Trails for tourism and outdoor recreation: A systematic literature review

Trails are important elements in the natural and cultural landscape, and many ancient pathways have developed into routes of great significance for recreation and tourism in contemporary societies. By conducting a systematic quantitative literature review, this paper report on the status of international trail research and analyzes some of the key content with focus on trails for tourism and outdoor recreation in non-urban settings. For this purpose, we reviewed 195 research papers published in peer-reviewed academic journals. Results show that research on trails for tourism and outdoor recreation is primarily from English-speaking Western countries. The most studied trail-based activity is hiking, but there has been an increase in the number of studies researching multiple activities. Results also show that international trail research to a large extent is based on the natural sciences, and focus on environmental and managerial aspects of trail use. This review identifies gaps in trail research, especially in a socio-cultural context on topics such as heritage and public health. Research on conflicts between different recreational trail-based activities is also relatively scarce, as well as studies concerning conflicts between trail-based recreation interests and other land-use interests. We also identify a need for an exploration of the trail concept, as research has not yet articulated a clear definition of what a trail is. The paper also includes analyses of changes in trail-related research over time

Space matters : Deskless school's impact on learning and teaching

Tavoitteet: Tutkielmassa selvitetään minkälaista toimintaa pulpetiton koulu fyysisenä tilana nostaa esille sekä oppilaiden että opettajien kohdalla. Lisäksi tutkitaan minkälaisia merkityksiä oppilaat ja opettajat antavat pulpetittoman koulun tiloille ja tilojen luomille mahdollisuuksille. Tutkimuksen tarkoituksena oli hankkia syvempää ymmärrystä siitä, miten oppimisen tilojen muutokset vaikuttavat oppilaiden ja opettajien toimintaan ja miten tilojen muutoksilla voidaan tukea vuorovaikutuksellista oppimista, tietoa luovaa oppimista ja oppilaiden toimijuuden kasvua. Tutkielman teoreettisena pohjana käytettiin erilaisten tilan tarjoumien hahmottamista kuvaavaa affordanssiteoriaa sekä tilateorioita hahmottamaan sitä, minkälaisista tiloista koulujen oppimisympäristöt muotoutuvat. Menetelmä: Aineistona käytettiin pulpetittomuuden idealle rakennetun pääkaupunkiseutulaisen koulun 2-vuosiluokan oppilaita ja heidän opettajiaan. Tutkimusmetodina oli eksploratiivinen tapaustutkimus ja aineistoa kerättiin haastatteluin ja havainnoinnein. Tulokset ja johtopäätökset: Tulokset osoittivat, että pulpetiton koulu synnyttää uudenlaista oppimis- ja opetustoimintaa. Oppilaat tottuivat keskittymään huolimatta siitä, että oppimistiloissa oli liikettä. He myös hyödynsivät liikettä omassa toiminnassaan ja vahvistivat sillä omaa toimijuuttaan valinnanvapauden muodossa. Valinnanvapaus koski myös työskentelytapoja. Pareittain tai ryhmissä tekeminen oli yleistä korostaen näin vuorovaikutuksen merkitystä. Pulpetittomalle koululle annettiin myös erilaisia merkityksiä, jotka kuvastivat sitä, mitä oppilaat ja opettajat koulussaan arvostivat. Oppilaat nostivat esille työrauhan merkityksellisenä tekijänä ja korostivat sen lisäksi mahdollisuutta vuorovaikutteiseen opiskeluun sekä valinnanvapautta. Opettajat korostivat myös vuorovaikutuksen tärkeyttä ja sitä, miten tilat mahdollistivat yhteisöllisen oppimisen. Opettajat näkivät tilat erityisesti uudenlaisen toiminnan mahdollistajana ja kokivat niiden antavan tukea myös opettajien väliseen yhteistyöhön, yhteissuunnitteluun ja yhteisopettamiseen. Tulokset osoittavat opetustilojen suunnittelulla olevan merkitystä. Tilojen suunnittelulla voidaan mahdollistaa syvempää vuorovaikutusta niin oppilaiden kuin opettajien kesken sekä tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedon jakamista sekä oppilaiden toimijuuden kasvua. Tilat itsessään eivät kuitenkaan tee muutosta, vaan ne pitää nähdä nimenomana uudenlaisen ajattelun ja toiminnan mahdollistajana.Target: This study aims to find out what kind of activities deskless school as a physical space brings out among pupils and teachers. It also studies what kind of significances pupils and teachers gave to deskless school and to the possibilities it was creating. The target of this study was to increase the knowledge about how the changes of learning environment affects pupils’ and teachers’ activities and how meaningful changes in learning environment can support interactive learning, knowledge creation learning and the growth of pupils’ agency. As a theoretical background the affordance theory and different space theories were used to understand how the learning spaces in schools are taking shape. Method: The data was gathered in Helsinki capital area from a newly build school, where the spaces were furnished from deskless point of view. The data consisted of one second grade class pupils and their two teachers. Research method was exploratory case study and both observations and interviews were used. Results and conclusion: Results showed that deskless school generates new kinds of learning and teaching activities. Pupils got used to concentrate on their school work even if there was movement in the class. They also utilized movement in their own activities and strengthened their own agency with movement and freedom of choice. Freedom of choices concerned also work practices. It was common to work with a pair or in small groups, which emphasized cooperation in school work. Deskless school was given several meanings that reflected what pupils and teachers were valuing in their school. Pupils highlighted tranquility during the classes, possibility for cooperation in learning activities and the free choice of places and way of studying. Teachers highlighted also the importance of cooperation and how the school environment enabled cooperative learning. Teachers viewed the spaces especially through their quality of enabling new kind of activities: support for teachers’ cooperation, co-planning and co-teaching. Conclusion was that planning the school environments matters. With thoughtful planning can school environments support deeper cooperation between teachers and pupils, cooperative learning, knowledge sharing and even raise pupils’ agency. However, the space itself does not make any change, but it enables new kind of thinking and activities