Northern university library invests in library services for research

Today researchers have many administrative tasks in addition to the actual research work. Oulu University Library seeks to find ways to help researchers with these tasks and release most of their time for actual research, instead of administrative work. Open science requires constant development of new services in the library. One example is the self-archiving service. The University of Oulu open access repository Jultika was established at the end of 2016. The library’s information specialists contribute to the academic recruitment process by providing bibliometric analyses. Electronic thesis work requires monitoring and often guidance as well. Digitalization does not mean that all human help and contribution is redundant just yet. The cornerstone of library services are naturally the library collections. In Oulu University Library, the majority of the information resources provided by the library – especially the new ones – are electronic. Providing excellent journal and book collections for the use of universityresearch requires resources: acquisition and budgetary expertise. Spreading knowledge about the various library services among busy researchers is often challenging and requires new skills and ways of working from the library staff. This presentation describes the present state of Oulu University Library’s services for researchers and gives a glimpse of what the future may entail.publishedVersio

Three Strategic Pillars: Finnish University Libraries\u27 Network Fuelling Open Science and Access to Research-Based Information

In the fast-developing landscape of open science, university libraries need to constantly keep up to date in order to provide expert services that meet the current and future needs of researchers, students, and anyone in need of research-based information. Joint actions are needed both nationally and internationally. The COVID-19 pandemic has shown that open science currently only gives partial access to research information. A significant part of the information resources are behind paywalls, and as library premises have been closed for the public walk-in access, the information resources have not been accessible to a wider audience. The Finnish University Libraries’ Network, FUN, acts as a collaborative forum for Finnish university library directors. FUN encourages university libraries to experiment with new modes of operation, to demonstrate impact, and to increase the visibility of the library operations. In this paper, we explore how a network like FUN can promote open science and provide access to research-based information. The strategy of FUN builds on three pillars: Impact – Visibility – Experiment. These three pillars form our framework. We use multiple methods to describe the strategy and give examples of the practices, and also discuss the challenges faced in the new circumstances. University libraries work towards open science together with other important stakeholders such as researchers, publishers and funding agencies. Still, there is a need to voice the concerns of the university libraries as their role differs from those of the other stakeholders. Through its actions, FUN seeks to make the work of Finnish university libraries more visible both within the network and in the society, and thus increase the impact of the libraries in promoting open science and access to research information. Since during the COVID-19 pandemic access to information has been limited, FUN, together with other stakeholders, has taken action and sent a petition to Finnish scientific publishers to temporarily open their publications. One of the three pillars in FUN’s strategy is Experiment. During the COVID-19 pandemic, of most importance for FUN has proved to be establishing a culture of sharing experiences with colleagues, so that every library can benefit from the endeavours of others

Three Strategic Pillars : Finnish University Libraries' Network Fuelling Open Science and Access to Research-Based Information

In the fast-developing landscape of open science, university libraries need to constantly keep up to date in order to provide expert services that meet the current and future needs of researchers, students, and anyone in need of research-based information. Joint actions are needed both nationally and internationally. The COVID-19 pandemic has shown that open science currently only gives partial access to research information. A significant part of the information resources are behind paywalls, and as library premises have been closed for the public walk-in access, the information resources have not been accessible to a wider audience. The Finnish University Libraries’ Network, FUN, acts as a collaborative forum for Finnish university library directors. FUN encourages university libraries to experiment with new modes of operation, to demonstrate impact, and to increase the visibility of the library operations. In this paper, we explore how a network like FUN can promote open science and provide access to research-based information. The strategy of FUN builds on three pillars: Impact – Visibility – Experiment. These three pillars form our framework. We use multiple methods to describe the strategy and give examples of the practices, and also discuss the challenges faced in the new circumstances. University libraries work towards open science together with other important stakeholders such as researchers, publishers and funding agencies. Still, there is a need to voice the concerns of the university libraries as their role differs from those of the other stakeholders. Through its actions, FUN seeks to make the work of Finnish university libraries more visible both within the network and in the society, and thus increase the impact of the libraries in promoting open science and access to research information. Since during the COVID-19 pandemic access to information has been limited, FUN, together with other stakeholders, has taken action and sent a petition to Finnish scientific publishers to temporarily open their publications. One of the three pillars in FUN’s strategy is Experiment. During the COVID-19 pandemic, of most importance for FUN has proved to be establishing a culture of sharing experiences with colleagues, so that every library can benefit from the endeavours of others.©2021 The Authors. Published by IATUL, International Association of University Libraries.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Opiskelijaohjaus äitiys- ja lastenneuvolassa lähiohjaajien näkökulmasta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelevien lähiohjaajien kokemuksia opiskelijoiden ohjaamisesta sekä kuvata lähiohjaajien opiskelijaohjaukseen liittyviä tehtäviä ja laadukkaan ohjauksen edellytyksiä äitiys- ja lastenneuvolassa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa opiskelijaohjauksen kehittämiseen ja lähiohjaajien ohjaustyön tukemiseen. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön opettamisessa. Tutkimukseen osallistui seitsemän äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelevää terveydenhoitajaa, joilla kaikilla oli kokemusta opiskelijoiden ohjaamisesta avoterveydenhuollon yksikössä. Tutkimus on laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Lähiohjaajat kokevat opiskelijoiden ohjaamisen pääsääntöisesti antoisana, mutta osittain myös haasteellisena. Opiskelijaohjaus rikastuttaa terveydenhoitajien työtä ja kehittää heidän ammattitaitoansa. Lähiohjaajat kokevat haasteellisena toimivan ohjaussuhteen muotoutumisen, ohjaustyön kuormittavuuden, koulutuksen muuttumisen ja opiskelijoiden heterogeenisuuden. Erityisen haasteellisena äitiys- ja lastenneuvolassa koetaan ohjaustyön intensiivisyys. Lähiohjaajien opiskelijaohjaukseen liittyvät tehtävät äitiys- ja lastenneuvolassa koostuvat harjoittelun toteutuksen suunnittelusta, harjoittelun toteutuksesta huolehtimisesta sekä opiskelijoiden toiminnan arvioinnista. Yhdistelmäneuvolassa korostuu opiskelijaohjauksen suunnittelun merkitys. Opiskelijaohjauksen suunnitteluun sisältyy opiskelijoista saadun etukäteistiedon hyödyntäminen, ajallisen toteuttamissuunnitelman tekeminen ja ohjausympäristön valmistelu. Laadukkaan opiskelijaohjauksen edellytyksiä äitiys- ja lastenneuvolassa ovat koulutusorganisaation ja oman työorganisaation aktiivinen tuki sekä toimiva ohjaussuhde lähiohjaajan ja opiskelijan välillä. Tutkimuksessa haluttiin tuoda esiin työelämän edustajien näkökulma opiskelijaohjauksesta avoterveydenhuollon toimintayksikössä. Tutkimuksen tulokset nostivat esiin äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelevien lähiohjaajien ohjaustyön vastuullisuuden, vaativuuden ja moninaisuuden. Vaikka tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien laitosympäristössä tehtyjen lähiohjausta selvittäneiden tutkimustulosten kanssa, korostui tutkimuksessa myös äitiys- ja lastenneuvolassa tapahtuvan opiskelijaohjauksen erityispiirteet ja haasteet, jotka tulisi ottaa huomioon opiskelijaohjausta organisoitaessa ja harjoittelujaksoa suunniteltaessa. Avainsanat: käytännön harjoittelu, opiskelijaohjaus, lähiohjaaja, äitiys- ja lastenneuvola

Opiskelijaohjaus äitiys- ja lastenneuvolassa lähiohjaajien näkökulmasta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelevien lähiohjaajien kokemuksia opiskelijoiden ohjaamisesta sekä kuvata lähiohjaajien opiskelijaohjaukseen liittyviä tehtäviä ja laadukkaan ohjauksen edellytyksiä äitiys- ja lastenneuvolassa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa opiskelijaohjauksen kehittämiseen ja lähiohjaajien ohjaustyön tukemiseen. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön opettamisessa. Tutkimukseen osallistui seitsemän äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelevää terveydenhoitajaa, joilla kaikilla oli kokemusta opiskelijoiden ohjaamisesta avoterveydenhuollon yksikössä. Tutkimus on laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Lähiohjaajat kokevat opiskelijoiden ohjaamisen pääsääntöisesti antoisana, mutta osittain myös haasteellisena. Opiskelijaohjaus rikastuttaa terveydenhoitajien työtä ja kehittää heidän ammattitaitoansa. Lähiohjaajat kokevat haasteellisena toimivan ohjaussuhteen muotoutumisen, ohjaustyön kuormittavuuden, koulutuksen muuttumisen ja opiskelijoiden heterogeenisuuden. Erityisen haasteellisena äitiys- ja lastenneuvolassa koetaan ohjaustyön intensiivisyys. Lähiohjaajien opiskelijaohjaukseen liittyvät tehtävät äitiys- ja lastenneuvolassa koostuvat harjoittelun toteutuksen suunnittelusta, harjoittelun toteutuksesta huolehtimisesta sekä opiskelijoiden toiminnan arvioinnista. Yhdistelmäneuvolassa korostuu opiskelijaohjauksen suunnittelun merkitys. Opiskelijaohjauksen suunnitteluun sisältyy opiskelijoista saadun etukäteistiedon hyödyntäminen, ajallisen toteuttamissuunnitelman tekeminen ja ohjausympäristön valmistelu. Laadukkaan opiskelijaohjauksen edellytyksiä äitiys- ja lastenneuvolassa ovat koulutusorganisaation ja oman työorganisaation aktiivinen tuki sekä toimiva ohjaussuhde lähiohjaajan ja opiskelijan välillä. Tutkimuksessa haluttiin tuoda esiin työelämän edustajien näkökulma opiskelijaohjauksesta avoterveydenhuollon toimintayksikössä. Tutkimuksen tulokset nostivat esiin äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelevien lähiohjaajien ohjaustyön vastuullisuuden, vaativuuden ja moninaisuuden. Vaikka tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien laitosympäristössä tehtyjen lähiohjausta selvittäneiden tutkimustulosten kanssa, korostui tutkimuksessa myös äitiys- ja lastenneuvolassa tapahtuvan opiskelijaohjauksen erityispiirteet ja haasteet, jotka tulisi ottaa huomioon opiskelijaohjausta organisoitaessa ja harjoittelujaksoa suunniteltaessa. Avainsanat: käytännön harjoittelu, opiskelijaohjaus, lähiohjaaja, äitiys- ja lastenneuvola