Consumer Trust in a Health-Enhancing Innovation : Comparisons between Finland, Germany, and the United Kingdom

A health effect is a credence quality feature which is difficult for consumers to detect, and they need to be convinced of its trustworthiness. This study explores the role of trust-related arguments in Finnish, German, and British consumers' willingness to try a novel health-enhancing, non-edible product. Scientific evidence in particular would convince consumers, particularly Finnish ones, to try a product. Receiving recommendations from other users was more important for younger than for older respondents when it came to trying this type of product. Different marketing strategies may be needed to convince potential users of the benefits of a novel product.Peer reviewe

The Impact of Nutrition Education Intervention with and Without a Mobile Phone Application on Nutrition Knowledge Among Young Endurance Athletes

Athletes often have significant gaps in their nutrition knowledge. Thus, the aim of this study was to investigate whether young Finnish endurance athletes’ nutrition knowledge and dietary intake can be improved through an education intervention with or without a mobile food application. Seventy-nine endurance athletes, 18.0 years (SD: 1.4), participated in this randomized, controlled intervention. We compared the effects of participatory nutrition education sessions alone (group EDU) to those including the use of a mobile food application (group EDU + APP) for four days after each session. Both groups attended three 90-min education sessions fortnightly. The participants completed a validated nutrition knowledge questionnaire in Weeks 0, 5, and 17, and a three-day food diary in Weeks 0 and 17. The education plan was based on the Self-Determination Theory and the concept of meaningful learning process. The EDU group’s nutrition knowledge scores were: 78 (week 0), 85 (week 5), and 84 (week 17) and the EDU + APP group’s 78, 86, and 85, respectively. Nutrition knowledge increased significantly (main effect of time (p 0.05). The amount of carbohydrates was below endurance athletes’ recommendations throughout the intervention. The reported energy intakes were also below the estimated energy expenditures. In conclusion, nutrition knowledge improved significantly after only three education sessions and food diary feedback, but the mobile app did not improve learning further. However, the nutrition education intervention alone was not enough to change dietary intake

Pessimism, diet, and the ability to improve dietary habits : a three-year follow-up study among middle-aged and older Finnish men and women

BackgroundDietary habits have a great influence on physiological health. Even though this fact is generally recognized, people do not eat as healthily as they know they should. The factors that support a healthy diet, on the other hand, are not well known. It is supposed that there is a link between personal traits and dietary habits. Personal traits may also partially explain why some people manage to make healthy dietary changes while some fail to do so or are not able to try to make changes even when they desire to do so. There is some information suggesting that dispositional optimism plays a role in succeeding in improving dietary habits. The aim of this study was to determine the role of optimism and pessimism in the process of dietary changes.MethodsDispositional optimism and pessimism were determined using the revised Life Orientation Test in 2815 individuals (aged 52-76years) participating in the GOAL study in the region of Lahti, Finland. The dietary habits of the study subjects were analysed. After 3years, the subjects' dietary habits and their possible improvements were registered. The associations between dispositional optimism and pessimism, dietary habits at baseline, and possible changes in dietary habits during the follow-up were studied with logistic regression. We also studied if the dietary habits or certain lifestyle factors (e.g. physical exercising and smoking) at baseline predicted success in improving the diet.ResultsPessimism seemed to correlate clearly negatively with the healthiness of the dietary habits at baseline - i.e. the higher the level of pessimism, the unhealthier the diet. Optimism also showed a correlation with dietary habits at baseline, although to a lesser extent. Those who managed to improve their dietary habits during follow-up or regarded their dietary habits as healthy enough even without a change were less pessimistic at baseline than those who failed in their attempts to improve their diet or did not even try, even when they recognized the need for a change.ConclusionsPessimistic people are more likely to eat an unhealthy diet than others. Pessimism reduces independently the possibilities to improve dietary patterns.Peer reviewe

Weight and Health Behaviour among Ageing People with Medication for Hypertension and High Cholesterol

Peer reviewe

Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien vyötärönympärysmitan muutokset kuuden vuoden seurannassa

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ikääntyvien ihmisten verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käytön yhteyttä vyötärönympärysmittaan kuuden vuoden seurannassa ja tarkastella poikkeaako se lääkkeitä käyttämättömistä. Tutkittavina olivat Ikihyvä Päijät-Häme tutkimukseen osallistuneet vastaajat. Vuonna 2002 tehtyyn kyselyyn osallistui yhteensä 2815 kolmeen eri ikäkohorttiin kuuluvaa, vuosina 1926–30, 1936–40 ja 1946–50 syntynyttä päijäthämäläistä. Vuoden 2008 kyselyyn ja terveystarkastuksiin tuli yhteensä 1889 henkilöä vuoden 2002 osallistuneista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuosina 1936–40 ja 1946–50 syntyneitä. Heitä oli vuonna 2002 mukana 1931 henkilöä, joista 1428 (74%) osallistui vuoden 2008 tutkimukseen. Pienin keskimääräinen vyötärönympärys oli lääkkeitä käyttämättömillä. Etenkin naisilla vyötärönympärys oli suurentunut seurannan aikana eniten lääkkeitä käyttävillä. Tämä ero johtui suureksi osaksi elintapaeroista. Elintapamuutosten ja painonpudotuksen pitäisi olla entistä keskeisemmässä osassa verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttäviin ihmisiin kohdistuvissa interventioissa

Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä

Selvitystyön tavoitteena oli tuottaa kattava kuva ikääntyneiden ruokapalveluiden nykytilasta sekä suosituksia ja ehdotuksia, siitä miten ruokapalveluja tulee kehittää, jotta ne tukevat ikääntyneiden kotona asumista. Lisäksi esitetään indikaattoreita, joilla voidaan seurata kotona asuvien ikääntyneiden ravitsemusta, heille tarjottavien aterioiden ravitsemuslaatua ja ruokapalvelujen toteutumista. Tärkeinä asioina tulevaisuudessa korostuivat valinnanvapaus, yhdessä ruokailu, aterioiden ravitsemuslaatu, koko päivän aterioiden turvaaminen, kaupassa käynnin mahdollistaminen, kuljetuspalvelut ja ruokapalvelun tarjoaminen jo ikääntymisen varhaisemmassa vaiheessa. Palveluista toivotaan joustavia niin, että niitä voidaan käyttää muuttuvien tilanteiden mukaan. Kotona asumista tukeva ruokapalvelu tuleekin ymmärtää tukipalvelun sijaan peruspalveluna, joka koostuu erilaisista hyvää ravitsemusta ja mielekästä ruokailua ylläpitävistä sen hetkisten tarpeiden mukaisista palveluista. Selvityksessä esille nousseet tarpeet tarjoavat myös monipuolisia liiketoimintamahdollisuuksia. Päätöksen teon tueksi tarvitaan ikääntyneiden ravitsemuksen ja heille tarjottavien ruokapalveluiden indikaattoreita, jotka parhaiten ennustavat ikääntyneen mahdollisuutta asua kotona. Indikaattoritiedon kerryttäminen tulee suunnitella niin, että seurantatieto toimii maakuntien ja kuntien strategioiden- ja hyvinvointikertomusten tietolähteinä ja auttaa tiedolla johtamisessa. Hyvä ravitsemus ja ruokailu ovat oleellisia toimintakyvyn ylläpitämisessä ja tukevat ikääntyneen kotona asumista. Selvitystyön perusteella keskeisiksi toimenpiteiksi ehdotetaan: 1) tuetun aterioin-nin mahdollistamista vanhuuseläkkeellä oleville, 2) ruokapalveluista tiedottamisen tehostamista jo varhaisessa vaiheessa, 3) ikääntyneiden ruokailuun liittyvien hyvien käytänteiden systemaattista dokumentointia, 4) seurantatiedon tuottamista ikääntyneiden ravitsemuksesta ja ruokailusta, 5) ikääntyneiden ravitsemukseen perehtyneiden ravitsemusasiantuntijoiden saatavuuden varmistamista ja 6) käytännön läheisten ikääntyneiden ruokailusuositusten laatimista. Toimenpiteiden toteutuminen vaatii valtakunnallisia linjauksia ja vahvaa yhteistyötä maakuntien, kuntien sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa