Tarinoita hyvästä arjesta : - digitarina varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen välineenä Ensikoti Pinjassa

Opinnäytetyön tavoitteena oli soveltaa digitarinaa työmenetelmänä varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa ja juurruttaa työmenetelmä osaksi Ensikoti Pinjassa tehtävää kuntoutustyötä. Pääpaino opinnäytetyössä oli asiakkaiden onnistumisen kokemuksilla varhaisessa vuorovaikutuksessa ja niistä syntyvillä tarinoilla. Työelämäkumppani opinnäytetyössä oli Ensikoti Pinja. Kyseinen lastensuojelulaitos on erikoistunut päihdeongelmaisten äitien ja heidän alle kolmevuotiaiden lastensa kuntoutukseen. Tutkimuksellisen kehittämishankkeen teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin varhaisen vuorovaikutuksen teorioihin, vanhemmuuden ja päihdeongelman suhteeseen, tarinallisuuteen, työmenetelmän kehittämiseen lastensuojelulaitoksessa sekä digitarinaan työmenetelmänä. Opinnäytetyön kehittämisosuus sisälsi kaksi digitarinapajaa. Toinen digitarinapaja järjestettiin Ensikoti Pinjan työntekijöille ja toinen asiakkaille. Työntekijöiden työpajan tarkoitus oli perehdyttää työntekijät menetelmään ja tutustuttaa heidät opinnäytetyön aiheeseen ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelmaan. Työntekijöiden digitarinapajan jälkeen aloitettiin työskentely asiakkaiden kanssa kuvaamalla asiakkaita kolmen viikon ajan. Kuvia otettiin onnistuneista varhaisen vuorovaikutuksen tilanteista arjessa. Työskentely päättyi toukokuun 2014 lopussa järjestettyyn koko päivän kestävään digitarinapajaan. Kehittämishankkeen lopuksi järjestettiin kaksi arviointikeskustelua. Toiseen arviointikeskusteluun osallistuivat Ensikoti Pinjan työntekijät ja toiseen asiakkaat. Arviointikeskusteluissa käytiin läpi menetelmän soveltuvuutta, merkitystä ja käyttökelpoisuutta. Opinnäytetyön johtopäätökset tehtiin arviointikeskusteluista saatujen tulosten sekä kuvaustilanteissa tehtyjen, havaintopäiväkirjaan kirjattujen huomioiden perusteella. Digitarina osoittautui toimivaksi työmenetelmäksi varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa. Työntekijät ja asiakkaat kokivat, että menetelmää voi käyttää Ensikoti Pinjan kaltaisessa toimintaympäristössä. Menetelmän avulla onnistuttiin tuomaan näkyväksi arjessa tapahtuvia onnistumisia varhaisessa vuorovaikutuksessa, jonka erityisesti asiakkaat kokivat tärkeäksi. Arjen merkitys koettiin vahvana ja nähtiin, että juuri arjen ilon lisääminen on se, mitä monesti haastavaan ja uuvuttavaan arkeen kaivattiin. Työntekijät kokivat, että he voivat jatkossakin käyttää menetelmää omassa työssään omaohjaajina. Asiasanat: työmenetelmän kehittäminen lastensuojelulaitoksessa, varhainen vuorovaikutus, tarinallisuusThe aim of this thesis was to apply digital story as a working method to support the early stages of interaction and to create a working method that personal counsellors could use with their clients to support the early stages of interaction. The emphasis of this thesis was on the positive experiences of customers and success stories arising from those experiences. Our partner from working life was the Mother and Child Home Pinja. This particular child protection facility focuses on the rehabilitation of mothers struggling with intoxicant abuse problems and their children under the age of 3. In the theoretical frame of reference of the investigational development project, the focus was on the theories behind the early stages of interaction, the relation of parenthood and intoxicant abuse, narrativity, development of working methods in child protection and on digital story as a working method. The functional part of the thesis included two digital story workshops. One workshop was arranged for the employees of the Mother and Child Home Pinja and the other one for the clients. The purpose of the workshop arranged for the employees was to familiarize them with the method and the subject of this thesis as well as with the plan of action. In the second workshop, the clients were photographed for over a period of three weeks. The photos were taken in successful situations in early stages of interaction in everyday life. The final workshop was arranged in May 2014. In the end of the development project, two assessment discussions were held in the Mother and Child Home Pinja: one for the employees and one for the clients. In the discussions the applicability, meaning and feasibility of the method was evaluated. The conclusions of this thesis were based on the results of the assessment discussions and on the notes in the observation diary made during the photograph sessions. Digital story proved to be a suitable working method to support the early stages of interaction. Both the employees and the clients found the method to be useful in operational environments such as the Mother and Child Home Pinja. The importance to visualize successful moments in early stages of interaction from everyday life was noted especially among the clients. Everyday life was highly appreciated, and the moments of happiness in ordinary moments were seen as a way to get through the challenging and exhausting days. The employees found the method adaptable to personal counselling. Keywords: development of working methods in child welfare, early stages of interaction, nar-rativit

Ruuantuottajien näkemyksiä ja kokemuksia kierrätyslannoitteiden käytöstä ja kehitystarpeista

Suomessa muodostuu merkittäviä määriä ravinnerikkaita biomassoja, joita voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin lannoitteina. Erityisesti biokaasun tuotannon lisääminen edistäisi biomassojen hyödyntämistä. Suomen hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotieläintuotannon lannan ja yhdyskuntalietteiden prosessointia. Prosessoinnin myötä muodostuu uusia kierrätyslannoitteita. Jotta kierrätyslannoitteiden käyttö saadaan edistettyä, tulisi huomioida myös ruuantuottajien tarpeet ja näkemykset. Tämän selvityksen tavoitteena oli selventää ruuantuottajien näkemyksiä kierrätyslannoitteiden käytön mahdollisuuksista ja esteistä sekä kartoittaa kokemuksia niiden käytöstä. Selvityksiä, joissa tarkastellaan eurooppalaisten ruuantuottajien näkemyksiä kierrätyslannoitteiden käytöstä, on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vähän. Tässä selvityksessä laadittiin ruuantuottajille kysely, johon saatiin yhteensä 649 vastausta ympäri Suomea. Kyselyn tulosten perusteella ruuantuottajat suhtautuivat kierrätyslannoitteiden käyttöön myönteisesti, ja olisivat halukkaita lisäämään kierrätyslannoitteiden käyttöä. Lähes kolmannes vastaajista olisi valmis levittämään kierrätyslannoitteita koko peltoalalleen. Erityisesti luomutuottajat olivat kiinnostuneita kierrätyslannoitteiden käytön lisäämisestä. Kierrätyslannoitteiden käytön uskottiin parantavan maan laatua ja rakennetta väkilannoitteisiin verrattuna, ja edistävän maan kasvukuntoa ja sadontuottokykyä. Kierrätyslannoitteiden arvioitiin myös tukevan mineraalilannoitteiden käyttöä. Vastaajat mainitsivat kierrätyslannoitteiden hinnan olevan olennainen kierrätyslannoitteiden käyttöä edistävä tekijä. Lisäksi kierrätyslannoitteilta toivottiin hajuttomuutta ja helppoa levitettävyyttä. Kierrätyslannoitteissa ei saisi myöskään olla lääkejäämiä. Vaikka vastaajat suhtautuivat kierrätyslannoitteiden käyttöön myönteisesti, arvioitiin että kierrätyslannoitteista tarvitaan lisää sekä tutkimustietoa että kokemusperäistä tietoa esimerkiksi muilta viljelijöiltä. Ruuantuottajat vierastivat puhdistamo- ja ihmisperäisten raaka-aineiden käyttöä kierrätyslannoitteiden raaka-aineina, ja arvelivat myös asiakkaidensa suhtautumisen olevan kielteistä. Erityisen huolissaan oltiin lääkejäämistä ja hormoneista. Noin kolmannes vastaajista oli hyödyntänyt kierrätyslannoitteita, pääasiassa eläinten lantaa. Näiden vastaajien kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia, ja he olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä kierrätyslannoitteiden käyttöön. Enemmistö vastaajista kertoi kierrätyslannoitteiden hankinnan, varastoinnin ja levityksen sujuneen ongelmitta, tai koki ongelmat vähäisiksi. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että viljelijän kierrätyslannoitteiden käyttöä tulisi tukea. Yli puolet vastaajista piti käyttöopastusta sopivana tukimuotona, mutta myös rahallista tukea kaipasi lähes puolet vastaajista. Avoimissa vastauksissa osa vastaajista totesi, että tukimuotoja ei tarvita lainkaan jos kierrätyslannoitteiden hinta saadaan kilpailukykyiseksi väkilannoitteiden kanssa. Kattavan ruuantuottajille suunnatun kyselyn tulosten perusteella kierrätyslannoitteisiin suhtaudutaan siis myönteisesti. Tämän kyselyn tulokset saattavat kuitenkin antaa todellisuutta myönteisemmän kuvan, sillä vastaajissa oli paljon luomutuotannon harjoittajia, joiden näkemykset kierrätyslannoitteiden käytöstä ovat myönteisempiä kuin tavanomaista tuotantoa harjoittavien näkemykset. Kierrätyslannoitteiden käytön esteenä ovat lähinnä niiden saatavuus (erityisesti prosessoitujen kierrätyslannoitteiden osalta) ja hinta. Vastaajat olivat huolissaan tiettyjen kierrätyslannoitteiden raaka-aineiden (erityisesti puhdistamolietteiden) käytöstä niihin liittyvien terveysriskien vuoksi. Myös lainsäädäntö voi tulevaisuudessa vaikuttaa kierrätyslannoitteiden käyttömahdollisuuksiin