Sinikettujen jalostusarvostelu

Turkisjalostuksen tavoitteena on kasvattaa nahan kokoa ja pentuekokoa sekä parantaa nahan laatua ja värin puhtautta. Jalostettavista ominaisuuksista 6 (gradeerausominaisuudet: eläimen koko, värin puhtaus, värin tummuus, massakkuus, peittävyys ja laatu) mitataan eläviltä eläimiltä ja 4 (nahkalajitteluominaisuudet: nahan koko, värin tummuus, värin puhtaus ja laatu) kuivatuista nahoista. Koon ja laatuominaisuuksien lisäksi jalostetaan pentuekokoa ja luonnetta. MTT:llä alkoi vuonna 2002 projekti, jonka lopputuloksena uudistettiin SAMPO:ssa käytettävät jalostusarvostelumallit. Vanhassa arvostelussa kaikille ominaisuuksille käytettiin samaa mallia, jossa ainoa kiinteä tekijä oli tila-vuosi ja ainoat satunnaistekijät jalostusarvo ja jäännöstekijä. Pentuekoossa havaintona käytettiin naaraan kaikkien pentuehavaintojen keskiarvoa, kuitenkin niin, että ensimmäistä pentuekokoa kasvatettiin 20 %. Kaikkien ominaisuuksien periytymisasteeksi oletettiin 0.20. Uudessa arvostelussa gradeerausominaisuuksien malliin lisättiin kiinteiksi tekijöiksi sukupuoli, syntymäajankohta ja emän ikä. Lisäksi pentue lisättiin uudeksi satunnaistekijäksi. Nahkalajitteluominaisuuksien malliin tehdyt muutokset vastasivat gradeerausominaisuuksilla tehtyjä muutoksia, lukuun ottamatta sukupuolta. Kaikkien laatu- ja koko-ominaisuuksien jalostusarvot lasketaan eläinmallilla. Pentuekoon malliin lisättiin uusiksi kiinteiksi tekijöiksi naaraan ikä, paritustapa ja paritusten lukumäärä. Uusiksi satunnaistekijöiksi lisättiin pentue ja naaraan pysyvät ympäristövaikutukset joten uudessa arvostelussa pentuekoon jalostusarvot lasketaan toistuvuuseläinmallilla. Luonteen malli jätettiin vähäisen aineiston vuoksi toistaiseksi ennalleen. Periytymisasteissa tapahtuneet muutokset olivat nahan kokoa, pentuekokoa sekä värin tummuutta lukuun ottamatta maltillisia. Eläinten keskinäisessä paremmuusjärjestyksessä tapahtuneet muutokset olivat suurimmat pentuekoossa

Ileal and total tract digestibility and nitrogen utilisation in blue fox (Vulpes lagopus) fed low-protein diets supplemented with DL-methionine and L-histidine

To formulate low-protein diets for blue foxes with sufficient amounts of amino acids (AA), AA digestibility and AA requirements of the animals are crucial information. Therefore, a digestibility and nitrogen (N) balance trial was conducted with 20 blue foxes to determine the macronutrient and AA digestibility and N utilisation in low-protein diets supplemented with DL-methionine (Met) and L-histidine (His). In addition, plasma urea and plasma AA were measured. The diets were designated as P24 (control), P20, P20M, P16M and P16MH and contained energy from digestible crude protein (DCP) at 24%, 20% or 16% of total dietary metabolisable energy (ME). The 20% protein level was fed with or without Met and the 16% protein level was fed with Met and with or without His. The apparent total-tract digestibility (ATTD) of crude protein linearly decreased with decreasing dietary protein level. The ATTD of dry matter, organic matter and crude carbohydrates increased when wheat starch was added as a replacement for protein. The apparent ileal digestibility (AID) and ATTD methods were compared to determine the AA digestibility. The decreasing dietary protein supply decreased the ATTD of most of the AA: threonine, tryptophan (Trp), valine, alanine (Ala), aspartic acid (Asp), glutamic acid, glycine (Gly), proline (Pro), serine (Ser) and total AA. The AID of the AA was constant between diets. Diverging AA showed higher or lower digestibility when determined in the AID or ATTD methods. Isoleucine, lysine, Met, Ala and tyrosine showed higher levels of AID. Arginine, His, cysteine (Cys), Trp, Asp, Gly, Pro and Ser showed higher levels of ATTD, which may reflect the net loss of these AA in the large intestine. Met and His supplementation improved the ATTD and AID of the AA in question, respectively, but did not affect the other variables examined. N retention did not differ between diets and renal N excretion decreased with decreasing protein level; thus N utilisation improved. It was concluded that the protein supply and AA composition in low-protein diets with supplemented Met were adequate for adult blue foxes, since the lower protein supply improved N utilisation and did not affect N retention. However, His supplementation failed to reach the designed level and therefore showed no clear results.Peer reviewe

Sukusiitos suomalaisessa sinikettupopulaatiossa

Eläinjalostuksella valitaan usein perimältään läheisiä tai melko läheisiä sukulaisia ja onkin tunnettua että jalostusvalinta nostaa sukusiitosastetta. Tyypillisesti sukusiitoksen kasvu heikentää eläinten hedelmällisyyttä ja terveyttä sekä rakenteeseen ja kestävyyteen liittyviä ominaisuuksia. On arvioitu että 10% sukusiitos heikentää keskimäärin noin puoli pentua siniketun pentuekokoa. Siniketun koko on kasvanut runsaat kymmenen vuotta huomattavasti ja samalla huoli muista ominaisuuksista, kuten hedelmällisyydestä ja rakenteesta, on kasvanut. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme sukusiitoksen ja sukulaisuusasteen muutosta sekä arvioimme efektiivisen populaatiokoon Suomen sinikettupopulaatiolle.Vuonna 2001 syntyneiden sukusiitos oli keskimäärin 1% tarkastellussa sinikettupopulaatiossa. Sukusiitos oli alhaisempi siitokseen käytettyjen yksilöiden joukossa kuin koko populaatiossa. Tämä voi johtua mm. tahallisesta sukusiitoksesta joidenkin värityyppien saamiseksi, ja sukusiitosta estävän paritusohjeistuksen toimivuudesta. Sukusiitos nousi melko alhaisella vauhdilla: 0,06% vuodessa. Sukusiitosaste näyttäisi kehittyneen vuoden 1997 jälkeen noin kaksinkertaisella vauhdilla eli 0,13% vuodessa. Tämä arvio on epävarma, koska tarkasteltu aineisto loppuu vuoteen 2002.Sukulaisuusaste oli muuttumaton vuodesta 1990 vuoteen 1997, jonka jälkeen se alkoi kohota. Vuonna 1998 syntyneitä siitoseläimiä on huomattavasti vähemmän kuin vuodelta 1997. Tämä johtuu turkistuotannon markkinahintojen romahduksesta, jonka seurauksena turkistuotantoa vähennettiin huomattavasti. Vuonna 1998 syntyneitä siitosuroksia oli noin kolmannes vähemmän kuin edellisenä vuonna Suomen sinikettupopulaatiossa. Siitoksessa käytettävien sinikettu-urosten määrä on vasta viime vuosina palautunut aikaisemmalle tasolle.Keskimääräinen sukupolvenväli oli noin 1,87 vuotta. Kun sukusiitoksen nousuvauhtina pidetään 0,06% vuodessa, efektiiviseksi populaatiokooksi saadaan 423. Kun nousuvauhti on 0,13%, niin efektiivinen populaatiokoko on 199. Molemmat luvut ovat kohtalaisen suuria kun niitä verrataan tyypillisiin jalostuspopulaatioihin. Esimerkiksi monien lypsykarjarotujen efektiivinen populaatiokoko on alle 100.Sinikettupopulaation sukusiitoksen määrään vaikuttaa erityisesti siitosurosten määrä, johon vaikuttavat turkisten maailmanmarkkinahinnat. Vaikka nykyinen sukusiitoksen taso ja nousuvauhti eivät ole huolestuttavia, niin äkilliset siitosurosten määrien heilahtelut voivat aiheuttaa ns. pullokaulailmiön, jolloin geneettinen vaihtelu pienenee. Sukusiitosaste voi lisääntyä myös aiempaa harvempien urosten siitoskäytöllä, johon keinosiemennys antaa mahdollisuuden. Tällä hetkellä sukusiitoksesta voitaneen havaita ongelmia vain joillain tiloilla, mutta ei yleisesti Suomen sinikettupopulaatiossa

From garbage to product and service systems: A longitudinal Finnish case study of waste management evolution

This longitudinal case study analyses the development of the pioneering waste management (WM) system in the Vaasa region of Western Finland, since the late 1980s to the present. It reflects the general features of the evolving WM from the one-bag system and throwaway culture towards today's circular economy and product service systems. The Vaasa region is an excellent example of how WM has evolved in Finland, which also follows the main direction of travel in Europe. The main features have been: (1) closing of dumping sites, minimizing dumping of waste and concentrating dumping to well-organized and environmentally managed sites; (2) development of comprehensive source separation systems for reuse of materials and energy; (3) building of waste treatment systems, consisting of different technical solutions connected with reuse and energy generation solutions. This evolution has resulted in expanding regional collaboration, where large investments are integrated within larger areas and consortia. The share of reused materials has grown significantly and dumping has decreased to close to zero. The practices of the circular economy are emerging and partly established. In this evolution, praxis does not immediately follow after "a brilliant idea", but only after the societal structuring process, including paradigmatic changes in attitudes, social norms, policies and regulation, customer behaviour, economic structures, and separate and systemic technological solutions and value chains. This research can add value both in terms of knowledge and science, and in being a change agents more practically. In the future, a strategic shift from WM to material management, and from public service to feasible businesses will be the next steps.</p

Hedelmällisyyden ja eläimen koon perinnölliset tunnusluvut siniketulla

ei saatavill

Visualizing water-filled versus embolized status of xylem conduits by desktop x-ray microtomography

Background The hydraulic conductivity of the stem is a major factor limiting the capability of trees to transport water from the soil to transpiring leaves. During drought conditions, the conducting capacity of xylem can be reduced by some conduits being filled with gas, i.e. embolized. In order to understand the dynamics of embolism formation and repair, considerable attention has been given to developing reliable and accurate methods for quantifying the phenomenon. In the past decade, non-destructive imaging of embolism formation in living plants has become possible. Magnetic resonance imaging has been used to visualize the distribution of water within the stem, but in most cases it is not possible to resolve individual cells. Recently, high-resolution synchrotron x-ray microtomography has been introduced as a tool to visualize the water contents of individual cells in vivo, providing unprecedented insight into the dynamics of embolism repair. We have investigated the potential of an x-ray tube -based microtomography setup to visualize and quantify xylem embolism and embolism repair in water-stressed young saplings and shoot tips of Silver and Curly birch (Betula pendula and B. pendula var. carelica). Results From the microtomography images, the water-filled versus gas-filled status of individual xylem conduits can be seen, and the proportion of stem cross-section that consists of embolized tissue can be calculated. Measuring the number of embolized vessels in the imaged area is a simple counting experiment. In the samples investigated, wood fibers were cavitated in a large proportion of the xylem cross-section shortly after watering of the plant was stopped, but the number of embolized vessels remained low several days into a drought period. Under conditions of low evaporative demand, also refilling of previously embolized conduits was observed. Conclusions Desktop x-ray microtomography is shown to be an effective method for evaluating the water-filled versus embolized status of the stem xylem in a small living sapling. Due to its non-destructive nature, the risk of inducing embolisms during sampling is greatly reduced. Compared with synchrotron imaging beamlines, desktop microtomography offers easier accessibility, while maintaining sufficient resolution to visualize the water contents of individual cells.Peer reviewe

Kestävät jalat : Kettujen jalkaterveyden kehityshanke (2016-2018)

201

Mechanisms behind the varying severity of Aleutian mink disease virus : comparison of three farms with a different disease status

Aleutian mink disease virus (AMDV) is distributed widely among mink farms and wild mustelids despite ongoing attempts to stop the spread. The severity of Aleutian disease (AD) varies from subclinical to fatal but the reasons for its varying severity are complex and unclear. Recently, breeding of tolerant mink has drawn attention as the possible solution to reduce the effects of AD in farms. The aim of this study was to gather information on the effects of breeding based on overall health, production traits, and antibody titer on AD severity by comparing a positive farm (farm 1) that has been breeding for tolerance in mink to an infected farm without tolerance selection, and an AMDV-free farm. During the 2.5-year follow-up, the mink in farm 1 remained mostly free of clinical AD, had normal pelt quality and litter size, and had low virus copy numbers in tissues and low antibody titers in ELISA. In histopathological studies, most of the farm 1 mink had no/mild lesions in their kidneys. 29-43% of the mink were ELISA negative but PCR positive throughout the follow-up and frequent changes in virus strains and coinfections were observed. Several differences in gene expression between animals from different farms were also detected. These results indicate that the disease burden of AMDV can be reduced, with seemingly normal health and production rates, despite continual circulation of ADMV in cases where eradication attempts are unsuccessful.Peer reviewe

Ecosystem responses to increased organic carbon concentration: comparing results based on longterm monitoring and whole-lake experimentation

Recent increases in terrestrial dissolved organic carbon (DOC) concentrations in northern inland waters have many ecological consequences. We examined available data on carbon cycles and food webs of 2 boreal headwater lakes in southern Finland. Basic limnology and catchment characteristics of a pristine lake, Valkea-Kotinen (VK), were monitored over the past 25 years while the lake has undergone browning and DOC increased from similar to 11 to 13 mg L-1. Pronounced changes in the early 2000s represent a regime shift in DOC concentration and color. Lake Alinen Mustajarvi (AM) was manipulated for 2 years by additions of labile DOC (cane sugar), raising the DOC concentration from similar to 10 to 12 mg L-1, but not changing light conditions. The 2 different approaches both revealed increased concentrations and efflux of carbon dioxide (CO2) from the lakes and thus net heterotrophy and changes in the pelagic community structure following an increase in DOC concentration. Long-term monitoring of VK revealed a decline in phytoplankton primary production (PP) along with browning, which was reflected in retarded growth of young (1-2-year-old) perch. In the experimentally manipulated lake (AM), PP was not affected, and the growth of young perch was more variable. The results suggested the importance of a pathway from labile DOC via benthic invertebrates to perch. Although provided with this extra resource, the food chain based on DOC proved inefficient. Long-term monitoring and whole-lake experimentation are complementary approaches for revealing how freshwater ecosystems respond to climate and/or atmospheric deposition-induced changes, such as browning.Peer reviewe

Kestävät jalat - kettujen jalkaterveyden kehityshanke

Raportti nro 1201