The rhetoric of the ‘digital leap’ in Finnish educational policy documents

This article discusses the rhetorical strategies in Finnish educational policy documents dealing with digitalization. The documents argue that the national education system is in dire need of digital technologies in order to modernize its pedagogy and secure national economic competitiveness. Finnish municipalities, schools and teachers have high levels of autonomy in implementing curricula, so there is a challenge to them to adopt digitalization at all levels of education.Peer reviewe

Käytännöllinen johdatus Foucault’n ajatteluun.

Alhanen, Kai 2007. Käytännöt ja ajattelu Michel Foucault'n filosofiassa. Helsinki: Gaudeamus. 244 s

Hallinnan tutkimusta suomeksi.

Kirjallisuusarvostel

Complements of force in 18th to 20th century British English

Tämä pro gradu -tutkielma tutkii englannin verbin force ja sen eri taivutusmuotojen valitsemia komplementteja brittienglannissa kolmella eri aikakaudella, 1710-luvusta nykyaikaan. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kyseisen verbin käytössä tapahtuneita kieliopillisia muutoksia, erityisesti sen valitsemien komplementtien suhteellisessa määrässä sekä koko predikaation merkityksessä. Tutkimukseen kerättiin aineistoa kahdestä eri korpuksesta: historiallinen lähdemateriaali on otettu Corpus of Late Modern English Texts Extended Versionin ensimmäisestä ja kolmannesta osasta, kun taas nykyenglannin tutkimusaineiston lähde on British National Corpus. Koska historiallinen materiaali koostuu pääosin kaunokirjallisista teksteistä, myös laajemman nykyenglannin korpuksen alue rajattiin ensisijaisesti kaunokirjallisuuteen. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa kartoitetaan miten verbiä force on kuvattu aiemmassa tutkimuksessa, kielioppikirjoissa ja sanakirjoissa. Samoin ensimmäisessä osassa esitellään toisessa osassa sovellettava kielitieteellinen teoria ja käytetyt tutkimusmenetelmät. Toinen osa kattaa tutkimuksen force verbin käyttöön kerätyssä korpusaineistoissa. Löydöksiä tutkitaan pääasiallisesti Oxford English Dictionaryn asettamissa raameissa, kiinnittäen erityishuomioita tilanteisiin joissa tutkimusmateriaali poikkeaa siitä mitä aiemman kirjallisuuden perusteella voisi odottaa. Tutkimuksessa osoitetaan, että muutosta forcen ei-finiittikomplementeissa ei ole tapahtunut tutkimusaikana, mutta muissa komplementeissa, sekä verbin merkityksissä, on. Samoin kävi ilmi, että osassa merkityksiään force voi valita suuntaa ilmaisevia komplementteja ja niiden yhdistelmiä ilmeisen vapaasti, mikä tekee forcen valitsemien komplementtien kokonaismäärästä huomattavan suureen, ja käänteisesti yksittäisten komplementtien yleisyydestä suhteellisen pienen. Yleisistä komplementaatioon vaikuttavista periaatteista etenkin horror aequi -periaatteen vaikutus verbin force komplementaatioon on nähtävissä tutkimusaineistossa

Wandering along the Moebius strip: Radical reflexivity in the archaeology of educational research

Writing qualitative research texts often involves the acknowledgement of the researcher being imbued in the systems of meaning that he or she is studying. This provides a background for incitement to reflexivity, i.e. how one’s own life history and broader cultural context is etched in epistemological and ontological assumptions about the object. This article studies the reflexive style of writing in Michel Foucault’s archaeology of the human sciences, which constantly problematises its own assumptions about studying discourses. His style is described with the analogy of a Moebius strip, highlighting the way the ‘outside’ history of the human sciencesturns into the ‘inside’ conditions of possibility for analysing discursive formations in the history of educational research.Writing qualitative research texts often involves the acknowledgement of the researcher being imbued in the systems of meaning that he or she is studying. This provides a background for incitement to reflexivity, i.e. how one’s own life history and broader cultural context is etched in epistemological and ontological assumptions about the object. This article studies the reflexive style of writing in Michel Foucault’s archaeology of the human sciences, which constantly problematises its own assumptions about studying discourses. His style is described with the analogy of a Moebius strip, highlighting the way the ‘outside’ history of the human sciences turns into the ‘inside’ conditions of possibility for analysing discursive formations in the history of educational research

Elinikäinen oppiminen ja yksilöivä valta

Elinikäistä oppimista hallitaan houkuttelemalla yksilöä suhtautumaan omaan elämäänsä ja oppimiseensa yrittäjämäisesti. Tämä hallinta pyrkii rajaamaan yksilön tapoja tunnistaa elinikäisessä oppimisessa oman vapautensa ja tavoitteidensa toteutuminen. Usein tämän kaltaista yksilöivää vallankäyttöä on tarkasteltu foucault’laisen hallintavallan näkökulmasta. Tällöin ei kuitenkaan ole kysytty, miten ihminen sisäistää elinikäisen oppimisen ideologian. Artikkelissa tarkastellaan tätä vallan sisäistymisen problematiikkaa Slavoj Žižekin psykoanalyyttisen ideologiakritiikin ja erityisesti halun käsitteen avulla. Analyysissä tuodaan esiin uhrauksen logiikka ja halun kaksoissidos kahtena keskeisenä tapana ohjata halua elinikäisessä oppimisessa

Suomalaisen koulupedagogiikan kasvatustieteellinen perusta 1900-luvulla

Esitys Kasvatus sosiaalisena ja yhteiskunnallisena toimintana -seminaarissa Helsingissä 4.4.2013