From Idea to post production -working as a dramaturge in short film If Nykänen wins (2017)

Lopputyöni on prosessikuvaus dramaturgin työstä lyhytelokuvassa Mäki, kelkka ja Jussi (2017). Se on Stadin ammattiopiston ja ELO:n yhteistuotanto, jonka on ohjannut Pekka Köykkä. Hän lisäksi käsikirjoitti ja leikkasi elokuvan. Toimin dramaturgina alkuideasta aina jälkituotantoon asti. Tilanne oli näin hyvin poikkeuksellinen, sillä yleensä dramaturgi on mukana vain käsikirjoitusvaiheessa. Ennen varsinaista prosessikuvausta käyn läpi tutkielmani teoreettista viitekehystä. Totean tutkielmani olevan varsin ainutlaatuinen tapaus, sillä tutkimuksia konkreettisesta dramaturgin työstä ei ole tehty. Haastatteluiden ja lähdekirjallisuuden avulla pyrin luomaan kuvan siitä, mitä dramaturgin työ käytännön tasolla on. Mitkä ovat dramaturgin tehtävät ja ketä hän työllään palvelee. Haastattelin dramaturgeja Tove Idström ja Mikko Viljanen. Idströmin kanssa käydyn keskustelun kautta nousi esiin kuva dramaturgista erityisesti tekijän (käsikirjoittajan) palvelijana. Viljanen nosti esiin ajatuksen dramaturgista instituution eli tuotantolaitoksen palvelijana. Toisin sanoen tekijää edustava dramaturgi pyrkii ennen kaikkea auttamaan käsikirjoittajaa saamaan sanottavansa esille. Instituutiota palveleva dramaturgi ottaa puolestaan huomioon tuotantolaitoksen vaatimukset. Kolmannen lähestymistavan tarjosi Marja-Riitta Koivumäen väitöskirja Dramaturgical Approach in Cinema – Elements of Poetic Dramaturgy in A. Tarkovsky’s Films (2016), jossa hän kuvaa dramaturgin työtä teoreettisesti. Ennen kaikkea dramaturgi toimii katsojan palvelijana. Hän auttaa tekijää muokkaamaan materiaalista sellaisen, että se on katsojalle ymmärrettävissä. Tämän jälkeen seuraa varsinainen prosessikuvaus, jossa kerron, kuinka työ Köykän kanssa eteni. Hän esitteli minulle aluksi ideansa isän ja pojan välisestä vedosta, jonka he ovat lyöneet Matti Nykäsen mahdollisesta mäkihyppyvoitosta. Pyörittelemme ideaa, minkä jälkeen Köykkä lähettää ensimmäiset kirjoitetut kohtaukset. Annan niistä palautetta, mihin suuntaan juttua kannattaisi kehittää. Pian sainkin Köykältä ensimmäisen käsikirjoitusversion. Versioita kertyy kaiken kaikkiaan viisi. Niiden välillä rakenne muuttui välillä radikaalistikin. Näyttelin yhden elokuvan sivurooleista, joten olin mukana myös kuvauksissa. Näin ollen kykenin auttamaan kuvakerrontaan liittyvien dramaturgisten ongelmien kanssa. Kuvausten jälkeen olin läsnä myös leikkausvaiheessa. Köykkä teki materiaalista aluksi raakaversion, josta kävimme keskustelua. Neuvoin mihin suuntaan Köykän kannattaisi elokuvaa leikata, puutuin ennen kaikkea kohtausten sisäiseen rytmiin, laahaavuuteen. Kävin katsomassa muutaman leikkausver-sion ja annoin niistä aina palautetta ja tein muutosehdotuksia. Loppuyhteenvedossa totean, että toimin dramaturgina ennen kaikkea tekijän eli Köykän palvelijana. Mutta olin myös tavallaan koko hankkeen ensimmäinen katsoja. Olin samaan aikaan sekä työryhmä jäsen että ulkopuolinen. Idström puhui haastattelussaan ulkopuolisesta silmästä, joka tarkkailee tekijän materiaalia. Juuri tällainen koin olevani.My thesis is a process description of my dramaturgical work in short film If Nykänen Wins (2017). It was a co-production of Stadin ammattiopisto and ELO Helsinki Film School. The director of the film was Pekka Köykkä who also wrote the scricpt and edited the film. I worked as a dramaturge all the way from the original idea to the post production. Before the process description I present the conceptual framework of my study. My thesis is a quite unique case, because there are no other studies that deal with the practical work of a dramaturge. Through interviews and source literature I try to create a picture how does a dramaturge works on a practical level. What are the duties of a dramaturge and who does he serve with his work? I interviewed Tove Idström and Mikko Viljanen, who both are experienced dramaturges. Idström presented an idea of dramaturge as the servant of an author (screenwriter). Viljanen presented an idea of a dramaturge as the servant of an institution. Dramaturge as the servant of an author helps the screenwriter to point out his message. Dramaturge as the servant of an institution represents the production company. The third approach to the work of dramaturge is presented by Marja-Riitta Koivumäki with her doctoral thesis Dramaturgical Approach in Cinema – Elements of Poetic Dramaturgy in A. Tarkovsky’s Films (2016). In her thesis Koivumäki describes the work of a dramaturge from the theoretical point of view. In that approach dramaturge works as the servant of a spectator. He helps the author to shape his material so understandable so that the spectator can receive it. In the process description I describe how my work with Köykkä proceeded. Köykkä presented me his idea of father and son, who has made a bet, whether Matti Nykänen wins a certain ski jumping competition. We talked about the idea from different angles. After that Köykkä sent me the scenes he has written. I commented those scenes and gave him feedback how to develope the story. Soon Köykkä delivered me the first draft of the screenplay. He wrote altogether five drafts of the screenplay. The drafts varied dramatically from another. I played a small role in the film, so I was also involved with the filming. So during the filming I was able to give Köykkä instructions about the dramaturgy of the visualization of the film. After the shooting I was present in the editing room. First Köykkä made a rough cut of the film and we discussed about it. I adviced him how he was to proceed with the editing. I watched a few versions that Köykkä edited and gave him feedback after every version. In the summary I state that I as a dramaturge I worked especially as the servant of the author. But, in a way, I was also the first spectator of the project. At the same time I was both part of the production time and an outsider. In her interview Idström talked about external eye, who goes through the material that the author has produced. I was that eye