Palautelomake Kaavin etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajan käyttöön

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön aihepiiri liittyi etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan, joissa työskennellään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tehtävänä oli suunnitella palautelomake kyseisten palveluiden käyttöön Kaavin kunnassa. Työskentelyn tavoitteena oli nuorten parissa tehtävän työn kehittäminen ja nuorten osallistaminen palautelomakkeen suunnitteluun ryhmähaastatteluiden kautta. Idea palautelomakkeen suunnitteluun nousi toimeksiantajan tarpeesta, sekä omasta kiinnostuksesta nuorten parissa tehtävää työtä kohtaan. Syrjäytymisen ehkäisyssä nuorten sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuuden tukeminen ovat tärkeitä työvälineitä. On tärkeää, että työtä kehitetään esimerkiksi palautelomakkeella saatavan tiedon välityksellä, jotta myös nuorten oma ääni saataisiin kuulumaan mahdollisimman laajasti. Opinnäytetyötä ohjasi projektityön malli. Tiedon tuottamisen menetelmänä käytettiin osallistavia menetelmiä: ryhmähaastattelua ja erilaisia harjoitteita. Palautelomakkeen suunnitteluun osallistuivat nuorten lisäksi toimeksiantajamme edustajat antamalla ohjausta prosessin eri vaiheissa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi palautelomake Kaavin kunnan etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajan käyttöön. Sosiaalisen vahvistamisen osa-alueita mukailevalla palautelomakkeella saadaan esille sekä nuorten mielipiteitä käyttämistään palveluista että niiden kehittämisen tarpeesta. Lomakkeella toivotaan saatavan esiin myös nuorten subjektiivisia kokemuksia sosiaalisen vahvistamisen ajatuksen toteutumisesta palveluissa.The subject of this functional thesis was related to outreach youth work and youth workshop activities, which work for prevention of social exclusion. The task was to design a feedback form for these services at issue in the municipality of Kaavi. The goal was to develop youth work and activate young people to participate in the planning of the feedback form via group interviews. The idea about the feedback form emerged from the client’s need and interest in youth work. Important tools in prevention of social exclusion are social assertion and support for participation of the youth. It is important that the work is developed for example with the help of information given in the feedback form. This way the opinion of young people can be heard as widely as possible. The thesis was guided by the model of project work. The methods used for information collection were participation methods: group interviews and various exercises. The feedback form was designed with the help of young people and our client’s representatives who gave us guidance throughout the process. The product of the thesis was a feedback form for the use of outreach youth work and youth workshop in Kaavi. A feedback form that supports the sectors of social assertion, can give information about young people’s opinions about the used services and also their development needs. With the help of the feedback form it is hoped that it could bring out subjective experiences about the fulfillment of the idea of social assertion in services

Introduction to Thematic Section: Lecture Comprehension and Learning in English-Medium Instruction in Higher Education

No abstract

"Heippa, minä olen Laura." / "Hallo! Ich bin Conni.": Vertaileva tutkimus lapsille suunnattujen suomen- ja saksankielisten ohjelmatekstitysten käytänteistä

Jos audiovisuaalisen sisällön äänimaailma muuttuu saavuttamattomaksi, puhuttu dialogi ja muut äänet on esitettävä visuaalisesti ohjelmatekstityksen muodossa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan lastenanimaation suomeksi ja saksaksi tehtyjä kielensisäisiä ohjelmatekstityksiä. Tavoitteena on selvittää, onko tekstityskäytännöissä havaittavissa eroja tai yhtäläisyyksiä kielten välillä. Lisäksi tarkastellaan ohjelmatekstitysten muotoiluja sekä sitä, miten lapsiyleisölle tekstittäminen näkyy käytännössä erilaisten tekstitysvalintojen, kuten tiivistämisen tai repliikkien merkkimäärien kautta. Tutkimuksen aineistoksi valittiin saksalainen animaatiosarja Meine Freundin Conni. Vertailevaa analyysia tehtiin suomeksi käännettyyn ja dubattuun Laura-sarjaan. Aineistoksi valikoitiin sattumanvaraisesti kymmenen kuvasisällöltään yhtenevää saksaksi ja suomeksi puhuttua jaksoa, joihin oli saatavilla vastaavat kielensisäiset ohjelmatekstitykset suoratoistopalveluissa. Aineistoa tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin pilkkomalla se ensin osiin ja muokkaamalla tekstityksissä toistuvista havainnoista kategorioita. Esiintymien luokittelussa hyödynnettiin myös määrällistä analyysia, jotta havaintoja voitiin vertailla numeerisin tuloksin. Yhdelle jaksolle suoritetun testianalyysin jälkeen päätettiin aineistosta tarkasteltavat näkökulmat, kuten äänimaailman kuvailu, puhujan vaihtumisen merkitseminen sekä kulttuurisidonnaiset elementit. Tutkimuksessa selvisi, että kielten tekstityskäytännöt olivat melko yhtenevät eroavaisuuksista huolimatta. Molemmissa ohjelmatekstityskielissä repliikit jaettiin enintään kahdelle riville, jolloin rivikohtaiset enimmäismerkkimäärät olivat suomenkielisissä 37 ja saksankielisissä 32. Saksankielisessä aineistossa oli jaksoa kohden keskimäärin 66 repliikkiä enemmän kuin suomeksi tekstitetyissä, mikä johtui useista lyhyemmistä repliikeistä ja puhujien jakamisesta eri aikaan ruudulla näkyviin repliikkeihin. Ympäristön äänimaailmaa sanallistettiin saksaksi yhteensä 218 kertaa, mutta suomeksi äänet kirjoitettiin näkyviin ainoastaan 27 kertaa. Jotta puhuja saatiin identifioitua katsojalle, saksankielisessä käytettiin hakasulkeita ja välilyöntejä [ Conni ], kun taas suomeksi sulkeita ja kaksoispistettä (Laura:). Erisnimien ja muutamien kulttuurisidonnaisten seikkojen kotouttaminen oli tapahtunut jo ohjelman käännös- ja dubbausvaiheessa. Tämän tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä ohjelmatekstityksiin liittyvistä käytänteistä saksankielisissä maissa sekä Suomessa. Ohjelmatekstitykset parantavat ohjelmien saavutettavuutta kuulorajoitteisille ja muulle laajentuneelle käyttäjäkunnalle, joten tavoitteena tulisi aina olla laadukkaat ja ymmärrettävät tekstitykset kohdeyleisön ikäryhmä huomioon ottaen. Ääniä, henkilöitä ja kuvan tapahtumia sanallistamalla lapsikatsojien lukutaito kehittyy ja heidän sanavarastonsa laajenee. Ohjelmatekstityksiä laadittaessa onkin tärkeä huomioida myös opetuksellinen näkökulma

Academic procrastinators, strategic delayers and something betwixt and between: An interview study

Peer reviewe

Bile Reflux Scintigraphy After Mini-Gastric Bypass

Significant weight-loss and diabetes remission have been reported after mini-gastric bypass (MGB). Concern has been raised regarding postoperative bile reflux (BR), but it has not been demonstrated in previous studies. We set out to find out if BR is evident in hepatobiliary scintigraphy after MGB. Nine consecutive patients, seven with type 2 diabetes, underwent MGB (15 cm gastric tube, 250-275 cm biliary limb) at our institution with a 12-month follow-up, with none lost to follow-up. Then, 10.7 months (8.6-13.0) after MGB, all patients underwent hepatobiliary scintigraphy and a reflux symptom questionnaire (GerdQ) was filled out. A gastroscopy with biopsies was done for all patients with a bile-reflux-positive scintigraphy. Mean age at operation was 56 years (41-65) and preoperative BMI 43.1 kg/m(2) (34.2-54.6). Mean %EWL was 83.9 (49.5-128.3) at 12 months. Four patients reached diabetes remission and two became insulin-independent. Hepatobiliary scintigraphy showed a transient BR into the gastric tube for five patients. Bile tracer was found in the gastric tube at 23-58 min after the tracer injection and highest activity was 8% (1-8%) at 58 min. Bile tracer was not found in the esophagus of any of the patients. One patient with a positive scintigraphy in the gastric tube required re-operation. Two patients with reflux symptoms had a negative scintigraphy. Our results indicate that transient bile reflux is common after MGB in the gastric tube, but not in the esophagus. The clinical relevance of bile reflux needs further studies.Peer reviewe

Tiegeometrian vaikutukset ajokäyttäytymiseen

TIEH 3201132-

Detecting Spatial Patterns of Peatland Greenhouse Gas Sinks and Sources with Geospatial Environmental and Remote Sensing Data

Peatlands play a key role in the circulation of the main greenhouse gases (GHG) – methane (CH4), carbon dioxide (CO2), and nitrous oxide (N2O). Therefore, detecting the spatial pattern of GHG sinks and sources in peatlands is pivotal for guiding effective climate change mitigation in the land use sector. While geospatial environmental data, which provide detailed spatial information on ecosystems and land use, offer valuable insights into GHG sinks and sources, the potential of directly using remote sensing data from satellites remains largely unexplored. We predicted the spatial distribution of three major GHGs (CH4, CO2, and N2O) sinks and sources across Finland. Utilizing 143 field measurements, we compared the predictive capacity of three different data sets with MaxEnt machine-learning modeling: (1) geospatial environmental data including climate, topography and habitat variables, (2) remote sensing data (Sentinel-1 and Sentinel-2), and (3) a combination of both. The combined dataset yielded the highest accuracy with an average test area under the receiver operating characteristic curve (AUC) of 0.845 and AUC stability of 0.928. A slightly lower accuracy was achieved using only geospatial environmental data (test AUC 0.810, stability AUC 0.924). In contrast, using only remote sensing data resulted in reduced predictive accuracy (test AUC 0.763, stability AUC 0.927). Our results suggest that (1) reliable estimates of GHG sinks and sources cannot be produced with remote sensing data only and (2) integrating multiple data sources is recommended to achieve accurate and realistic predictions of GHG spatial patterns

Yhteisövastuu, turvallisuus ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä

Yhteisövastuu, turvallisuus ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä –tutkimusprojekti toteutettiin Työsuojelurahaston, Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteishankkeena vuosina 2014–2016. Tutkimuksessa tarkasteltiin oikeushenkilön rangaistusvastuun lainsäädäntöhistorian lisäksi vuosina 2010–2014 työturvallisuusrikoksesta tuomittuja yhteisösakkotuomiota. Tässä raportissa kuvataan oikeushenkilön rangaistusvastuun lainsäädännöllinen syntyprosessi, siihen vaikuttaneet yhteiskunnalliset ja oikeudelliset tekijät, sekä lainsäädäntöön vaikuttaneet toimijat ja heidän argumenttinsa. Tämän lisäksi raportoimme, miten oikeushenkilön rangaistusvastuu on pantu täytäntöön ja minkä tasoisia yhteisösakot työturvallisuusrikoksissa ovat. Raportti esittelee tutkimustulosten pohjalta tehtyjä kehittämisehdotuksia niin työpaikoille kuin viranomaisille ja lainsäätäjille