Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -toimenpiteen (2016–2018) arviointi

Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman toimenpide, jonka tavoitteena on ollut turvata Suomen kilpailukyky ja edistää kasvua solmimalla valtion ja alueiden välisiä kasvusopimuksia ja tukemalla alueiden omiin vahvuuksiin, voimavaroihin ja osaamiseen perustuva elinkeinoelämän ennakoitua rakennemuutosta (ERM). AIKO-toimenpiteen rahoitus on vuosina 2016 – 2018 ollut kokonaisuudessaan noin 30 miljoonaa euroa. Arvioinnin tavoitteena on analysoida, miten AIKO-toimenpide on onnistunut edistämään alueiden vahvuuksiin pohjautuvaa rakennemuutosta ja alueiden muutosjoustavuutta (resilienssiä), sovittamaan alueellisen ja kansallisen tason tavoitteita, luomaan uusia yhteistyöhön pohjautuvia toimintatapoja sekä näillä keinoin tukemaan alueiden kasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Arviointi on luonteeltaan vahvasti kehittävä, ja tuloksia tullaan hyödyntämään laajalti aluekehittämisen toimintatapojen ja instrumenttien uudistamisessa. Kokonaisuutena AIKO näyttää onnistuneen tarjoamaan maakunnille ja kaupungeille joustavan instrumentin alueelliselle kehitykselle. Instrumentti on jakaantunut kahteen tavoitteiltaan hyvin erilaiseen osioon, mutta molemmilla on ollut selkeä paikkansa. Vahvuuksiin on kuulunut AIKO:n tarjoama mahdollisuus käynnistää nopeasti ja kevyellä hallinnolla alueiden omista tarpeista lähteviä innovatiivisia hankkeita

Trikuspidaaliläppävuodon uudet hoitomenetelmät

Vertaisarvioitu. Näin hoidan.Vaikeaa trikuspidaaliläppävuotoa sairastaa noin 1 % väestöstä. Tyypillisiä oireita ovat turvotukset, maksan ja munuaisen kuormittuminen sekä rasituksen siedon heikkeneminen. Taustasyystä riippumatta vaikeaan trikuspidaalivuotoon liittyy suurentunut kuolleisuus. Kirurgia on vaikean läppävian ensisijainen hoito, mutta suuren leikkausriskin vuoksi siitä usein luovutaan. Valikoiduille potilaille voidaan harkita trikuspidaaliläpän katetritoimenpiteitä. Niitä on kymmenen viime vuoden aikana tehty yli 2 000 potilaalle suurissa ulkomaisissa keskuksissa. Jopa 80 % potilaista on saanut oirehyödyn toimenpiteestä. Vuonna 2020 toimenpiteet on aloitettu myös Suomessa

Metsät ilmastosopimuksessa ja Kioton pöytäkirjassa

Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus kasvaa. Merkittävin ihmisen toiminnasta aiheutuva kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Muita merkittäviä kasvihuonekaasuja ovat metaani ja dityppioksidi. Metsällä on merkittävä rooli hiilidioksidin sitojana ja hiilen varastona. Kasvillisuuteen sitoutunut hiilivarasto on likimain yhtä suuri kuin ilmakehän hiilimäärä. Maapallon metsien yhteyttämistoiminta sitoo ilmakehästä vuosittain suuren määrän hiiltä ja osa tästä varastoituu puuaineeksi ja siten kasvattaa puuston hiilivarastoa. Nielulla tarkoitetaan juuri tätä prosessia, jossa kasvihuonekaasu sitoutuu ja varastoituu kasvillisuuteen tai maaperään. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitykseen voidaan metsäsektorin toimenpitein vaikuttaa periaatteessa kolmella eri tavalla: (i) suojelemalla ja lisäämällä olemassa olevia hiilivarastoja ja nieluja, (ii) perustamalla uusia hiilivarastoja ja nieluja sekä (iii) korvaamalla fossiilista energiaa, raaka-aineita ja tuotteita uusiutuvalla biomassalla. Vuonna 1992 Rio de Janeirossa, YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa allekirjoitettiin ilmastosopimus, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus turvalliselle tasolle. Kioton pöytäkirjassa vuonna 1997 määriteltiin teollisuus- ja siirtymätalousmaille päästövähennys- ja rajoittamisvelvoitteet ensimmäiselle sitoumuskaudelle 2008-2012. EU:n sisäisen, vuonna 1998 sovitun, taakanjaon mukaan Suomen tulee rajoittaa päästönsä vuoden 1990 tasolle. Kioton pöytäkirjaan on sisällytetty nielut rajoitetussa määrin. Pöytäkirjan mukainen nielu lasketaan metsien hiilivaraston muutoksena. Kioton pöytäkirjan artikloissa 3.3 (metsitys ja metsien hävittäminen), 3.4 (erikseen sovittavat metsiä koskevat lisätoimet) sekä myös artiklassa 3.7 rajataan tarkastelutapaa ja viitataan nielulaskentaan, mutta nieluihin liittyvistä määritelmistä ja laskentatavoista ei ole vielä sovittu kansainvälisesti. Nielut liittyvät myös Kioton pöytäkirjan joustomekanismeihin. Kioton pöytäkirjassa on sovittu tietyistä periaatteista, kuten että hyvitettävän nielun tulee olla ihmistoiminnasta aiheutunutta ja että sen tulee olla todennettavissa. Tulevien päätösten tueksi Hallitustenvälinen ilmastopaneli (IPCC) valmistelee maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevan erikoisraportin. Lisäksi valtioiden tulee toimittaa maakohtaisia tietoja tulevien päätösten tueksi. Työryhmä katsoo, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ensisijainen tehtävä on fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentäminen. Nielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä uudistuvien luonnonvarojen käytön kehittäminen ovat päästöjen vähentämisen tukena. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 1998 asettaman työryhmän tavoitteena on ollut tarkastella ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan vaikutuksia metsä- ja maatalouden näkökulmasta. Raportissa esitetään arvioita nielujen erilaisista vaikutuksista maallemme sekä tarkastellaan erilliskysymyksiä kuten inventointi- ja raportointikäytäntöjen kehittämistä, metsätuotteiden hiilisisällön huomioonottamista, bioenergian käytön lisäämistä ja liittymäkohtia maatalouteen. Työryhmän esittämät johtopäätökset ja ehdotukset tukevat ilmastosopimuksen toimeenpanon ja jatkoneuvotteluiden metsiä sivuavien kantojen valmistelua sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla

Epitranscriptomics of Ischemic Heart Disease—The IHD-EPITRAN Study Design and Objectives

Epitranscriptomic modifications in RNA can dramatically alter the way our genetic code is deciphered. Cells utilize these modifications not only to maintain physiological processes, but also to respond to extracellular cues and various stressors. Most often, adenosine residues in RNA are targeted, and result in modifications including methylation and deamination. Such modified residues as N-6-methyl-adenosine (m6A) and inosine, respectively, have been associated with cardiovascular diseases, and contribute to disease pathologies. The Ischemic Heart Disease Epitranscriptomics and Biomarkers (IHD-EPITRAN) study aims to provide a more comprehensive understanding to their nature and role in cardiovascular pathology. The study hypothesis is that pathological features of IHD are mirrored in the blood epitranscriptome. The IHD-EPITRAN study focuses on m6A and A-to-I modifications of RNA. Patients are recruited from four cohorts: (I) patients with IHD and myocardial infarction undergoing urgent revascularization; (II) patients with stable IHD undergoing coronary artery bypass grafting; (III) controls without coronary obstructions undergoing valve replacement due to aortic stenosis and (IV) controls with healthy coronaries verified by computed tomography. The abundance and distribution of m6A and A-to-I modifications in blood RNA are charted by quantitative and qualitative methods. Selected other modified nucleosides as well as IHD candidate protein and metabolic biomarkers are measured for reference. The results of the IHD-EPITRAN study can be expected to enable identification of epitranscriptomic IHD biomarker candidates and potential drug targets

Epitranscriptomics of Ischemic Heart Disease - The IHD-EPITRAN Study Design and Objectives

Epitranscriptomic modifications in RNA can dramatically alter the way our genetic code is deciphered. Cells utilize these modifications not only to maintain physiological processes, but also to respond to extracellular cues and various stressors. Most often, adenosine residues in RNA are targeted, and result in modifications including methylation and deamination. Such modified residues as N-6-methyl-adenosine (m(6)A) and inosine, respectively, have been associated with cardiovascular diseases, and contribute to disease pathologies. The Ischemic Heart Disease Epitranscriptomics and Biomarkers (IHD-EPITRAN) study aims to provide a more comprehensive understanding to their nature and role in cardiovascular pathology. The study hypothesis is that pathological features of IHD are mirrored in the blood epitranscriptome. The IHD-EPITRAN study focuses on m(6)A and A-to-I modifications of RNA. Patients are recruited from four cohorts: (I) patients with IHD and myocardial infarction undergoing urgent revascularization; (II) patients with stable IHD undergoing coronary artery bypass grafting; (III) controls without coronary obstructions undergoing valve replacement due to aortic stenosis and (IV) controls with healthy coronaries verified by computed tomography. The abundance and distribution of m(6)A and A-to-I modifications in blood RNA are charted by quantitative and qualitative methods. Selected other modified nucleosides as well as IHD candidate protein and metabolic biomarkers are measured for reference. The results of the IHD-EPITRAN study can be expected to enable identification of epitranscriptomic IHD biomarker candidates and potential drug targets.</p

Kestävän kehityksen käsite metsän hoidossa ja käytössä

Tieteen tor