Matemaattisten taitojen yhteys matematiikka-ahdistukseen kahdeksannella luokalla

Matematiikka-ahdistuksen, joka ilmenee negatiivisena tunnesuhtautumisena matematiikkaan, on useissa tutkimuksissa havaittu vaikuttavan heikentävästi matemaattiseen suoriutumiseen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää miten matemaattinen suoriutuminen on yhteydessä matematiikka-ahdistukseen. Tutkielmassa oltiin myös kiinnostuneita siitä, miten sukupuoli on yhteydessä matemaattiseen suoriutumiseen ja koettuun matematiikka-ahdistukseen ja näiden väliseen suhteeseen. Tutkielman aineisto koostuu valmiista aineistosta, joka on kerätty suomalaisessa peruskoulussa kahdeksasluokkalaisilta oppilailta. Matemaattista suoriutumista on mitattu KTLT-testillä ja matemaattista ahdistusta MARS-mittarilla. Aineistoa analysoidaan määrällisin menetelmin. Tämän tutkielman aineistossa matemaattisen suoriutumisen ja matematiikka-ahdistuksen välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Useissa aikaisemmissa matematiikka-ahdistusta koskevissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että tytöt kokevat enemmän matemaattista ahdistusta kuin pojat. Tämän tutkielman aineistossa tämä ero sukupuolten välillä vastasi aiempia tuloksia. Tässä tutkielmassa keskityttiin tarkastelemaan myös tarkemmin eri matematiikka-ahdistuksen osa-alueita. Analyysissa selvisi, että tytöt kokevat tilastollisesti merkitsevästi enemmän ahdistusta kuin pojat matematiikan tehtävien ratkaisemistilanteissa ja matematiikan kokeeseen liittyvissä tilanteissa. Sukupuolten välillä ei ollut eroa matematiikka-ahdistuksessa arkipäivän matemaattisissa tilanteissa, ilman apuvälineitä laskemisessa eikä vastuullisissa tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Vaikuttaa siis siltä, että tytöt kokevat poikia enemmän ahdistusta silloin, kun matematiikka on tietoisesti läsnä ja he ovat tarkkailun kohteena. Matematiikka-ahdistuksessa ilmeneviä eroja sukupuolten välillä pohditaan yksilön, sosiaalisen ympäristön ja ympäröivän kulttuurin kannalta. Asiasanat: matematiikka-ahdistus, matemaattinen suoriutuminen, sukupuol

Exploring pre-service special needs teachers’ assessment conceptions and assessment self-efficacy

This survey study (N = 148) investigates the interrelationships between assessment conceptions, assessment self-efficacy, prior education, and teaching experience amongst Finnish pre-service special educational needs teachers (pre-service SENs). The results showed that assessment conceptions and assessment self-efficacy are intertwined. Assessment conceptions, prior studies, and teaching experience were clustered into three different pre-service SEN types: Assessment Positives, Assessment Cautious, and Assessment Criticals. Pre-service SENs with assessment-positive or assessment-cautious conceptions reported higher assessment self-efficacy than students with assessment-critical conceptions. Practical implications are discussed.</p

Assessment conception patterns of Finnish pre-service special needs teachers: the contribution of prior studies and teaching experience

The main aim of this study was to investigate how Finnish pre-service special needs teachers’ (N = 134) assessment conceptions, prior academic studies in special education and teaching experience together cluster into different patterns representing different student types. Their assessment conceptions formed three main factors: 1) assessment measures learning, 2) assessment supports teaching and learning, and 3) assessment as a harmful action. All three factors were emphasised differently in each pattern. Assessment conceptions, prior studies, and teaching experience were clustered together in three different patterns: Assessment Criticals, Assessment Positives, and Assessment Cautious. The Assessment Criticals emphasised assessment as a harmful action, and they had fewer prior studies and less teaching experience. The Assessment Positives emphasised assessment for teaching and learning, and they had more prior studies and less teaching experience. Finally, the Assessment Cautious emphasised assessment of learning, and assessment as a harmful action, and they had more studies and more teaching experience. This study shows that relative to national guidelines, students have very different starting points for professional growth during studies. Additionally, this study will discuss the implications for special needs teacher education.</p

Assessment conceptions of Finnish pre-service teachers

The aim of this quantitative survey study (N = 287) was to investigate the assessment conceptions of three different pre-service teacher groups (classroom teachers, subject teachers and special needs teachers). Assessment conceptions were best described by the following three main factors: 1) assessment of learning, 2) assessment for teaching and learning and 3) assessment as a harmful action. These main factors were clustered into three assessment conception profiles – assessment-cautious, assessment-positive and assessment-critical. Pre-service special needs teachers showed more assessment-oriented conceptions emphasising both the assessment of learning and assessment for learning than the other pre-service teacher groups. However, within every pre-service teacher group, the existing assessment conceptions varied from assessment-positive to assessment-cautious and even assessment-critical. The results are discussed to suggest development in teacher education.</p

Erityisopettajaksi opiskelevien käsityksiä arvioinnin tehtävistä

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, minkälaisia arvioinnin tehtäviä koskevia käsityksiä erityisopettajaksi opiskelevilla (N = 59) on. Aineisto koostuu sähköisellä kyselylomakkeella kerätyistä avoimista vastauksista. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti laadullista ja määrällistä sisällönanalyysia käyttäen ja sen jälkeen havainnollisiin tyyppeihin tiivistäen. Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden vastauksissa nousi esiin monipuolisesti erilaisia arvioinnin tehtäviä. Tulokset osoittavat kuitenkin, että erityisopettajaksi opiskelevien välillä on selkeitä yksilöllisiä eroja siinä, mitä arvioinnin tehtäviä he vastauksessaan painottavat. Aineistosta konstruoitiin kolme erilaista käsitysprofiilia, joissa painottuivat joko 1) osaamistason määrittäminen, 2) tuen vaikuttavuuden arviointi ja seuraaminen tai 3) oppilaan oman aktiivisen roolin korostaminen. Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden lähtökohdat arviointikäsitysten opintojen aikaiselle muovautumiselle ja sitä kautta arviointitaidon kehittymiselle ovat hyvin erilaiset. Tutkimuksessa pohditaan tulosten merkitystä erityisopettajan työnkuvan ja työn vaatimusten näkökulmasta.</p

Tukivastemallitehtävä opettajien täydennyskoulutusjaksolla

Opettajille suunnatulla lyhyellä, matemaattisten taitojen tukemiseen liittyvällä täydennyskoulutusjaksolla järjestettiin tukivastemallikokeilu. Tässä kuvataan tukivastemallitehtävän toteutus ja se, miten opettajat omaksuivat tukivastemallin keskeisiä ominaispiirteitä. Lisäksi kuvataan tehtävän suorittaneiden opettajien käsityksiä ja kokemuksia tukivastemallitehtävästä ja heidän omasta osaamisestaan. Aineisto on kerätty osana OPA-hanketta, ja se koostuu 25:stä tukivastemallitehtävän raportista ja kyselyvastauksista. Harjoitustehtäväraporttien perusteella suurin osa opettajista oli ymmärtänyt yhden tukivastemallin keskeisistä periaatteista: tuen vaikuttavuuden seuraamisen. Kyselyn mukaan opettajat suhtautuivat tukivastemalliin myönteisesti, kokivat osaavansa sen keskeiset periaatteet ja havaitsivat sen soveltuvan erinomaisesti oppimisen tukemiseen matematiikassa. Suurin osa koki, että tukivastemallikokeilu oli muuttanut heidän käsitystään oppimisen tuen toteutuksesta ja arvioinnista. Lyhyen täydennyskoulutusjakson aikana suurin osa koulutukseen osallistuneista opettajista kykeni omaksumaan tukivastemallin keskeisiä piirteitä ja toteuttamaan ne vähintään suunnitelman tasolla harjoitustyössään.</p

Assessment conception patterns of Finnish pre-service special needs teachers : the contribution of prior studies and teaching experience

The main aim of this study was to investigate how Finnish pre-service special needs teachers’ (N = 134) assessment conceptions, prior academic studies in special education and teaching experience together cluster into different patterns representing different student types. Their assessment conceptions formed three main factors: 1) assessment measures learning, 2) assessment supports teaching and learning, and 3) assessment as a harmful action. All three factors were emphasised differently in each pattern. Assessment conceptions, prior studies, and teaching experience were clustered together in three different patterns: Assessment Criticals, Assessment Positives, and Assessment Cautious. The Assessment Criticals emphasised assessment as a harmful action, and they had fewer prior studies and less teaching experience. The Assessment Positives emphasised assessment for teaching and learning, and they had more prior studies and less teaching experience. Finally, the Assessment Cautious emphasised assessment of learning, and assessment as a harmful action, and they had more studies and more teaching experience. This study shows that relative to national guidelines, students have very different starting points for professional growth during studies. Additionally, this study will discuss the implications for special needs teacher education.peerReviewe

Exploring pre-service special needs teachers’ assessment conceptions and assessment self-efficacy

This survey study (N = 148) investigates the interrelationships between assessment conceptions, assessment self-efficacy, prior education, and teaching experience amongst Finnish pre-service special educational needs teachers (pre-service SENs). The results showed that assessment conceptions and assessment self-efficacy are intertwined. Assessment conceptions, prior studies, and teaching experience were clustered into three different pre-service SEN types: Assessment Positives, Assessment Cautious, and Assessment Criticals. Pre-service SENs with assessment-positive or assessment-cautious conceptions reported higher assessment self-efficacy than students with assessment-critical conceptions. Practical implications are discussed.peerReviewe

Assessment conceptions of Finnish pre-service teachers

The aim of this quantitative survey study (N = 287) was to investigate the assessment conceptions of three different pre-service teacher groups (classroom teachers, subject teachers and special needs teachers). Assessment conceptions were best described by the following three main factors: 1) assessment of learning, 2) assessment for teaching and learning and 3) assessment as a harmful action. These main factors were clustered into three assessment conception profiles – assessment-cautious, assessment-positive and assessment-critical. Pre-service special needs teachers showed more assessment-oriented conceptions emphasising both the assessment of learning and assessment for learning than the other pre-service teacher groups. However, within every pre-service teacher group, the existing assessment conceptions varied from assessment-positive to assessment-cautious and even assessment-critical. The results are discussed to suggest development in teacher education.peerReviewe