Omistajuus ja yritysten menestyminen: Analyysia suomalaisella aineistolla

Tutkimuksessa tarkastellaan omistajuuden ja omistusmuodon yhteyksiä yritysten menestymiseen. Tarkasteltavia omistajaryhmiä ovat perheyritykset, valtionyritykset, hajautetusti omistetut pörssiyritykset sekä ulkomaalaisomisteiset yritykset. Tutkimuksen empiirinen aineisto perustuu pääosiltaan Talouselämä‐lehden suuryritysaineistoon vuosilta 1986–2004. Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset pohjautuvat regressioanalyysiin, jossa omistusmuodon vaikutuksia on tutkittu kontrolloimalla keskeisiä yrityksen taustaominaisuuksia, kuten toimialaa, kokoa, ikää, innovatiivisuutta sekä vuosivaikutuksia. Tulosten mukaan perheyritykset ovat olleet kannattavuudeltaan ja vakavaraisuudeltaan vähintään yhtä hyviä kuin ulkomaalaisomisteiset yritykset, hajautetusti omistetut pörssiyritykset ja valtionyritykset. Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat puolestaan olleet keskimäärin kannattavampia kuin pörssi‐ ja valtionyritykset, mutta toisaalta ne ovat kasvaneet keskimäärin hitaammin kuin kolmen muun omistajaryhmän yritykset. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että pienten yritysten kannattavuus ja kasvu ovat olleet parempia kuin suurten

Miksi yritykset investoivat ulkomaille? Yrityskyselyyn persutuva analyysi

Tutkimuksessa tarkastellaan kyselyaineiston avulla suomalaisten yritysten toimintaa ja lähiajan laajennussuunnitelmia ulkomailla. Noin kymmenellä prosentilla kyselyn yrityksistä oli pysyvää henkilöstöä ulkomailla. Seuraavan kolmen vuoden aikana toiminnan laajentamista ulkomailla harkitsi samoin joka kymmenes yritys. Todennäköisyyttä laajentaa toimintaa ulkomailla lisää etenkin aiempi kansainvälistyminen, ts. se, että yrityksellä on jo ennestään vientiä Suomesta tai pysyvää henkilöstöä ulkomailla. Kansainväliset yritykset tulevat siis yhä kansainvälisemmiksi. Muita tilastollisesti merkitseviä taustatekijöitä ovat teknologiavaltaisuus, kasvuhakuisuus ja yrityksen koko. Pyrkimys osaamisen ja teknologiaintensiivisyyden lisäämiseen kilpailuetuna johtaa siis väistämättä myös kansainvälistymiseen. Maantieteellisesti tarkasteltuna suomalaisten yritysten ulkomaisten investointien suosituin kohdealue onkin ollut läntinen Eurooppa, jonka markkinoita on pyritty hyödyntämään nimenomaan osaamisvetoisen kansainvälistymisen kautta. Tulevina vuosina myös kustannusvetoinen kansainvälistyminen on lisääntymässä. Yritysten laajennussuunnitelmat osoittavat, että itäisestä Euroopasta (ml. Baltia ja Venäjä) on tulossa lähivuosina tärkeä ulkomaisten investointien kohdealue. Itäisen Euroopan maista haetaan erityisesti kustannusetuja ja myös pk-yritykset ovat investoimassa sinne.Based on extensive survey data the paper looks at internationalization of Finnish firms and their future plans to invest abroad. About ten percent of sample firms have permanent staff in foreign subsidiaries. Similarly, about ten percent have plans to expand abroad over the next three years. The empirical analysis shows that probability to make foreign direct investment is positively affected by the existing foreign operations. Hence, international firms become more internationalized. Other factors that have statistically significant impact on probability to invest abroad are technology intensity, firm size and aspiration to growth. Looking at geographical pattern of Finnish firms’ FDI shows that majority of investment has gone to other West European countries or the US. Foreign investment in these markets has been based mainly on proprietary firm-specific assets, i.e., knowledge and technology. The survey data reveals, however, that costdriven FDI to Central East European countries (including the Baltic countries and Russia) is becoming important mode of investment in the next few years. Also SMEs see these countries as important targets of their FDI

The specificities of Finnish industrial policy: Challenges and initiatives at the turn of the century

The Finnish experience in the 1990s represents one of the few examples of how knowledge can become the driving force in economic growth and transformation. The country’s industrial structure that was previously raw material-, energy-, and capital-intensive changed in less than a decade to primarily a knowledge-intensive on. During the first year of the 21st century Finland has topped the list in various competitiveness rankings and is also number one in OECD’s PISA studies of youth’s learning skills and educational attainment. The aim of this paper is to discuss the nature and role that industry policy has played in these developments, with an explicit focus on the specificities and recent shifts in policy thinking and implementation in Finland. We discuss the emergence of new industrial policies in Finland in the early 1990s, the main policy initiatives and measures, present the organisational landscape of these new policies, and conclude with a partial assessment of the success of policies and future challenges

Large corporations in the Finnish economy

This paper is a part of larger research project on the role of the 30 largest firms in the Nordic countries. By examining the changes in the role of top 30 firms in the Finnish economy we aim to reveal some essential features of the structural transformation in the economy. From the national economy point of view these firms are in a crucial position. Almost all of them are multinationals, operate in several countries, and make influential decisions on trade and location of production. The analysis suggests that top 30 firms account for a substantial portion of business sector employment and value added in Finland. Moreover, the role of these large companies is particularly significant in foreign direct investment and in research and development. Our data however indicate that their role in the Finnish economy in terms of output and employment shares seems to have decreased during the recent decades. Yet, it is an open question to what extent large firms have reorganized their operations in such a way that they do not directly show up in their own output and employment data

Investoinnit Suomessa: Kehitys ja kansainvälinen vertailu

The report looks at investment activity in Finland by industries and types of investment, and makes international comparisons. Investment rate (fixed investment in relation to GDP) fell in Finland in the early 1990s from an internationally high level to the average West European rate. Among key factors behind the structural change were opening up of the economy and an increase in competition. The economy transformed itself from investment-driven economy to a more innovation-driven one. The use of capital became more efficient. During the global financial and economic crisis in 2008-10 the investment rate declined in Finland as it did in most other developed countries. There are, however, some country-specific features in the Finnish case. Investment in manufacturing fell dramatically, by almost 40%, i.e. clearly more than in other EU countries. Furthermore, over the first decade of the 21st century investment in machinery and equipment has been at a substantially lower level (in relation to GDP) than in most other West European countries. On the other hand, construction investment has been relatively high in international comparison. Investments in intangible assets have steadily increased in all highly developed countries, including Finland. They have become an important source of economic growth and structural change. In Finland especially R&D expenditures have been high but their growth has stagnated. The future of R&D depends very much on the structural transformation of the ICT sector, since the sector's share in Finland's total private R&D expenditure is well above 50%

Globalisation of business in a small country: Does ownership matter?

Globalisaation seurauksena erityisesti pienten maiden yritysten omistajapolitiikka ja -rakenne sekä johtamis- ja valvontajärjestelmät (corporate governance) ovat muuttuneet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomessa toimivien yritysten omistajien kansallisuuden vaikutusta yritysten tavoitteisiin ja kannattavuuteen. Tutkimuksen empiiristen tulosten mukaan omistaja-arvon maksimointi on noussut yritysten keskeiseksi tavoitteeksi 1990-luvulla. Samaan aikaan yritysten ulkomaalaisomistus on kasvanut merkittävästi. Tutkimustulosten mukaan ulkomaalaisomisteisten yritysten kannattavuus on selvästi ylittänyt suomalaisomisteisten yritysten kannattavuuden. Sama tulos pätee sekä suorien sijoitusten kautta lisääntyneeseen ulkomaalaisomistukseen että portfoliosijoitusten kautta lisääntyneeseen ulkomaalaisomistukseen,As a consequence of globalisation, ownership policies and structures and corporate governance systems have changed in small countries in particular. In this paper, we explicitly investigate the influence of ownership nationality on company goals and financial performance in Finland. Our empirical analysis shows that the maximisation of shareholder value has been adopted as a major goal during the 1990s. That change has coincided with increasing foreign ownership. Our results suggest that foreign companies have performed better than domestically-owned ones. This applies both to firms that are subsidiaries of foreign companies and to firms with a high share of foreign portfolio investment