit muodostetaan käyttämällä pääkomponenttianalyysia, kuten Baker ja Wurgler (2016) suosittelevat. Sekä Fama–French-portfolioiden että yksittäisten osakkeiden tuottoja selitetään näiden sentimentti-indeksien avulla. Testauksessa käytettävät hinnoittelumallit sisältävät myös FF5-faktorit ja itse luodut poikkileikkausfaktorit. Hypoteesin testaukseen sovelletaan useita regressiomenetelmiä, kuten Faman ja MacBethin (1973) menetelmää. Kuukausidata vuosilta 2004–2017 on rajattu Yhdysvaltoihin. Tässä tutkielmassa luoduilla synteettisillä sentimentti-indekseillä ei ole yhteyttä osaketuottoihin kokonaisuudessaan. Regressiotulosten t-arvojen mukaan sentimentti ei ole merkitsevä asiaankuuluvan klusteroinnin ja keskivirheiden korjauksen jälkeen. Google Trends -dataan pohjautuva sentimentti ei myöskään selitä arvopapereiden tuottojen poikkileikkausta. Fama–MacBeth-regressioiden t-arvot osoittavat, ettei altistumisesta sentimentti-indekseille palkita. Riskipreemiot eivät ole merkitseviä edes 90 % luottamustasolla. Kirjallisuus esittää uusien faktoreiden ja menetelmien voivan vahvistaa käsitystä arvopapereiden odotetuista tuotoista. Google Trends -datan saatavuus ja laajuus tekevät siitä houkuttelevan lähteen sentimenttianalyysiin, mutta tämän hyödynnettävyys saattaa olla uskottua heikompi. Erilaiset hakutermiyhdistelmät, aikaperiodit ja datafrekvenssin muuttaminen tarjoavat jatkotutkimusmahdollisuuksia

Legal privacy

As a word, legal concept and institution, privacy is exceptionally challenging. It is easy enough to understand but difficult to define and identify. It is not particularly easy to legislate either. For the legislator, privacy very much resembles Tantalus’ fruit: just when it seems to be in reach, it withdraws yet remains temptingly visible.The end result has been an extensive body of legislation in various forms both nationally and internationally.There is more to come, and no end in sight. Privacy is every bit as daunting when considered as a subject to be taught to prospective lawyers and others interested in the law.We are forced to ask where, to whom and how privacy in the legal sense should be taught.As yet privacy does not seem to have a real disciplinary home to call its own in legal research or teaching in any country. Academically, law has thus largely overlooked one of our main fundamental rights – the right to privacy.We have every reason to ask how this is possible and what we can do about it

Perheväkivaltaa kokeneen lapsen tunnistaminen ja tilanteeseen puuttuminen peruskoulussa: oppilashuoltotyöryhmien jäsenten kokemuksia

Perheväkivalta on ajankohtainen ja yhteiskunnallinen ilmiö, jota voidaan pitää sosiaalisena ongelmana. Perheväkivaltaa kokeneen lapsen varhainen tunnistaminen ja tilanteeseen puuttuminen on tärkeää lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Lapset viettävät suuren osan ajastaan koulussa, joten koulun henkilökunnalla tulisi olla valmiuksia tunnistaa ja puuttua lapsen elämässä tapahtuvaan perheväkivaltaan. Saimme aiheen tutkimuksellemme Kouluhyvinvointihankkeesta, joka toteutetaan Oulun seudulla. Kuvailemme oppilashuoltotyöryhmien jäsenten yksilöllisiä kokemuksia perheväkivaltaa kokeneen lapsen tunnistamisesta ja tilanteeseen puuttumisesta peruskoulussa. Kuvailimme myös oppilashuoltotyöryhmien kehittämistarpeita perheväkivaltaa kokeneen lapsen tunnistamiseen ja hänen tilanteeseensa puuttumiseen. Kouluhyvinvointihanke voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia kehittämistyössään. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahden peruskoulun oppilashuoltotyöryhmien jäseniltä avoimilla ryhmähaastatteluilla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksemme tietoperusta koostuu aiemmista tutkimuksista, tutkimuskirjallisuudesta sekä sosiaali- ja terveysalan kirjallisuudesta. Tutkimukseen osallistuvien kokemukset perheväkivallasta olivat yksilöllisiä, mutta yhteistä niille oli, että perheväkivaltaa kokeneen lapsen tunnistaminen ja tilanteeseen puuttumien peruskoulussa koettiin haasteelliseksi. Tämä johtuu osaksi siitä, että aika- ja muita resursseja ei koettu olevan tarpeeksi oppilaan yksilölliseen kohtaamiseen. Perheväkivalta ajateltiin myös perheen yksityiseksi asiaksi, johon on vaikea puuttua ulkopuolelta. Tuloksista kävi ilmi, että koulun henkilökunta koki työyhteisön tuen ja yhteistyön merkityksen perheväkivaltatilanteissa tärkeäksi. Haastateltavien mukaan tarvittaisiin lisää koulutusta ja yhteisiä toimintamalleja ja – periaatteita perheväkivaltatilanteissa toimimiseen.Domestic violence is a current and social phenomenon, which can be considered a social issue. An early recognition of a child who has experienced domestic violence and early intervention are essential in enhancing the holistic well-being of children. Personnel of schools should have transferable skills in recognizing violence occurring in a child's life and intervening in domestic violence situations. We got the theme of this study from the Kouluhyvinvointi project which is executed in the Oulu region. The purpose of this study is to describe the individual experiences of recognition of and intervening in domestic violence situations at comprehensive school level by student welfare team members. Ideas for development are also discussed in order to make recognizing children who have experienced domestic violence and intervening in their situation more definite in the future. The results of this study can also benefit the Kouluhyvinvointi project. The study was executed as a qualitative study. The data of the study was collected from student welfare team members of two comprehensive schools by using open group interviews. The data was analyzed by using an inductive content analysis. The theoretical framework of this study consists of previous studies, scientific literature and literature of social and health care. The experiences of the participants of this study differed on individual level. One thing in common was the experience that recognizing children who had experienced domestic violence and intervening in their situation in a comprehensive school is challenging. This is partially due to the feeling of not having enough time and other resources to face children individually. The results showed that the school personnel considered support from the work community and co-operation to be essential in handling domestic violence situations. For the recognition of a child experiencing domestic violence and intervening in the situation to be more efficient, more training and common operating models and principles of functioning in domestic violence situations would be required according to the interviewees

Turun tuomiokirkon Musta kirja ja lähteiden julkaisemisen jatkumo Suomessa varhaismodernista digitaaliseen aikaan

Väitöskirjassa rakennetaan keskiaikaisen Turun tuomiokirkon Mustan kirjan julkaisujen kautta yleiskuvaa lähteiden julkaisemisen jatkumosta Suomessa varhaismodernista digitaaliseen aikaan. Julkaisemista käsitellään historiantutkimuksen ja arkistotieteen näkökulmista avaten ja tehden läpinäkyväksi niitä syitä ja rakenteita, jotka vaikuttivat julkaisemisen taustalla. Analyysi keskittyy siihen, kuinka lähteitä julkaistiin, miten julkaisemista perusteltiin sekä millainen oli arkistojen ja tutkijoiden rooli julkaisutyössä. Tutkimuksessa kysytään myös, kuinka lähdejulkaisut asettuvat osaksi suomalaista historiakulttuuria. Mustan kirjan julkaisemisen vaiheet asetetaan laajempaan eurooppalaiseen kontekstiin vertaamalla niitä Daniela Saxerin ja Raoul C. van Caenegemin hahmottelemaan lähdejulkaisemisen yleiseurooppalaiseen ajalliseen jaotteluun. Tärkeimpänä lähdeaineistona ovat Mustasta kirjasta eri aikoina tehdyt lähdejulkaisut. Ne käsitetään tutkimuksessa historiakulttuurin ilmentyminä, joiden kautta voidaan rakentaa suhteita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Lisäksi aineistona käytetään julkaisutyöhön liittyneiden henkilöiden, instituutioiden ja projektien arkistoja ja tieteellistä työtä. Analyysi pohjautuu monilähteiseen näkökulmaan. Tutkimus osoittaa, että lähteiden julkaiseminen noudattelee Suomessa kansainvälisiä kehityslinjoja, mutta ei vastaa niitä täysin. Musta kirja on monin tavoin ollut esikuvana suomalaiselle julkaisemiselle. Sen julkaisijat ovat hakeneet vaikutteita kansainvälisestä julkaisemisesta ja seuranneet uusimpia julka-sutekniikoita. Mustan kirjan editiot ovat yhtä aikaa saavutettava ja saavuttamaton osa suomalaista historiakulttuuria. Ne on nähty julkaisemisen eri vaiheissa kansallisen historiankirjoituksen pohjana, muistomerkkeinä, identiteetin rakennusosina ja tärkeänä yhteytenä länteen. Tutkimus osoittaa lisäksi, että arkiston rooli julkaisemisessa on muuttunut näennäisestä neutraaliudesta asiantuntijuuden jakamiseksi. Kaikissa julkaisemisen vaiheissa tutkimusedellytysten parantaminen ja aineistojen avoimuus ovat olleet tärkeimpiä tavoitteita. Lähteiden julkaiseminen myös digitaalisilla alustoilla pohjautuu arkistoissa ja julkaisutyössä aikaisemmin tehdyille valinnoille, joiden läpinäkyvyys mahdollistaa sen, että julkaisemisen ja arkistojen roolia tutkimusaineistojen muodostumisessa ja käytössä voidaan arvioida kriittisesti.The Black Book of Abo Cathedral and the Continuum of Source Publications in Finland from the Early Modern to the Digital Era The subject of this dissertation is the publication of medieval sources in Finland from the early modern period to the digital era. The study examines the publi-cations of The Black Book of Abo Cathedral as a part of a wider European context. The motives and structures that have had an influence on source pub-lications are studied in the context of archival science and history. The study examines how and why the sources were published, and what was the role of the archive and the scholars in the publication work. The study also examines how the editions fit in Finnish public history culture. The phases of the publication of the Black Book are compared to the chronological classi-fication of the publication work in Europe outlined by Daniela Saxer and Raoul C. van Caenegem. The source material of the study consists of the editions made of the Black Book and of the archives and scientific work of the individuals, institutions and projects involved in the publication work. The source publications are consid-ered as representations of public history culture. They allow to build connec-tions between the past, the present and the future. The analysis is based on source pluralism. The study shows that the publication of sources in Finland follows the in-ternational developments but does not thoroughly correspond with them. The Black Book has been a model for Finnish source publishing. Its editors were influenced by the international publications and followed the newest publishing techniques. The editions of the Black Book are at the same time both an achievable and an unachievable part of Finnish history culture. They have been considered as the basis of history writing, as memorials, as elements of identity building, and as an important connection to the west. In addition the study reveals that the role of the archive in source publishing has changed from seemingly neutral to recognized expertise. The openness of the archive and the improvement of research possibilities has been the most important goal in all the phases of source publishing. Even in the digital envi-ronment, publishing of sources is based on the previous selections done in ar-chives and by editors. The visibility of the continuum of source publications allows to critically evaluate the impacts of editing and of the archive in the formation and use of research materials

Tekijänoikeus osana kokeiluja hyödyntävän ohjelmistoyrityksen IPR-strategiaa

Tutkielman tavoitteena on hahmottaa ohjelmistokehitykseen tähtääviin kokeiluihin liittyviä tekijänoikeudellisia kysymyksiä sekä antaa kokeiluja käyttävän ohjelmistoyrityksen IPRstrategiaan liittyviä toimintasuosituksia. Esityksessä käytetään oikeusdogmaattista metodia sen selvittämiseksi, millaisin keinoin kokeiluja suorittava ohjelmistoyritys voi voimassa olevan lainsäädännön asettamissa kehyksissä hallita aineetonta omaisuuttaan kannattavasti. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin sitä, miten yritys voi laillisesti hyödyntää kokeilussa ulkopuolisten tuottamaa tekijänoikeudellista materiaalia, jotta kokeilu voitaisiin viedä läpi mahdollisimman joutuisasti ja edullisesti. Valmiiden ratkaisujen lisensiointi osaksi kehitettävää prototyyppiä voi olla kannattavaa, jos haluttuja ominaisuuksia ei tällöin tarvitse kehittää alusta asti itse. Nopeutta vaativissa ohjelmistokehitysprojekteissa kierrätetäänkin usein avointa lähdekoodia, jota voidaan lisensioida ilman merkittäviä transaktiokustannuksia. Tuotekehityksen alkuvaiheen kokeiluja voidaan suorittaa myös käyttämällä koodittomia prototyyppejä, joiden hyödyntäminen ei vaadi teknistä erityisosaamista, lisenssimaksujen suorittamista tai lisensiointiin liittyvää riskienhallintaa. Toiseksi tutkitaan sitä, kenelle tekijänoikeudet voivat kokeilussa syntyä ja millaisin toimintatavoin yritys voi siirtää oikeudet itselleen. Ohjelmistokehityksen tapauksessa kokeiluihin osallistuvat ulkopuoliset koehenkilöt tuskin yleensä antanevat prosessiin sellaista luovaa panosta, että heitä voitaisiin pitää kehitettävän prototyypin tekijöinä. Jos koehenkilöllä on kuitenkin mahdollisuus aktiivisesti osallistua prototyypin muokkaamiseen, voi hänellekin syntyä tekijänoikeus työnsä tulokseen. Jotta yritys voisi varmistaa tekijänoikeuksien siirtymisen itselleen, kannattaa sen joko sopia oikeuksien siirtämisestä yksinkertaisin vakiosopimuksin tai määritellä koehenkilöiden rooli kokeilussa sellaiseksi, ettei heidän toimintansa ole tekijänoikeudellisesti merkityksellistä. Lopulta luodaan katsaus siihen, millainen rooli tekijänoikeudella on osana kokeiluja käyttävän yrityksen IPR-strategiaa suhteessa muihin ohjelmistoalalla yleisesti käytettyihin suojauskeinoihin. Tekijänoikeus ja ei-muodolliset suojauskeinot näyttäytyvät patentointia joustavampina ja edullisempina vaihtoehtoina, ja ei-muodolliset menetelmät soveltuvat erityisesti tuotekehityksen alkuvaiheeseen, jolloin tekijänoikeus- tai patenttilain asettamat suojan saamisen edellytykset eivät vielä täyty. Kokeiluja suorittavan yrityksen IPR-strategiaan voisivat soveltua hyvin myös avoimen innovaation periaatteet

Toimitusjohtajan videokatsaus yrityksen imagon rakentajana

Sijoittajaviestintä vaikuttaa yrityksen imagoon, joka on kuluttajan käsitys yrityksestä. Yritykset rakentavat imagoaan julkaisemalla vuosikertomuksia ja niiden yhteydessä toimitusjohtajan katsauksia, joita on alettu julkaista myös videolla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä retorisilla keinoilla yrityksen imagoa rakennetaan toimitusjohtajan videokatsauksissa. Tutkimuksen aineisto muodostui viidestä toimitusjohtajan videokatsauksesta. Yksi videokatsaus oli Elisalta, kaksi Fiskars Groupilta ja kaksi Wärtsilältä. Katsaukset oli julkaistu vuosina 2014–2016. Analyysiin valittiin videot, joilla puhuttiin suomea tai jotka oli tekstitetty suomeksi. Tutkimusmenetelmänä oli retorinen analyysi. Luokittelin sen avulla videoiden virkkeissä ja inserteissä eli videokatsauksiin upotetuissa kohtauksissa käytetyt vaikuttamisen keinot logokseen, eetokseen ja paatokseen. Tutkimuksessa selvisi, että eniten käytettiin logos-keinoja, joiden osuus kaikista vaikuttamisen keinoista oli 53 prosenttia. Yleisin logos-keinoista oli todellisuuden rakenteeseen perustuva argumentti, kuten peräkkäisyysside tai syy-seuraussuhde. Toiseksi eniten vaikutettiin eetos-keinojen avulla. Niiden osuus kaikista keinoista oli 42 prosenttia. Yleisin eetos-keino oli fronēsis eli järkeen ja taitoihin vetoaminen. Paatos-keinoja käytettiin vähiten, ja niiden osuus oli 5 prosenttia. Logos-keinojen yleisyyttä voidaan selittää sillä, että toimitusjohtajien katsauksessa pyritään vaikuttamaan juuri tosiasioiden kautta. Yhtiön liiketoiminnasta kerrotaan muun muassa esimerkkien, taloudellisten tulosten sekä syiden ja seurausten avulla. Eetos-keinoilla toimitusjohtaja rakensi vaikutelmaa yhtiönsä osaavuudesta ja luotettavuudesta sekä omasta uskottavuudestaan. Paatos-keinojen avulla vedottiin vastaanottajan tunteisiin yhteisöllisyyden ja arjen sujuvuuden kautta, ja niitä käytettiin erityisesti visuaalisesti. Visuaalisuudella oli tärkeä rooli videoilla. Inserteillä nähtiin kuvia yhtiöiden tuotteista ja asiakkaista käyttämässä niitä. Lisäksi näytettiin yhtiön työntekijöitä ja tuotteiden valmistusprosessia, mikä myös rakensi luotettavaa ja ammattimaista mielikuvaa yhtiöistä. Visuaalisuuden avulla imagoa rakennettiin hienovaraisemmin kuin toimitusjohtajan puheessa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

”Ihan periaatteellisesti vastustan Applen kaltaisia täysin suljettuja ympäristöjä.” Älypuhelimiin asennoituminen verkkouutisten kommenteissa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka verkkouutisten kommentteihin kirjoittavat henkilöt ilmaisevat mielipiteitään älypuhelimista. Tavoite jakautui kahteen tutkimusky¬symykseen: millä keinoilla kirjoittajat antavat arvon älypuhelimille ja mitä yhteistä kes¬kustelijoiden mielipiteillä on. Tutkimuksen kohteena olivat kolmeen tunnettuun älypu¬helinbrändiin liittyvät verkkouutisten kommentit verkkosivuilla käydyistä keskuste¬luista. Tutkimuksessa käytettiin suhtautumisen teoriasta johdettua menetelmää, jonka avulla tutkittiin kommenttien asenteita. Suhtautumisen teorialle tärkeitä seikkoja ovat asenteet, jotka voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Ensimmäistä tutkimuskysymystä selvitettiin luokittelun avulla. Luokat olivat joko positiivisia tai negatiivisia asioita ja ihmisiä ar¬vottavia ja tunteiden ilmaisua sisältäviä kommentteja. Näistä luokista muodostui runko toista tutkimuskysymystä varten, jotta löydettäisiin ne keinot, joilla ihmiset ilmaisevat mielipiteitään. Tutkimuksessa ilmeni, että suurin osa kommenteista oli asioita arvottavia, joiden keski¬össä olivat esimerkiksi puhelimen ominaisuudet. Toiseksi eniten löytyi ihmisiä arvotta¬via kommentteja, joissa yksittäisiä henkilöitä tai ryhmiä joko kehuttiin tai parjattiin. Vähiten oli tunteita ilmaisevia viestejä, joissa kirjoittajat ilmaisivat tunteensa puhelinta kohtaan subjektiivisesti. Toisessa vaiheessa selvisi, että asioita arvottavissa kommen¬teissa oli vertailua eri puhelinmallien väliltä. Ihmisiä arvottavissa kommenteissa huomio kohdistui yhteen henkilöön, tiettyihin ryhmiin tai massoihin. Tunteita ilmaisevissa kommenteissa esitettiin henkilökohtaisia mielipiteitä. Tutkimuksessa saatiin selville, että verkkouutisten kommentteihin kirjoittavat henkilöt käyttävät oman mielipiteensä tukena vertailua, eikä omia tunteita näytetä muille luki¬joille, vaan kirjoittaminen painottui erilaisten asioiden arvottamiselle, kuten puhelimen käyttöominaisuuksiin. Eri älypuhelinten ominaisuuksien vertailun avulla kirjoittaja määritteli suhtautumistaan omaa tai muiden älypuhelinta kohtaan. Lopputulokset antoi¬vat kuvan siitä, minkälaisia viestejä verkkouutisten kommentteihin on odotettavissa älypuhelimista.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

”Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo” : sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Tutkimukseni tarkoitus on selvittää sosiaalityön, varhaiskasvatuksen sekä perheen kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä silloin, kun päivähoito toteutetaan lastensuojelullisena tukitoimenpiteenä. Tutkimukseni on tapaustutkimus yhdestä päiväkodista ja siellä tapahtuvasta yhteistyöstä. Tutkimuksessani olen haastatellut lastensuojelun sosiaalityöntekijää, päivähoidon ohjaajaa, lastentarhanopettajaa, kiertävää erityislastentarhanopettajaa sekä yhtä vanhempaa, jonka perheessä päivähoito järjestetty on lastensuojelun tukitoimena. Tutkimus on fenomenologinen tapaustutkimus. Aineistoni analyysissä olen käyttänyt Juha Perttulan Amadeo Giorgin fenomenologisen psykologian menetelmään perustuvaa menetelmää. Tutkimuksessani kokemukset moniammatillisesta yhteistyöstä jakautuvat kolmeen eri osa-alueeseen, jotka olen nimennyt 1. Tietämättömyyden osa-alueeksi, 2. Ammatillisuuden osa-alueeksi, sekä 3. Kumppanuus osa-alueeksi. Tietämättömyyden osa-alueella tulevat esiin yhteistyön haasteet, joita ovat avoimuuden puute, epätietoisuus rooleista sekä resurssit ja omat voimavarat. Näiden epätietoisuuksien myötä lapsen ja perheen kokonaistilanne, tuen tarve ja tavoitteet saattavat jäädä yhteistyössä toimiville eri ammattilaisille sekä vanhemmille epäselväksi. Ammatillisuuden osa-alueella tulevat esiin selkeät roolit, tasa-arvoisuus yhteistyössä sekä työyhteisön toimintakulttuuri. Jokainen tekee oman osansa yhteistyössä, missä kaikki ovat tasavertaisessa asemassa. Vanhemmat ovat tässä yhteistyössä oman perheensä ja lapsensa asiantuntijoita. Kumppanuudessa perhelähtöinen työskentely ohjaa kaikkia ammattilaisia. Perhelähtöisessä ajattelussa perhe nähdään tasavertaisena kumppanina, aktiivisena toimijana yhteistyössä. Perhelähtöinen työ on vanhempien kunnioittamista, kuuntelemista ja arvostamista