Malli lapsi- ja perhesosiaalityön jalkauttamisesta ylä-ja alakouluihin

Lapsi- ja perhesosiaalityön jalkauttamisen tarkoituksena oli mallintaa Pieksämäen kaupungin perusturvan ja sivistystoimen yhteistyötä ylä- ja alakouluihin. Lasten, nuorten ja perheiden tarvitsema tuki tuotiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa heidän luonnolliseen kasvu- ja elinympäristöönsä. Jalkautuvan lapsi- ja perhesosiaalityön kokeilu toteutettiin ajalla 7.1.2019 – 30.6.2019. Opinnäytetyö on tehdyn kehittämistyön raportti. Kehittämistyön teoreettinen viitekehys sisältää tietoa sosiaalityöstä, perhetyöstä, lastensuojelusta, Pieksämäen kaupungin ylä- ja alakouluista sekä opiskeluhuollosta. Opinnäytetyön raportti sisältää narratiivisen kertomuksen kehittämistyön toteutuksesta. Suurin osa lapsista ja nuorista ovat tyytyväisiä elämäänsä ja kokevat pärjäävänsä hyvin. Osalle lapsista ja nuorista kuitenkin kehittyy haasteellinen elämänpolku. Sosiaalityöllä ja perhetyöllä pyritään vähentämään sosiaalisia ongelmia, lisäämään yleistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä yhteisöjen toimivuutta. Samalla tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhempia lapsensa kasvatustehtävässä ja ennaltaehkäistään vahingollisia riskitekijöitä. Lastensuojelun tarkoituksena on ensisijaisesti huolehtia, ettei lapsen kehitys tai terveys vaarannu kasvuolosuhteista ja lapsen käyttäytymisestä johtuen. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Oppilaan hyvinvointiin, kehitykseen ja oppimiseen koulun tehtävänä on tarjota mahdollisimman suotuisat edellytykset. Jokaisella koululla on opiskeluhuoltoryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia oppilaiden hyvinvoinnista. Yläkoulussa on huomattu olevan tuen tarvetta, johon opiskeluhuollon palveluilla ei yksistään pystytä vastaamaan. Vuonna 2018 Pieksämäellä tehtiin 13-15-vuotiaista nuorista yhteensä 111 lastensuojeluilmoitusta. Yläkoulun oppilaista noin 12 prosentilla oli asiakkuus lapsi- ja perhesosiaalityössä. Lisäksi Pieksämäellä on tehty paljon lyhytaikaisia avohuollon sijoituksia. Pieksämäen kaupungin perhepalvelujen talousarviosta 75 prosenttia kuluu ostopalveluihin. Vuosittain tiukentuva kuntatalous pakottaa miettimään keinoja kulurakenteen hillitsemiseksi ja tuloksellisuuden parantamiseksi erityisesti sosiaalityön osalta. Jalkautumisen avulla pyrittiin selvittämään ja vaikuttamaan juurisyihin, jotka vaikuttavat lapsen ja nuoren arjen rakenteisiin ja elämänhallintaan. Sosiaalityöntekijän ja perheohjaajan osaamista voitiin hyödyntää konsultatiivisesti koulun henkilökunnan tarpeisiin tiivistämällä työntekijöiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Perhetyö tarjosi perheille konkreettista tukea arkeen

Kliinisen työskentelyn ekotehokkuus suuhygienistiopiskelijoiden arvioimana : Parodontologisen potilaan ylläpitohoito opetushammashoitolassa

Ekotehokkuus on ajankohtainen aihe etenevän ilmastonmuutoksen takia. Kokonaisuutena ekotehokkuudella tarkoitetaan, että tavoiteltavia hyötyjä verrataan niistä aiheutuneisiin haittoihin. Ekotehokkaiden työskentelytapojen avulla voidaan säästää luonnonvaroja, joita on saatavilla vain rajoitetusti. Suun terveydenhuoltoalalla ekotehokkuuden toteutumiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi käyttämällä materiaaleja mahdollisimman vähän. Ekotehokkuudesta suun terveydenhuoltoalalta ei ole saatavilla juurikaan aikaisempaa tutkimustietoa. Opinnäytetyönä tehtävän tutkimuksen aiheena oli suuhygienistiopiskelijoiden opetushammashoitolassa toteutuvan kliinisen työskentelyn ekotehokkuus. Tutkimuksessa kliininen työskentely rajattiin koskemaan ainoastaan parodontologista ylläpitohoitoa. Tutkimuksen tavoite oli tuottaa lisää tutkimustietoa suuhygienistiopiskelijoiden parodontologisen ylläpitohoidon ekotehokkuudesta ja kehittää työskentelyn ekotehokkuutta. Tutkimuksen avulla suun terveydenhuollon opiskelijat ja ammattilaiset saivat lisää tutkimustietoa ekotehokkuudesta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkittaviksi valittiin toisen ja kolmannen vuosikurssin suuhygienistiopiskelijat. Tutkimustulosten mukaan tutkittavat olivat motivoituneita työskentelemään ekotehokkaasti, mutta ekotehokkuus ei kuitenkaan toteutunut käytännössä kaikilla osa-alueilla. Ekotehokkuus toteutui tutkittavien parodontologisessa ylläpitohoidossa lähinnä hoitotoimenpiteiden suunnitteluna ja materiaalien kulutuksen vähentämisenä. Ekotehokkuuden toteutumisen kannalta olennaista on, millaiset valmiudet opetushammashoitolassa on toimia ekotehokkaasti, koska tutkittavien käytettävissä ovat vain siellä saatavilla olevat materiaalit ja välineet. Tutkimustulokset osoittivat, että tutkittavat toivoivat lisää keskustelua ekotehokkaista työskentelytavoista opintojen aikana. Lisäksi tutkittavat toivoivat opetushammashoitolaan kirjallisia toimintaohjeita ekotehokkaista työskentelytavoista. Näin ollen yhdeksi jatkotutkimusaiheeksi esitetään opas ekotehokkaista työskentelytavoista opetushammashoitolaan

Mielekäs tekeminen tuo hyvinvointia arkeen : Laadukas päiväaikainen toiminta Puijonsarven toimintakeskuksessa

TIIVISTELMÄ Kivimäki, Katja & Ryynänen, Milla. Mielekäs tekeminen tuo hyvinvointia arkeen. Laadukas päiväaikainen toiminta Puijonsarven toimintakeskuksessa. Pieksämäki, kevät 2017. 54 s., yksi liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) muuntokoulutus/hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) muuntokoulutus. Puijonsarven palvelukodista puuttui päiväaikaisen toiminnan järjestämisen teoreettinen viitekehys. Kehittämispainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli päiväaikaisen toiminnan sisällön uudistaminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda päiväaikaisen toiminnan toimintamalli Puijonsarven palvelukotiin. Kehitetty toimintamalli tulee päivittäiseen käyttöön Puijonsarven toimintakeskuksessa ja sitä voidaan käyttää osana palvelukodin perehdytysohjelmaa. Palvelukodissa tuli tarve kehittää päiväaikaista toimintaa kokonaisuudessaan, suunnitella uudelleen sekä päiväaikaisen toiminnan fyysinen ympäristö että toiminnan sisältö. Opinnäytetyö oli osa tätä kehittämisprosessia ja toimintamallin taustalla olevat arvot ovat itsemääräämisoikeus ja hyvinvointi. Ajatuksena oli luoda laadukas päiväaikaisen toiminnan malli. Toimintamallin toivottiin olevan yksinkertainen ja selkeä sekä tarvittavan tiedon toivottiin olevan helposti löydettävissä. Toimintamalli pohjautuu Kehitysvamma-alan neuvottelukunnan (KVANK) osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteereihin. Toimintamallia suunniteltiin yhteistyössä työelämäkumppanin kanssa. Toimintamallin suunnitteluun osallistui päiväaikaisen toiminnan ohjaaja Puijonsarven palvelukodista. Toimintamalli tallennetaan sähköisessä muodossa Savon Vammaisasuntosäätiön Fronterin opinnäytetyörekisteriin, josta se on kaikkien organisaation työntekijöiden hyödynnettävissä. Avainsanat: kehitysvammaisuus, päiväaikainen toiminta, itsemääräämisoikeus, hyvinvointi.ABSTRACT Kivimäki, Katja & Ryynänen, Milla. Meaningful activity bring welfare to the workday. Quality daytime activities in Puijonsarvi’s activity center. Pieksämäki, spring 2017. 54 p., one appendix. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services / Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse. The lack of foundation for the theory was missing at Puijonsarvi´s service home and activity center. The purpose of our thesis was to redesing contents of daytime activities. The aim was to create an operational model of daytime activities to Puijonsarvi’s service home. The purpose was that the operational model will come to be in daily use in Puijonsarvi’s activity center and it will be part of the orientation program. In the service home a need to create daytime activities arose. The purpose was to replan the physical environment and the contents of the operation for the activity center. Our thesis was part of this development process. The purpose was to create work, to carry out the customer’s autonomy and welfare. It was hoped the operational model would be simple and clear. It was hoped the information that was needed would be easily found. The operational model will be based on Advisory Committee on Residential Services for Persons with Intellectual Disabilities quality specifications of involvement and employment. The operational model was planned with the partner of working life and it was made by together with the daytime activities’ instructor from the Puijonsarvi service home. The operational model will be saved in an electronic platform (Fronter) for the Housing foundation for intellectually disabled in Savo (Savas). From the Fronter all employees have an opportunity to use it. Keywords: mental disability, daytime activities, autonomy, welfar

Lapin ammattikorkeakoulun energia-alan toimenpideohjelma

Toteuttaakseen kansallisia ja maakunnallisia tavoitteita Lapin AMK on laatinut energia-alan toimenpideohjelman vuosille 2016-2020. Toimenpideohjelman tavoitteena on edistää energia-alan koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä toimia koordinoidun yhteistyön edistäjänä Lapin maakunnan alueelle. Toimenpideohjelma on tehty edistämään energiaviisautta energian kokonaisvaltaisella hallinnalla arvoketjun jokaisessa vaiheessa. Lapin AMKin energia-alan toimenpideohjelma koostuu kolmesta pääteemasta ja teemakohtaisista toimenpide-ehdotuksista: Teema 1. Energiatalouden parantaminen kestävällä energiantuotannolla sisältää kolme toimenpide-ehdotusta: energiaomavarainen yhteisö, energiamurroksen mahdollistamat liiketoimintamallit sekä kiertotalouden ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Teema 2. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen rakennetussa ympäristössä sisältää kolme toimenpide-ehdotusta: jatkuvan parantamisen malli energiajohtamisessa, rakennusten energiankäytön optimointi ja käyttäjälähtöinen energiatehokkuus. Teema 3. Älykkäiden ratkaisuiden hyödyntäminen energia-alalla sisältää kaksi toimenpide-ehdotusta: datan hyödyntäminen energiajohtamisessa ja digitalisaation mahdollistamat uudet liiketoimintamallit

Utredningsplan för användning av näringsämnen vid Skärgårdshavets avrinningsområde

Ravinteiden käytön yleissuunnitelma Saaristomeren valuma-alueelle – hanke sai rahoituksensa Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke on toteutettu yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, MTK-Varsinais-Suomen, Biovakka Suomi Oy:n, Turun seudun puhdistamo Oy:n ja ympäristöministeriön kanssa. Suunnittelutyön on toteuttanut Sweco Ympäristö Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen tarkoituksena oli laatia kattava katsaus Saaristomeren valuma-alueella muodostuvista kierrätykseen kelpaavista orgaanisista ravinnejakeista ja niiden mahdollisesta käyttötarkoituksesta siten, että Varsinais-Suomesta voitaisiin saada ravinteiden suhteen omavarainen alue. Tarkastelun alla ovat olleet eläinten lanta, jätevedenpuhdistuslaitosten lietteet, maatalouden sivuvirrat, teollisuuden orgaaniset jätteet, ruovikoiden niittojätteet ja hoitokalastetut kalat. Hankkeessa on laadittu kolme osaraporttia ja osaraporteista on laadittu tämä julkaisu, joka toimii samalla hankkeen loppuraporttina. Ensimmäisessä osaraportissa laadittiin orgaanisten ravinteiden muodostumisen sekä ravinteiden tarpeen ja levitysmahdollisuuksien perusteella ravinnekartat, joista selviävät ravinteiden yli- ja alijäämäalueet. Näiden perusteella määriteltiin yleiset toimenpide-ehdotukset ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Alueille laadittiin lisäksi tarkemmat kierrätyksen toteuttamissuunnitelmat sekä yhdelle osa-alueelle yksityiskohtaisempi sijainninohjauspilotti. Ravinteiden käytön yleissuunnitelma soveltuu aluesuunnittelun ja kaavoituksen tukemiseen, elinkeinojen sijainninohjaukseen ja alueellisen maatalouspolitiikan kehittämiseen.Projektet utredningsplan för användning av näringsämnen vid Skärgårdshavets avrinningsområden finansierades genom miljöministeriets program om främjande av återvinning av näringsämnen och förbättring av Skärgårdshavets tillstånd. Projektet genomfördes i samarbete med NTM-centralen i Egentliga Finland, MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto) i Egentliga Finland, Biovakka Suomi Oy, Turun seudun puhdistamo Oy och miljöministeriet. Planeringsarbetet gjordes av Sweco Ympäristö Oy och Åbo yrkeshögskola. Syftet med projektet var att utarbeta en omfattande översikt av för återvinning passliga organiska näringsfraktioner som bildas vid Skärgårdshavets avrinningsområden och deras eventuella användningsändamål så att Egentliga Finland kunde bli självförsörjande med tanke på näringsämnen. Man har undersökt stallgödsel, slam från avloppsreningsverk, jordbrukets sidoflöden, industriellt organiskt avfall, slåtterrester av vassrugg och fiskar från vårdfisket. Under projektets gång gjordes upp tre delrapporter och av delrapporterna utarbetades denna publikation som samtidigt tjänar som slutrapport för projektet. I den första delrapporten gjordes på basis av var de organiska näringsämnen bildas samt var behoven och spridningsmöjligheterna av näringsämnen finns näringskartor som visar områden med över- och underskott av näringsämnen. På basis av dessa fastställdes allmänna åtgärdsförslag för att främja återvinning av näringsämnen. Dessutom utarbetade man närmare genomförandeplaner för återvinning samt för ett delområde ett mer detaljerat pilotprojekt för lokaliseringsstyrning. Utredningsplanen för användning av näringsämnen lämpar sig som stöd för den fysiska planeringen och planläggningen, lokaliseringsstyrning av näringar och utveckling av den regionala jordbrukspolitiken