Turkish EU Membership: A Simulation Study of Economic Effects

This paper evaluates the economic effects of Turkish EU membership. The evaluation is based on a widely utilized computable general equilibrium model called GTAP (Global Trade Analysis Project). Imperfect competition is modelled via assumption of scale economies on non agricultural sectors. The latest GTAP database version (base year 2001) is aggregated into seven regions: Turkey, Germany-Austria, North EU, South EU, Balkan countries, NAFTA, ASIA and Rest of World. We analyse economic effects of abolishing trade barriers between the EU25 and Turkey and applying common external tax on Turkey. Major sectoral effects are bound to originate from the agriculture which accounts 11.4 % of TurkeyÕs GDP.GTAP, Turkey, EU enlargement

Aasian regionalismi vs. globaali vapaakauppa: Simulointitutkimus taloudellisista vaikutuksista

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu maailmankaupan vapautumisen taloudellisia vaikutuksia verraten globaalin vapaakaupan ja alueelliseen integraatioon (regionalismiin) perustuvia kehitystä. Tarkastelu perustuu laskettavaan yleisen tasapainon GTAP-malliin. Tulokset osoittavat, että globaali vapaakauppa lisää kaikkien tarkasteltavien maiden ja alueiden taloudellista hyvinvointia suhteessa kolminapaiseen maailmantalouteen, jossa EU25, NAFTA ja Aasian vapaakauppa-alue muodostavat vahvat alueelliset integraatiojärjestelyt. Nykytilanteeseen verrattuna tämä ei kuitenkaan päde, koska EU:n uudet jäsenmaat menettävät taloudellista hyvinvointia etenipä maailmankaupan vapautuminen alueellisesti tai globaalisti. Toimialatasolla maailman tuotannon rakenne keskittyy alueellisesti erityisesti maataloudessa, tekstiili-, paperi- ja autoteollisuudessa sekä energiasektorilla. Toimialatasolla simuloidut tulokset kertovat selkeästi myös sen, että Suomen suhteellisen edun toimialat (paperi-, metallituote- ja elektroniikkateollisuus) näyttävät menestyvän tuotantomielessä paremmin aidosti globaalissa vapaakaupassa kuin alueellisessa integraatiossa. Merkittävä ero Suomen ja muiden EUmaiden välillä on, se että Aasian vapaakaupparatkaisu on muille EU-maille erityisesti elektroniikkateollisuuden tuotannon kannalta globaalia integraatiota parempi vaihtoehto

EU-enlargement and the opening of Russia: Lessons from the GTAP reference model

This paper examines the economic effects of the opening of the former Soviet Union. The analysis carried out in the paper is two-fold. First we simulate the impact of the eastern enlargement of the EU and, second, we analyse how deeper integration between the EU and FSU contributes to this. The analysis is carried out with GTAP computable general equilibrium model. We find that there is a trade-off between the two roads of European integration arrangements. Eastern enlargement seems, even in its very deep form, be beneficial for all EU regions without causing substantial welfare losses outside the Union. The only regions that seem to lose somewhat are NAFTA and Japan. EU-CIS integration, on the other hand, has different impact. To be beneficial for CIS-countries free trade between the EU and CIS countries requires improved productivity in the latter, which may be due to better institutions or increased FDI, but still the agreement is not beneficial for large parts of the EU and the rest of the world

Asian regionalism versus global free trade: A simulation study on economic effects

This paper evaluates and compares the economic effects of global liberalization of world trade and regional integration scenario in which an Asian trading block is emerging. The evaluation is based on computable general equilibrium model GTAP (global trade analysis project) that has been widely used in analyses of big regime changes in world economy. The results show that global free trade is better for all regions in the investigation. Compared to the current trade regime, that does not hold since e.g. the new EU member states would be worse-off. The biggest winners of global free trade are Asian countries, Brazil and developing countries

Economic effects of free trade between the EU and Russia

Karjalan sekä Kainuun maakunnat. Maakunnissa asuu runsaat 800 000 asukasta. Alueen tuotanto on painottunut elintarviketuotantoon, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen. Näillä aloilla maakunnalla on vahvuuksia – työvoimaa, osaamista ja koulusta. Metsäteollisuuden ansiosta alueen teollisuus vientisuuntautunutta, mutta vienti suuntautuu etupäässä länsimarkkinoille. Vienti Venäjälle tulee pääosin muusta Suomesta. Aluetalouden verkostojen kasvu Venäjän avauduttua antaa merkittäviä mahdollisuuksia Itä-Suomen talouskasvulle. Luoteis-Venäjän asukasluku on runsaat 14 miljoonaa. Sen tärkein keskus on Pietari ja sitä ympäröivä Leningradin alue. Itäisen Suomen kannalta tärkeä on myös rajanaapuri Karjalan tasavalta. Suomi on kuitenkin kaukaisempienkin alueiden kuten luonnonvaroista rikkaiden Komin ja Nenetsian, metsäteollisuusvaltaisen Arkangelin ja metallienjalostuksesta vauraan Vologdan lähin ulkomainen naapuri. Tärkeimpinä itäisen Suomen kansainvälistymistä tukevina suosituksina esitetään kaksoiskaupunkien kehittämistä, tutkimuksen ja koulutuksen rajan ylittävää yhteistyötä, liiketoimintaa tukevan infrastruktuurin rakentamista, pienten ja keskisuurten yritysten sijoittumista Venäjälle sekä Kaakkois-Suomen ja Pietarin ja Leningradin alueen kehittämistä logistiikkakeskukseksi. Venäläiset matkailijat ja alueelle muuttavat yrittäjät ovat tärkeä voimavara itäiselle Suomelle. Erityisesti taloudellisessa yhteistyössä olisi hyödynnettävä itäisen Suomen vahvoja aloja kute

Global change and energy markets: Analysis the effects of Nordic electricity market integration on environmental policy using GTAP-E model

This study applies the GTAP-E model which incorporates carbon emissions from the combustion of fossil fuels and this provides for a mechanism to trade these emissions internationally. This facilitates an analysis of North European Energy production and energy markets while still consistently taking into account the effects of global trade and global abatement. We analyse the effects of energy market integration on the scope of national abatement policies in the countries on the Baltic Rim, and especially in Finland. Energy markets will influence emissions policies via technological opportunities for energy production and for energy trading. The costs of abatement will also depend on the degree of competitiveness of energy markets. Also the effects of the use of Kyoto mechanisms on competitiveness and efficiency in the North European markets are analysed. Energy market integration will itself depend on global and European abatement targets. The main finding of the study is that while emission trading clearly may lead to more cost-efficient and less costly abatement, the integration of energy markets can by itself lead to cost reductions of almost the same magnitude. Also, while the emission permit price is lower due to the electricity market integration there are both losers and winners within the Nordic group.Tässä tutkimuksessa hyödynnetään globaalia numeerisesti laskettavaa yleisen tasapainon mallia (GTAP-E), jossa on myös mukana CO2 päästöt. Mallissa CO2 päästöt syntyvät hiilen, öljyn ja liikennepolttoaineiden käytöstä tuotannossa tai loppukulutuksessa. Tutkimuksessa analysoidaan sekä Kioton sopimuksen mukaista että pelkän EU:n kattavan päästökaupan ja Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden integroitumisen vuorovaikutuksia. Energiamarkkinoiden vapautuminen kilpailulle ja niiden osittainen integroituminen vaikuttaa päästökaupan kustannuksiin mm. fossiilisten polttoaineiden helpomman korvattavuuden kautta. Tutkimustulosten mukaan sähkömarkkinoiden integroituminen saattaa tuoda merkittäviä kustannussäästöjä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, joskin Pohjoismaiden sisällä vaikutukset eivät ole kaikille aina suotuisat johtuen mm. vaihtosuhteiden muuttumisesta