Hoivakodin asukkaiden potilassiirrot : ergonomiakoulutus hoitohenkilökunnalle

Potilassiirrot ovat yksi merkittävimmistä tekijöistä hoitajien tuki- ja liikuntaelinongelmien synnyssä. Erityisesti hoitotyö ikäihmisten hoivakodeissa lisää hoitajien fyysistä kuormittumista, sillä useasti asukkaiden fyysinen toimintakyky on oleellisesti heikentynyt. Tutkimusten mukaan noin kolmannes hoitajien sairauspoissaoloista selittyy tuki- ja liikuntaelinongelmilla. Suomen ikääntyvä väestörakenne aiheuttaa tulevaisuudessa haasteita hoitotyöhön, kun potilaat ovat yhä vaikeammin hoidettavia. Opinnäytetyö oli kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli järjestää potilassiirtojen ergonomiakoulutus hoivakodin hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että potilassiirrot ovat turvallisia ja aktivoivia hoivakodin asukkaiden näkökulmasta sekä potilassiirrot ovat turvallisia hoitohenkilökunnan tuki- ja liikuntaelimistön kannalta. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Mainiokoti Pirtti. Ergonomiakoulutus suunniteltiin ryhmähaastattelun pohjalta, jotta koulutus vastaisi hoitajien kokemaa tarvetta. Koulutus sisälsi teoreettisen osuuden, jossa käsiteltiin luonnollisia liikemalleja, hoitajan työasentoja, muistisairaan asukkaan ohjaamista, jäykän asukkaan avustamista sekä siirtymisen apuvälineitä. Teorian lisäksi hoitajat harjoittelivat ohjattuna potilassiirtoja toisilleen vuoteen ja pyörätuolin välillä. Koulutuksen jälkeen hoitajat saivat halutessaan ergonomiaohjausta hoivakodin asukkaiden potilassiirroissa.Patient handling tasks are a significant reason for nurses’ musculoskeletal issues. Especially nursing and caring work at elderly caring homes increases the nurses’ physical load because the patients’ physical performance is usually impaired. According to studies about one third of the nurses’ sick leaves is caused by musculoskeletal issues. Finland´s aging population will cause challenges to nursing and caring work in the future because patients are even more difficult to take care of. This thesis was a development work with the purpose of organizing ergonomic training about patient handling tasks for the nursing staff. The aim of our thesis was that the patient handling tasks are safe and active for the residents of caring home and safe for nurses’ musculoskeletal system. The client organisation of our thesis was Mainiokoti Pirtti. The ergonomic training was premeditated by a group interview so that the training corresponds to nurses’ needs. The training included a theoretical part about natural movement patterns, the nurse´s working positions when guiding a memory disorder patient, assisting of a patient with stiffness and patient handling aids. After the theoretical part nurses trained the patient handling tasks between bed and wheelchair supervised with each other. After ergonomic training the nurses had a chance to get ergonomic guidance for patient handling tasks of caring home residents

Depression: The differing Narratives of Couples in Couple Therapy

How does the spouse of a person with depression take part in constructing narratives of depression in couple therapy? In this study we examined couples\u27 ways of co-constructing narratives of depression in couple therapy. Three couple therapy processes were chosen for the study, one spouse in each couple having been referred to an outpatient clinic for treatment for his/her depression. Four sessions from each systemic couple therapy process (Jones & Asen, 2000) were analyzed using narrative analysis. According to our findings, couples co-constructed narratives of depression, each in their own way. It is crucial to focus not only on the patient\u27s individual narrative of depression, but also on the depressed spouse\u27s narrative as an interactive part of the non-depressed spouse\u27s narrative, and a shared narrative created by the spouses about depression

Lastensuojelun systeemisen toimintamallin kouluttajakoulutuksen kehityskaari ja vuoden 2022 kouluttajakoulutuksen arviointi

Lastensuojelun systeemistä toimintamallia on kehitetty vuodesta 2016 alkaen Suomessa. Systeemisen lähestymistavan laajaan maan kattavaan juurruttamiseen on koulutettu kouluttajia, jotka puolestaan ovat kouluttaneet käytännön asiakastyötä tekeviä tiimejä työskentelytavan haltuun ottamiseen. THL on kouluttanut kolme kouluttajakohorttia vuosina 2016 2017, 2018 2019 ja 2020 2022. Kouluttajakoulutuksista on valmistunut yhteensä 172 kouluttajaa. Vuonna 2021 systeemisiä tiimejä oli Suomessa 220 (Yliruka & Tasala, 2022). Vuonna 2020 koulutus päätettiin avata myös lastensuojelun ulkopuolelle, mm. työikäis-ten palveluihin. Tässä perusteluna on se huomio, ettei riitä, että lastensuojelu toimii systeemisesti, vaan tarvitaan jaettua orientaatiota laajemmin lapsiperhepalveluihin ja palvelujärjestelmään (Lahtinen, 2017). Vuonna 2022 kouluttajakoulutus rajattiin jälleen lapsi- ja perhepalveluihin suuren kysynnän vuoksi. Tä-mä työpaperi kuvaa kouluttajakoulutuksen kehityskaarta ja analysoi vuoden 2022 kouluttajakoulutuk-sessa olleiden itsearviointitehtävien vastauksia yhteiseltä oppimisalustalta

Demokratia ja ihmisoikeudet: Tavoitteet ja sisällöt opettajankoulutuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 26.9.2013 selvityshenkilöille toimeksiannon selvittää demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvien tavoitteiden toteutumista ja sisältöjen käsittelyä yliopistojen ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen opettajankoulutuksessa. Selvitystyön tavoitteena oli 1) laatia tilannekatsaus demokratian ja ihmisoikeuksien sisältöjen käsittelystä opettajankoulutuksessa ja koulutukseen kuuluvassa harjoittelussa, 2) arvioida, millaiset valmiudet tulevat opettajat saavat opettajankoulutuksessa demokratian ja ihmisoikeuksien keskeisten kysymysten käsittelyyn ja 3) tuottaa suosituksia demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksien opetuksen ja opintojen kehittämiseksi opettajankoulutuksessa ja siihen kuuluvassa harjoittelussa. Selvitystyössä on hyödynnetty tausta-aineistona politiikkalinjauksia, viranomaisasiakirjoja sekä aiempia aiheeseen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia. Selvitystyön keskeistä aineistoa ovat opettajankoulutusten opetussuunnitelmat, kuulemistilaisuuksissa ja haastatteluissa kerätyt tiedot sekä kirjalliset lausunnot. Haastatteluihin osallistui yhteensä 105 yliopistollisten opettajankoulutuslaitosten tai yksiköiden, harjoittelukoulujen ja opiskelijoiden edustajaa, 44 ammatillisten opettajankoulutuslaitosten opettajaa ja opiskelijaa sekä neljä ammattikorkeakoulujen sosiaalialan varhaiskasvatuksen opettajaa. Selvitystyön käynnistävään esiseminaariin osallistui 24 henkilöä. Kirjallinen lausunto saatiin 23 sidosryhmältä (kansalaisjärjestöt, eri ministeriöt, opiskelijajärjestöt, OAJ) sekä 12 opettajankoulutukseen osallistuvalta yliopistolliselta ainelaitokselta tai taidealan yliopistolta. Opettajankoulutuksen eri osapuolten kuulemisten sekä opetussuunnitelmien tarkastelun perusteella on ilmeistä, että kaikissa yksiköissä pidetään demokratiaa ja ihmisoikeuksia koulutuksen keskeisinä arvolähtökohtina. Ne liittyvät myös toimintakulttuuriin. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia suoranaisesti käsitteleviä opintojaksoja sisältyy eri koulutuksiin hyvin vähän. Useimmissa yksiköissä nämä teemat tulevat kuitenkin esille monissa eri yhteyksissä, esimerkiksi kasvatustieteen filosofis-yhteiskunnallisilla jaksoilla, monikulttuurisuusopinnoissa ja eräisiin oppiaineisiin liittyvillä ainedidaktisilla jaksoilla. Eri yksiköiden profiileissa on eroja, ja mikäli yksikössä tehdään demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksiin liittyvää tutkimusta, se myös tukee tämän ainepiirin käsittelyä koulutuksessa. Toimintakulttuuria on pyritty kehittämään osallistavaan suuntaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistumiseen virallisesti ja edustuksellisesti, minkä lisäksi kaikissa yksiköissä on erilaisia epävirallisia osallistamisen muotoja. Harjoittelukouluissa esiintyy monia käytänteitä, jotka tukevat oppilaiden osallisuutta ja joihin myös opettajaopiskelijoita pyritään perehdyttämään. Yliopistot ja ammatilliset opettajankoulutuslaitokset kehittävät opetussuunnitelmiaan autonomisesti. Erityisesti ihmisoikeustoimijat näkivät tämän vaikeuttavan ihmisoikeuskysymysten tuomista näkyväksi osaksi opettajankoulutusta. Selvityshenkilöt esittävät useita suosituksia, jotka koskevat opettajankoulutuksen ja siihen liittyvän harjoittelun sekä opettajankoulutusyksiköiden toimintakulttuurin kehittämistä. Ihmisoikeuskysymykset, demokratia ja osallistaminen on syytä tuoda nykyistä näkyvämmäksi ja laajemmaksi osaksi koulutusta. Opettajaopiskelijoiden on saatava paitsi tietoja, myös käytännön valmiuksia ja kokemuksia, jotka mahdollistavat ihmisoikeuksia ja osallisuutta kunnioittavan toiminnan opetustyössä. Tämä edellyttää opettajankouluttajien ammatillisen kehittymisen tukemista sekä verkostoitumista ja yhteistyötä. Yhteistyöllä tarkoitamme paitsi eri koulutusyksiköiden välistä, myös koulutusyksiköiden ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä. Erityisen tärkeää on resurssien suuntaaminen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tutkimukseen

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa : Tilannekuva ja suositukset 2023

Tässä raportissa on selvitetty demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kyseiset tavoitteet sisältävät tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia elementtejä sekä toiminnan prosessien mahdollistumista ja toteutumista. Tietoa kerättiin laadullisin ja vuorovaikutuksellisin menetelmin, myös lapsilta, oppilailta ja opiskelijoilta. Näkökulmina raportissa ovat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen yhdenvertainen toteutuminen, yhdenvertaisuuden edistäminen sekä lasten ja nuorten osallistumisoikeuden toteutuminen. Selvityksen perusteella annetaan seuraavat suositukset demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kansalliseksi kehittämiseksi: 1: Kannustetaan korkeakouluja ottamaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatussisältöjä osaksi pakollisia opintoja opettajankoulutuksessa. 2: Määritellään demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle kansallisen tason suuntaviivat -ohjelma tavoitetiloineen ja resursoidaan kyseisen ohjelman toteuttamista varten kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kattava koordinointirakenne. 3: Huomioidaan lapset, oppilaat ja opiskelijat subjekteina demokratia- ja ihmisoikeustilanteen ja -kasvatuksen arvioinnissa ja niihin liittyvien kehittämistoimien toteuttamisessa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

New particle formation in the fresh flue-gas plume from a coal-fired power plant: effect of flue-gas cleaning

Atmospheric emissions, including particle number and size distribution, from a 726 MWth coal-fired power plant were studied experimentally from a power plant stack and flue-gas plume dispersing in the atmosphere. Experiments were conducted under two different flue-gas cleaning conditions. The results were utilized in a plume dispersion and dilution model taking into account particle formation precursor (H2SO4 resulted from the oxidation of emitted SO2) and assessment related to nucleation rates. The experiments showed that the primary emissions of particles and SO2 were effectively reduced by flue-gas desulfurization and fabric filters, especially the emissions of particles smaller than 200 nm in diameter. Primary pollutant concentrations reached background levels in 200–300 s. However, the atmospheric measurements indicated that new particles larger than 2.5 nm are formed in the flue-gas plume, even in the very early phases of atmospheric ageing. The effective number emission of nucleated particles were several orders of magnitude higher than the primary particle emission. Modelling studies indicate that regardless of continuing dilution of the flue gas, nucleation precursor (H2SO4 from SO2 oxidation) concentrations remain relatively constant. In addition, results indicate that flue-gas nucleation is more efficient than predicted by atmospheric aerosol modelling. In particular, the observation of the new particle formation with rather low flue-gas SO2 concentrations changes the current understanding of the air quality effects of coal combustion. The results can be used to evaluate optimal ways to achieve better air quality, particularly in polluted areas like India and China