Artificial Neural Networks for Parametrisation of a Kinetic Monte Carlo Model of Surface Diffusion

Diffuusiota metallipinnalla voidaan simuloida atomistisella kineettisellä Monte Carlo -menetelmällä (KMC), jossa systeemin aikakehitystä mallinnetaan atomien perättäisillä hypyillä hilassa. Mallin parametrisoimiseksi on laskettava erilaisten mahdollisten hyppyjen energiavallit, mikä rajoittaa menetelmän käyttöä. Lupaava ratkaisu tähän ovat koneoppimista hyödyntävät menetelmät, kuten keinotekoiset neuroverkot. Neuroverkkoja voidaan kouluttaa joukolla tunnettuja energiavalleja, minkä jälkeen ne osaavat arvioida uusien hyppyjen energiavallit. Tässä tutkimuksessa parannetaan aiempaa neuroverkkoihin perustuvaa parametrisointimenetelmää sisällyttämällä malliin useampia atomeja hypyn ympärillä. Joukko hyppyjä valittiin, ja niiden energiavallit laskettiin nudged elastic band -menetelmällä. Näitä energiavalleja käytettiin neuroverkkojen kouluttamiseen. Lopuksi simuloitiin nanokokoisten pylväiden madaltumista KMC-menetelmällä käyttäen neuroverkoilla laskettuja energiavalleja. Simulaatioita verrattiin aiempaa parametrisointimenetelmää käyttäen saatuihin KMC-tuloksiin. Malliin sisällytetyt uudet atomit aiheuttivat energiavalleihin merkittäviä eroavaisuuksia, joita ei pystytä kuvaamaan aiemmalla mallilla. Lisäksi koulutetut neuroverkot tuottivat tarkkuudeltaan hyviä arvioita energiavalleista. KMC-tulokset olivat joissain tapauksissa realistisempia tai yhtä realistisia kuin aiemmat tulokset, mutta monissa tapauksissa huonompia. Tulosten laatu riippui vahvasti siitä, mitä energiavalleja neuroverkkojen koulutuksessa oli käytetty. Tulevaisuudessa koulutuksessa käytettävien energiavallien valintaa voidaan parantaa esimerkiksi aktiivisen oppimisen menetelmiä käyttäen.Surface diffusion in metals can be simulated with the atomistic kinetic Monte Carlo (KMC) method, where the evolution of a system is modeled by successive atomic jumps. The parametrisation of the method requires calculating the energy barriers of the different jumps that can occur in the system, which poses a limitation to its use. A promising solution to this are machine learning methods, such as artificial neural networks, which can be trained to predict barriers based on a set of pre-calculated ones. In this work, an existing neural network based parametrisation scheme is enhanced by expanding the atomic environment of the jump to include more atoms. A set of surface diffusion jumps was selected and their barriers were calculated with the nudged elastic band method. Artificial neural networks were then trained on the calculated barriers. Finally, KMC simulations of nanotip flattening were run using barriers which were predicted by the neural networks. The simulations were compared to the KMC results obtained with the existing scheme. The additional atoms in the jump environment caused significant changes to the barriers, which cannot be described by the existing model. The trained networks also showed a good prediction accuracy. However, the KMC results were in some cases more realistic or as realistic as the previous results, but often worse. The quality of the results also depended strongly on the selection of training barriers. We suggest that, for example, active learning methods can be used in the future to select the training data optimally

Sykettä salille! : Ikääntyvien kuntosaliopas Vanhamäen tilan Syke-talon kuntosalille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia ikääntyneiden kuntosaliopas Vanhamäen tilan Syke-talon kun-tosalille. Toiminnallisen opinnäytetyön tilaajana oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Savon piiri ry, joka järjestää ikääntyneiden kuntosalitoimintaa Vanhamäen tilalla Suonenjoella. Kohderyhmänä on ikääntyneiden kuntosaliryhmä, joka harjoittelee ohjatusti kerran viikossa Syke-talon kuntosalilla. Kuntosaliharjoittelun on todettu parantavan ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä. Oppaan tarkoituksena on tukea kuntosaliryhmän harjoittelua, motivoida ryhmäläisiä itsenäiseen har-joitteluun ja perehdyttää uusia ryhmäläisiä kuntosaliharjoitteluun Syke-talon kuntosalilla. Opas antaa tietoa ikääntyneiden kuntosaliharjoittelun perusteista ja harjoittelun vaikutuksista sekä ohjaa käytännön harjoittelua. Tulevaisuudessa opas voi toimia myös mahdollisen vertaisohjaajan toiminnan tukena. Oppaan laatimista ohjasi teoriatieto, joka käsittelee ikääntymistä, kuntosaliharjoittelua ja oppaan laatimista. Tietolähteinä käytettiin kotimaista ja kansainvälistä kirjallisuutta sekä tutkimuksia. Opasta laatiessa huomioitiin kohderyhmän tarpeet ja toiveet, joita kartoitettiin kyselylomakkeella. Opasta arvioitiin terveysaineiston yleisten standardien sekä kohderyhmältä pyydetyn kirjallisen palautteen perusteella. Arvioinnin perusteella opas soveltuu kohderyhmän käyttöön. Jatkokehittämisideana oppaan käytettävyyttä voisi selvittää tarkemmin kartoittamalla ryhmän jäsenten käyttökokemuksia pidemmällä aikavälillä. Käyttökokemusten perusteella opasta voisi tarvittaessa kehittää ja laajentaa.The aim of this thesis was to make a gym guide for the aged that practise once a week at gym in the farm Vanhamäki. The farm belongs to the local district of The Mannerheim League for Child Welfare. Recearches have shown that progressive resistance training improves physiological ability to function among aged people. The aim of this guide is to support training, motivate aged people to exercise and familiarise new trainers how to exercise at the gym of farm Vanhamäki. The guide contains information about training at gym and shows how to do training in practise. In the future this guide can also support the action of peer group leader. This thesis contains theory about aging, progressive resistance training, balance training and facts how to make a guide. The theoretical background was gathered from a wide range of Finnish and international literature and research results. A questionare was carried out in order to collect information about the hopes and needs of the gym group, and also in evaluation of the guide. According to the evaluation this guide is suitable for the target group. In the future when the group has used the guide for longer time, it would be possible to gather experiences from the group about using the guide. According to those experiences the guide could be developed if needed

S-Business Oy:n yritysasiakkaiden asiakastyytyväisyyskysely

Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää, mitä tarkoitetaan uuden tuotteen tai palvelun lanseerauksella sekä, mitkä tekijät vaikuttavat asiakastyytyväisyyden muodostumiseen etenkin business to business -markkinoilla. Tutkimuksen toimeksiantajana oli S-Business Oy, joka tarjoaa yrityksille maksuttoman S-Business -yrityskorttipalvelun. Opinnäytetyön pääpaino oli asiakastyytyväisyyden tutkimisessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu lanseerauksen vaiheista sekä asiakastyytyväisyyden muodostumisesta business to business -markkinoilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin uuden hyödykkeen lanseerauksen vaiheita sekä business to business -markkinoiden erityispiirteitä. Näiden lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja asiakastyytyväisyyden tutkimista. Opinnäytetyön empiirisessä osassa toteutettiin asiakastyytyväisyystutkimus sähköisellä lomakkeella. Kysely lähetettiin 1425 asiakkaalle, joista kyselyyn vastasi 481 asiakasta. Vastausprosentti oli täten noin 34 %. Kyselyn tulokset osoittivat S-Business Oy:n asiakkaiden olevan tyytyväisiä yrityksen palveluihin. Vastanneista 96 % oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä asiakaspalveluun kokonaisuudessaan. Kehitysideoita tuli muun muassa Extranet -palvelun selkeyttämiseen sekä yrityksen henkilökunnan tavoitettavuuteen.The subject of this thesis was to research the meaning of launching a new product or service, as well as the factors that influence the formation of customer satisfaction, mainly in the business-tobusiness market. The study was commissioned by S-Business Oy. The focus was on customer satisfaction research. The theoretical context consists of the launch phases, and the formation of customer satisfaction in business-to-business market. The survey examined the launching phases of a new product and special features in business-to-business market. In addition, the survey covered the factors affecting customer satisfaction and customer satisfaction survey. In the empirical part, a customer satisfaction survey was conducted using an electronic form. The questionnaire was sent to 1425 customers and the number of responses was 481. The response rate was thus approximately 34 %. The results revealed that the customers are satisfied with the company´s services. 96 % of respondents were satisfied or very satisfied with customer service. Development ideas came for, inter alia, Extranet service, as well as the availability of the personnel

Sairaalasta kotiutuminen - Ikääntyneen kotona selviytyminen sairaalajakson jälkeen

Sairaalasta kotiutuminen – Ikääntyneen kotona selviytyminen sairaalajakson jälkeen Sairaalasta kotiutuminen on ikääntyneen elämässä stressaava, kriittinen ja pelottavakin tilanne. Ikääntynyt tarvitsee tukea eri tahoilta selviytyäkseen kotiutusvaiheen yli. Onnistunut kotiutuminen sairaalahoidon jälkeen on riippuvainen sekä saadusta avusta että ohjauksesta, mutta myös ikääntyneen omista voimavaroista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää mitkä asiat tukevat ikääntyneen kotona selviytymistä sairaalajakson jälkeen. Tutkimuksen tekemisessä käytettiin kotimaisia ja kansainvälisiä julkaisuja aiheesta ja näistä etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tiedonhaku suoritettiin suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla helmikuussa 2016 Medic-, Melinda- ja EBSCOhost-tietokannoista. Lisäksi tutkimuksia etsittiin manuaalisella haulla sopivan aineiston lähdeluetteloista. Katsaukseen valittiin kuusi suomenkielistä ja neljä englanninkielistä sisäänottokriteerit täyttävää julkaisua. Aineisto analysoitiin sisällönerittelyllä. Katsauksen tulosten mukaan onnistunutta kotiutumista edistävät eri tahoilta saatu konkreettinen apu ja tuki, laadukas ohjaus ja hoito, ikääntyneen psyykkiset ja fyysiset voimavarat sekä ympäristötekijät. Kotona selviytymistä vaikeuttivat ikääntyneen heikko toimintakyky, epävarmuus ja passiivisuus sekä puutteelliset asuinolosuhteet ja riittämätön apu. Hoitajien antamalla ohjauksella, tiedottamisella ja ikääntyneen ottamisella mukaan kotiutuksen suunnitteluun, voidaan merkittävästi vaikuttaa kotiutumisen onnistumiseen. Aiheesta kaivataan tuoretta ikääntyneiden, heidän omaistensa ja kotihoidon työntekijöiden haastatteluihin pohjautuvaa tutkimustietoa. Asiasanat: kotiutuminen, kotona selviytyminen, vanhus, ikääntynyt, sairaalaHow to help the elderly cope with the return home after discharge from a hospital The returning home from the hospital can be stressful, critical and even a frightening situation in an elderly person's life. They need support from various sources to manage over the discharging period. Successful returning home is dependent on both the received help and instruction as well as the elderly person's own resources. The purpose of this literature review was to examine the issues that support coping at home after discharge from hospital. Both domestic and international publications were used in the study to answer the research questions. The information retrieval was performed with Finnish and English terms in February 2016. The used databases were Medic, Melinda and EBSCOhost. In addition, suitable material was also manually searched for. Six Finnish and four English publications that fulfilled the intake criterion were chosen to the study. The material was analyzed on a contents specification. According to the results, successful returning home is promoted by concrete help and support that has been received from different sources, by high-quality instruction and care, an elderly person’s mental and physical resources and environmental factors. The difficulties in coping at home were a weak ability to function, uncertainty and passiveness of the elderly person and an inadequate home environment and insufficient help. The success of returning home can increase significantly with instructions given by the nurses, informing and guiding an elderly person through the discharge planning. Suggested further research would be to do an interview study with the elderly, their close relatives or the home care. Keywords: discharging, coping, old person, elderly, hospita

Yliaikainen raskaus : taustatekijät, hoitokäytäntö ja ennuste

Fysiologisesti raskaus etenee yliaikaiseksi noin viidessä prosentissa raskauksista. Yliaikaisena pidetään raskautta, joka on kestänyt 42+0 raskausviikkoa tai enemmän. Yliaikaisuuteen liittyy lisääntynyt riski sektiolle sekä äidin ja lapsen myöhemmille komplikaatioille. Yliaikaisuutta voidaan pitääkin riskiraskautena. Synnytyksiä on mahdollista yrittää käynnistää lääketieteellisesti ennen spontaania käynnistymistä. Synnytysten käynnistämisestä on tullut yleisempää Suomessa ja muualla maailmassa. Käynnistämiseen tiedetään liittyvän synnytyskomplikaatioiden riskiä, joilla on vaikutusta synnyttäjän ja syntyneen lapsen ennusteeseen. Haasteena onkin löytää ne potilaat, jotka synnytyksen käynnistämisestä hyötyisivät. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, lisääkö yliaikaiseksi mennyt raskaus synnytyskomplikaatioita, onko sillä vaikutusta äidin tai lapsen ennusteeseen ja onko synnytystä tarpeellista käynnistää ennen 42+0 raskausviikon täyttymistä. Analysoimme Taysissa vuonna 2015 synnyttäneiden synnytyskertomuksia. Tavoitteena oli selvittää, eroavatko taustatekijät, synnytyksen kulku sekä äidin ja lapsen ennuste niillä, jotka synnyttävät yliaikaisina eli 42 raskausviikolla tai myöhemmin verrattuna niihin, joiden synnytys tapahtuu laskettuna päivänä (raskausviikolla 40+0) tai yliaikaisuuden kynnyksellä (raskausviikolla 41+5 tai 41+6). Tutkimuksen perusteella yliaikainen raskaus on riskiraskaus verrattuna sekä lasketussa ajassa että yliaikaisuuden kynnyksellä synnyttäneisiin. Yliaikaiset raskaudet ajautuivat lähes viisi kertaa useammin imukuppiavusteiseen synnytykseen ja päivystyssektioon verrattuna lasketussa ajassa synnyttäneisiin. Lisäksi yliaikaisten synnytykset kestivät muita ryhmiä selvästi kauemmin. Synnytyksen käynnistäminen näkyi negatiivisena lasketussa ajassa synnyttäneillä, mutta yliaikaisuuden kynnyksellä käynnistäminen oli synnytykselle suotuisampi lyhentäen synnytyksen kestoa yli 60% ja vähentämällä imukuppisynnytysten osuutta. Lähestyttäessä yliaikaisuutta ei spontaanisti käynnistynyt synnytys tarjoa etuja käynnistettyyn verrattuna. Synnytyksen käynnistämisellä on paikkansa oikein valituissa ryhmissä. Etenkin yliaikaisuutta lähestyttäessä ensisynnyttäjillä synnytyksen käynnistäminen saattaa olla suotuisampaa kuin spontaanin synnytyksen odottaminen

Tavoitteet asiakaslähtöisyyden johtamisessa

Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida asiakaslähtöisyyden johtamista tavoitteiden avulla. Tutkielmassa yritysten tavoitteet on jaettu pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin ja lyhyen aikavälin operationaalisiin tavoitteisiin, joita analysoidaan hyödyntämällä Dayn ja Moormanin (2010) tutkimuksiin perustuvaa yritysstrategioiden luokittelua asiakaslähtöiseen outside-in-orientaatioon ja yrityslähtöiseen inside-out-orientaatioon. Kyseistä luokittelua käyttämällä voidaan analysoida yritysten strategisten ja operationaalisten tavoitteiden taustalla olevia periaatteita, eri tavoitteiden yhteensopivuutta sekä tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta asiakaslähtöisyyden johtamisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen, eli teemahaastattelujen avulla. Tyypillisen laadullisen tutkimuksen tavoin, myös tässä tutkielmassa hyödynnettiin epämuodollisia ja luonteeltaan narratiivisia haastatteluja, sillä tutkimusilmiön tarkastelussa oli tarkoitus keskittyä haastateltavan näkökulman syvälliseen ja yksityiskohtaiseen ymmärtämiseen. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui kuudesta teemahaastattelusta, joissa haastateltavina toimivia tapausyritysten toimitusjohtajia pyydettiin kertomaan, minkälaisten tavoitteiden avulla he johtavat asiakaslähtöisyyttä yrityksissään. Tutkimuksen tuloksissa tapausyritysten strategiset ja operationaaliset tavoitteet jaettiin kuuluviksi joko outside-in-orientaatioon tai inside-out-orientaatioon. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yritysten pitkän aikavälin strategisissa tavoitteissa korostettiin outside-in-orientaation mukaisesti asiakaslähtöisyyttä, kun taas lyhyen aikavälin operationaalisissa tavoitteissa korostui inside-out-orientaation mukaisesti resurssipohjaiseen näkökulmaan perustuva yrityslähtöisyys. Vertaamalla aineistosta tehtyjä havaintoja aikaisempiin tutkimustuloksiin voitiin lisäksi todeta, että strategisten tavoitteiden asiakaslähtöisyys ja operationaalisten tavoitteiden yrityslähtöisyys voi johtaa asiakaslähtöisyyden johtamisen syklisyyteen ja yrityksen kilpailukyvyn heikkenemiseen. Tutkimuksen johtopäätöksissä vastataan ensimmäisessä luvussa asetettuun tutkimuskysymykseen ja pohditaan syitä strategisten ja operationaalisten tavoitteiden välisille eroille. Lisäksi johtopäätöksissä nostetaan esille mahdollisia ongelmia, joita asiakaslähtöisyyden näkökulmasta keskenään ristiriidassa olevat tavoitteet voivat aiheuttaa. Lopuksi esitellään tutkimuksen kontribuutio sekä tutkimusilmiöön liittyvät jatkotutkimusmahdollisuudet

Tangoon tarvitaan kaksi : moniammatillista yhteistyötä edistävät ja ehkäisevät tekijät lastensuojelutarpeen selvitystyössä

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millaista moniammatillista yh-teistyötä tehdään lastensuojelutarpeen selvityksen yhteydessä lastensuojelun ja sen keskeisten yh-teistyötahojen kanssa. Lastensuojelutarpeen selvityksellä tarkoitetaan tässä lastensuojelulain (417/2007) 26–27§:n mukaista selvitystyötä. Tutkielmassa tarkastellaan, millaiset tekijät edistävät ja estävät yhteistyötä sekä miten rajatyö on läsnä yhteistyötä edistävässä tai estävässä puheessa. Tutkimus kytkeytyy tutkimusaineiston osalta ”LasSe -lastensuojelutarpeen selvittämisen kehittämi-nen Väli-Suomessa -hanke (1.4.2013 – 31.10.2015)” -kehittämishankkeeseen. Kehittämishankkeessa on kerätty oman kehittämistyöskentelynsä tueksi paljon dokumentteja, joista tutkimusaineistoksi on valittu LasSe -hankealueen työpajanauhoitteita sekä hankkeessa tehtyjen kyselyjen avointen ky-symysten vastauksia. Tutkimusaineistossa lastensuojelun yhteistyötahoina tarkoitetaan muun muassa äitiys- ja lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, opetustoimen ja erikoissai-raanhoidon sekä aikuissosiaalityön henkilöstöä. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan lastensuojelun yhteistyötä lapsiperheiden palvelujen toimijoiden, lainsäädännön sekä viime vuosina julkaistujen lastensuojelun tilaa käsittele-vien selontekojen näkökulmasta. Myös lastensuojelutarpeen selvitykseen liittyvää kehittämistyötä sekä moniammatillisuuden ja rajatyön käsitteitä käsitellään teoreettisessa viitekehyksessä. Tutki-musmenetelminä on käytetty edistäviä ja estäviä tekijöitä tarkasteltaessa aineistolähtöistä sisällön-analyysiä sekä rajatyön analyysissä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustuloksena esitetään, että moniammatillista yhteistyötä lastensuojelutarpeen selvityksessä sekä edistää että estää toimintaympäristön rakenteisiin ja organisoitumiseen sekä yksilötason suhtei-siin liittyvät tekijät. Edistävissä tekijöissä toimintaympäristön rakenteet ja organisoituminen (hal-linnon rakenteet sekä toiminnan organisoitumisesta sopiminen) sekä yksilötason suhteet (yhteistyön merkityksellisyys, tiedon jakaminen sekä luottamuksellisuus) vahvistavat yhteistyötä. Rajatyöstä neuvotellaan yhteistyötä edistävissä tekijöissä asiantuntijuuden ja profession näkökulmasta vahvis-tamalla ja oikeuttamalla omaa sekä yhteistyötahon asiantuntijuutta sekä ammatti-identiteettiä, toi-mimalla joustavasti sekä kunnioituksen ja luottamuksen rakentumisena toista professiota kohtaan. Estävissä tekijöissä toimintaympäristön rakenteet ja organisoituminen (resurssit, organisoituminen ja rajaaminen) sekä yksilötason suhteet (tiedon jakaminen ja arvostuksen puute) estävät yhteistyötä. Yhteistyössä osapuolet varjelevat oman professionsa ydintehtävää suhteessa yhteistyötahoon. Estä-vissä tekijöissä rajatyön neuvotteluissa nousee esille myös kilpailu tietona asiakkaan tilanteesta ja hänen tarvitsemastaan tuesta sekä lastensuojelullisen huolen oikeutuksesta ja syvyydestä. Tutkimustuloksissa korostui lastensuojelutarpeen selvityksestä lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvä lastensuojelun yhteistyötahojen esiin nostama tarve reflektiolle sekä prosessin selvitysvaiheen lopussa lastensuojeluasiakkuuden päättämiseen tai jatkumiseen liittyvä epätietoisuus. SUMMARY: It Takes Two to Tango : factors that promote and inhibit inter-professional collaboration when investigating the need for child welfare service

”Jos kaks köyhää pannaan yhteen..” : tapaustutkimus kuntien yhdistymisen vaikutuksista kuntien talouden tilaan

Suomen kuntakenttä on muutoksen pyörteissä: Kuntarakennetta uudistetaan ja sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään uudestaan. Väestön palveluntarpeet ovat lisääntyneet väestörakenteen muutoksen seurauksena, samalla valtio lisää kuntien lakisääteisiä palveluita ja laskee valtionosuuksiaan. Tilanne on ongelmallinen ja kuntakentässä tarvitaan tehokkaita ratkaisuja toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi. Kuntaliitos nähdään yhtenä mahdollisuutena vastata kuntakenttää koskeviin haasteisiin. Tarkastelen tutkielmassani kuntaliitosten vaikutuksia kuntien talouteen. Tutkimukseni selvittää miten tapauskuntien talous on kehittynyt liitoksen jälkeen ja millaiset raamit kunnan talous antaa kunnan palvelutehtävän turvaamiselle. Selvitän tutkielmassani ovatko kuntaliitokset perusteltuja taloudellisesta näkökulmasta. Olen suorittanut tutkimuksen laadullisen tutkimuksen menetelmillä. Aineisto koostuu tapaustutkimukseen kuuluvasta tunnuslukuanalyysistä sekä tapauskuntien haastatteluista. Analysoin aineiston edeten tunnuslukuanalyysistä haastatteluiden analyysiin. Tunnusluvut on analysoitu tarkastelemalla kuntien talouden kehitystä tarkasteluajanjaksolla ja vertaamalla tunnuslukuja kriisikuntamittareihin sekä muihin Suomen kuntiin keskimäärin. Haastatteluiden analysointi tapahtui teemoittelemalla. Tutkimukseni osoittaa, että kuntaliitoksen vaikutuksia kuntien talouteen on vaikea arvioida. Tulosten perusteella ei voida todeta kuntaliitoksella olevan kuntien taloutta kohentavaa tai heikentävää vaikutusta. Kuntaliitoksen vaikutukset ovat hyvin moninaiset. Kuntaliitoksen taloudelliset hyödyt nähtiin hallinnon tehostumisessa ja säästöissä, kunnan toiminnan vakaudessa ja tehostumisessa. Kuntien yhdistymisen vaikutuksesta koettiin asiantuntijuuden kohonneen ja osaamisen parantuneen. Tutkimustulokset osoittavat, että kuntaliitoksesta saataisiin parempia taloudellisia tuloksia, mikäli rohkeutta löytyisi palvelurakenteen tehostamiseen ja uudistamiseen

Työntekijän asema yritysjärjestelyissä

Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen, ja se käsittelee työntekijän työoikeudellista asemaa tiettyjen työnantajan yritysjärjestelyjen yhteydessä Suomessa. Globalisaatio ja digitalisaatio ovat esimerkkejä yritysten nykyaikana kohtaamista haasteista. Yritysjärjestelyt saattavat olla välttämättömiä toimenpiteitä kiristyvässä kilpailutilanteessa yrityksen liiketoiminnan elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Tehokas yritys voi säilyttää asemansa tehottomien hävitessä tiukan kilpailun johdosta. Yritysjärjestelyt voivat pelottaa työntekijöitä. Julkisuudessa on välittynyt mielikuva siitä, kuinka monet yritykset tehostavat toimintaansa ja pyrkivät säästöihin irtisanomalla työntekijöitään. Jos työntekijällä ei ole riittävästi tietoa järjestelyistä, niiden tarkoituksesta ja mahdollisista vaikutuksista, saattaa muutosvastarinta olla voimakasta. Tämä asettaa haasteita muutosten toteuttamiselle ja saattaa vaikuttaa laskevasti yrityksen tuottavuuteen työntekijöiden työmotivaation kautta, vielä muutosten jo toteuduttuakin. Nämä seikat huomioon ottaen työnantajan kannattaisi osaltaan huolehtia siitä, että työntekijät saavat riittävästi tietoa. Yrityksen tulee toiminnassaan huomioida voimassa olevat lait ja asetukset. Yritysjärjestelyistä on osittain säädetty yhtiölainsäädännössä, yhtiömuotokohtaisesti. Vaikka periaatteessa yritys voi suunnitella ja järjestää toimintansa haluamallaan tavalla, on sillä työnantajana tiettyjä velvoitteita huomioida myös työntekijöiden edellytykset tehdä työtä. Työnantajan on toimittava yhteistyössä työntekijöiden kanssa ja pyrittävä yhteisymmärrykseen. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää kuin asiallisella ja painavalla perusteella. Tällaiseksi perusteeksi katsotaan esimerkiksi tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Yritysjärjestelyistä saattaa seurata tällaisen perusteen syntyminen, jos tarjolla oleva työ on tosiasiassa vähentynyt. Sulautumisessa, jakautumisessa, yhtiömuodon muutoksessa sekä tilanteissa joissa sovelletaan liikkeen luovutuksesta kirjoitettuja säädöksiä, työntekijän työsuhde jatkuu periaatteessa aina, mutta näidenkin yritysjärjestelyjen jälkeen yrityksellä saattaa olla tarve sopeuttaa työntekijöiden määrää. Lisäksi tilanteissa, joissa työnantaja asetetaan saneerausmenettelyn kohteeksi tai konkurssiin, työnantaja kuolee, taikka tämän liiketoiminta muutoin päätetään, työnantajalle on säädetty erityisiä irtisanomisoikeuksia. Työnantaja ei kuitenkaan saa mielivaltaisesti suunnitella ja toteuttaa esimerkiksi henkilöstövähennyksiä kollektiivisilla perusteilla, vaan tämän on noudatettava eri tilanteita varten kirjoitettuja yhteistoimintamenettelyohjeita. Harkinnan alaisesta järjestelystä riippuen työnantajalla on joko tiedotus- tai neuvotteluvelvollisuus työntekijöiden suuntaan. Työntekijöillä on esimerkiksi oikeus neuvotella työnantajan kanssa kollektiivisten henkilöstövähennysten perusteista ja vaihtoehdoista

Scrum-prosessimallin käyttöliittymäriskien minimointi simulointipohjaisella GDD-käyttöliittymäsuunnittelumenetelmällä

Scrum-prosessimalli jättää menettelyt ohjelmiston käyttöliittymän tuottamiseen auki ja käyttöliittymä syntyy pahimmillaan toimintolistan pohjalta ohjelmoinnin sivutuotteena. Näin syntynyt järjestelmä soveltuu suurella riskillä huonosti käyttötarkoitukseensa. Tässä tutkielmassa analysoitiin Scrum-prosessimallin käyttöliittymäriskikohtia, joita löytyi kolme: asiakkaan toivomat ominaisuudet päätyvät sellaisinaan ohjelmiston vaatimuksiksi, toimintolistan pohjalta syntyy käytettävyydeltään heikkoja käyttöliittymäratkaisuja ja käyttöliittymän arviointi sprintin katselmoinnissa tuottaa epäluotettavia tuloksia. Tutkielmassa käsitellään Scrum-prosessimallin käyttöliittymäriskien minimointia simulointipohjaisella GDD-käyttöliittymäsuunnittelulla. Riskien minimointia tarkastellaan esimerkkitapauksen avulla, jossa ohjelmistoyritys Reaktor toteutti ammattikorkeakoulun toiminnansuunnittelujärjestelmän vuosisuunnitteluosion. Esimerkkitapauksessa Scrumin käyttöliittymäriskit saatiin minimoitua selvittämällä loppukäyttäjien käyttötilanteet kontekstuaalisilla haastatteluilla, suunnittelemalla käyttöliittymä GDD-menetelmällä ja arvioimalla käyttöliittymää hyödyllisyysläpikäynneillä. Alkuperäisessä Scrumissa liiketoiminnallisesta kannattavuudesta vastaava tuotteen omistaja ja toteutustiimi ottavat vastuulleen myös käyttöliittymän toimintalogiikan. GDD:n myötä vastuu toimintalogiikasta siirretään käyttöliittymäsuunnittelijalle, jolloin Scrumin roolit muuttuvat. Tässä työssä käsitellään GDD-käyttöliittymäsuunnittelun tuomat muutokset Scrumin rooleihin ja käytäntöihin. Scrumin käyttöliittymäriskien minimoinnin jälkeen toteutusvaiheeseen jää vielä Scrumista riippumattomia käyttöliittymäriskejä. Tämän työn esimerkkitapauksessa keskeisin näistä oli käyttöliittymätoteutukseen päätyneet puutteelliset interaktiot. Riski eliminoitiin hyväksymismenettelyllä, jossa ohjelmoija antaa toteutetun ominaisuuden käyttöliittymäsuunnittelijalle tarkistettavaksi. Hyväksymismenettelyn avulla projektin työnjako selkiytyi, toteutustyön laatu parani ja toteutustiimin ja käyttöliittymäsuunnittelijoiden välinen kommunikaatio tehostui