Learning and developmental disabilities

No description supplie

HIV heterogeneity and proximity of homestead to roads in rural South Africa: an exploration using a geographical information system

Summary objective To describe heterogeneity of HIV prevalence among pregnant women in Hlabisa health district, South Africa and to correlate this with proximity of homestead to roads. methods HIV prevalence measured through anonymous surveillance among pregnant women and stratified by local village clinic. Polygons were created around each clinic, assuming women attend the clinic nearest their home. A geographical information system (GIS) calculated the mean distance from homesteads in each clinic catchment to nearest primary (1°) and to nearest primary or secondary (2°) road. results We found marked HIV heterogeneity by clinic catchment (range 19–31% (P < 0.001). A polygon plot demonstrated lower HIV prevalence in catchments remote from 1° roads. Mean distance from homesteads to nearest 1° or 2° road varied by clinic catchment from 1623 to 7569 m. The mean distance from homesteads to a 1° or 2° road for each clinic catchment was strongly correlated with HIV prevalence (r = 0.66; P = 0.002). conclusions The substantial HIV heterogeneity in this district is closely correlated with proximity to a 1° or 2° road. GIS is a powerful tool to demonstrate and to start to analyse this observation. Further research is needed to better understand this relationship both at ecological and individual levels, and to develop interventions to reduce the spread of HIV infection.Frank Tanser, David LeSueur, Geoff Solarsh and David Wilkinso

Karttatuotteen laatutekijät

Työ liittyy puolustusvoimien paikkatietojen laatumalliin, ja siinä oli tarkoitus löytää karttatuotteen kuvailuun soveltuvat laatutekijät ja muodostaa niistä karttatuotteen laatumalli. Työn lähtökohta oli, että ISO 19113 -standardin mukaiset paikkatiedon laatutekijät eivät yksin riitä kuvailemaan karttatuotteen laatua. Kartan ulkonäkö on yksi tärkeimmistä sen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Se, kuinka kartan visuaalinen ilme on onnistunut, vaikuttaa kartan antaman informaation määrään ja oikeellisuuteen. Lisäksi kartan ulkonäön on oltava miellyttävä, jotta katse ei väsy karttaa tutkittaessa. Kartan ulkonäköön vaikuttavat sekä yksittäiset karttakohteet että kokonaiskuva, joka riippuu karttakohteiden lisäksi muun muassa mittakaavasta ja kartan tietotiheydestä. Karttakohteet voidaan jakaa pistemäisiin, viivamaisiin ja aluemaisiin kohteisiin sekä teksteihin. Karttakohteiden laatua voidaan kuvailla tutkimalla yksittäisiä laatutekijöitä, jotka ovat osittain päällekkäisiä kaikkien karttakohteiden kesken. Lisäksi kartan laatuun vaikuttavat kartan oheiselementit, kuten kansilehti ja merkkien selitykset. Karttatuotteen laatumallia suunniteltaessa haasteena oli karttakohteiden kattavien laatutekijöiden löytämisen lisäksi valitalaatutekijöihin liittyvät termit, joilla niitä voi kuvailla. Tämä oli oleellista, koska laatumallin tarkoituksena on toimia kartan käyttäjän apuvälineenä hänen etsiessä sopivaa karttaa tiettyyn käyttötarkoitukseen. Karttatuotteen laatutekijöitä etsittiin kirjallisuutta tutkimalla ja käyttäjiä haastattelemalla. Kartan laatua voidaan lähestyä monista eri suunnista aina kartan tarjoaman informaation määrästä ja oikeellisuudesta filosofisiin ja tuotannollisiin näkökulmiin asti. Visuaalisen lähestymistavan yhteydessä on otettava huomioon ihmisen näkökyvyn rajoitukset ja muut havaintokykyyn vaikuttavat tekijät sekä kulttuurin, tapojen ja koulutuksen vaikutukset