Tammanmaidontuotannon mahdollisuudet Suomessa : Mahdollisuuksien selvitys tilatasolla

Tammanmaidontuotannon mahdollisuuksia Suomessa selvitettiin opinnäytetyössä tammanmaidontuottamisen aloittamisesta kiinnostuneen Suvirinteen tilan toimeksiantona. Menetelmänä on kehitystyö sekä toisaalta taas toiminnallinen opinnäytetyö. Tavoitteena on tiedon lisääminen tammanmaidontuotannosta sekä sen tuotantomahdollisuuksien havainnollistaminen Suomessa. Tammanmaidontuotantoa kuvataan eurooppalaisten tammanmaitoa tuottavien tilojen käytäntöjen avulla. Suomessa tammanmaidontuotanto ja tammanmaito tuotteena ovat uutta ja lähes tuntematonta. Tammanmaitoon ja sen tuottamiseen liittyy tiettyjä erityispiirteitä. Näitä esitellään lähdemateriaalin avulla. Tamman maidontuotanto on riippuvainen monesta tekijästä, kuten rodusta, ruokinnasta, varsan läsnäolosta ja maidontuotantokauden vaiheesta. Lypsykäytössä olevan tamman ruokinnassa ja hoidossa näkökulma on tavoitteellinen maidontuotanto. Esimerkiksi ruokinnassa, tiettyjen ravinto-aineiden puute voi vaikuttaa maidontuotantomäärään laskevasti. Lypsytamman ruokinta on samanlaista kuin siitostammankin, sillä molemmissa tapauksia pääasia on tamman maidontuotannon turvaaminen. Maidon tuottaminen muualle, kuin pelkästään varsan käyttöön ei muuta tamman ruokinnan tai hoidon pääperiaatteita. Varsat on myös huomioitava lypsytilalla osana maidontuotantoa. Hevosten hyvinvointi onkin ensisijaista niin lypsytammojen kuin varsojen kohdalla. Eläinten fysiologisten käyttäytymistarpeiden, kuten laumassa olon sekä tamman ja varsan kontaktin säilyttämisen huomiointi, kuuluvat maidontuotantoon. Opinnäytetyössä kehitettiin suomalaiselle tilalle soveltuva tammanmaidontuotantokonsepti. Hevosmäärät ja tuotannon järjestäminen suunniteltiin olemassa olevilla resursseilla esimerkkitilalle. Maidontuotannosta laadittiin tuo-tantokustannuslaskelmat ja maidon käsittelystä sekä pakkaamisesta ja myynnistä liiketoimintasuunnitelma talous-laskelmineen. Näin saatiin tuotannon mahdollisuuksia esittelevä yrityskonsepti. Lisäksi saatiin selville toiminnan raja-arvot ja kannattavuuteen vaikuttavat keskeisimmät tekijät tilalla. Tärkeimpiä selvitettyjä lukuja olivat tuottajahinta 5,13 €/ litra, joka tilan tulisi vähintään saada tuotetusta 18 000 litrasta/vuosi. Lisäksi pakkauksen ja käsittelyn jälkeen maidon lopullinen hinta myytynä tulisi olla 11,30€/litra, jotta pakkaamis-, markkinointi- ja jakelukulut saadaan katettua. Yrityskonseptin ja siihen kuuluvien laskelmien kautta, toimeksiantaja saa tietoa tammanmaidon tuottamisen soveltuvuudesta ja mahdollisuuksista tilalleen. Lisäksi niiden avulla kuvataan millaisin edellytyksin tammanmaidon tuottaminen on mahdollista Suomessa.The possibilities of mare milk production in Finland were examined in this thesis by request of Suvirinne farm, which has an interest starting mare milk production. Methods used in this thesis were development project and on the other hand the thesis was functional. The aims were to increase knowledge about mare milk production and also to demonstrate the production possibilities in Finland. Mare milk production is described regarding to practices used by mare milk farms in Europe. In Finland, mare milk production and mare milk as a product is new and yet unfamiliar. Mare milk and its production include some special characters. These are described by using source material. Mare’s milk production depends on various things, for example, race, feeding, presence of the foal and the phase of the lactation period. Feeding and management of milk-mare is done from the viewpoint of commercial milk production. As an example, lack of some nutrients can lead to decreased milk yield. In general, feeding of milk-mare is similar than that of brood mare because in both cases securing of the milk production is essential. Producing the milk for other purpose than only for the foal does not change the principles of feeding or management of the mare. Also foals need to be taken into account as a part of mare milk production. Welfare of the horses needs to be the priority for both mare and foals. Part of the milk production is to secure the physiological requirements of horses such as being able to belong to herd and enabling the connection between the mare and the foal. A productive mare milk farm concept in Finnish conditions was developed as part of this thesis conditions. The amount of horses and organization of production were planned by actual resources and for the current circumstances at the Suvirinne farm. The calculations of the production costs about the milk production were made together with a business plan including finance calculations and concerning the handling and packing the milk. This way the production possibilities were described by this actual farm concept. Also, limiting values of the production and the main points affecting the profitability were discovered. Some of the most important numbers were the producer price 5,13 €/liter, which the farm at least should be able to receive from produced 18 000 liter of milk per annum. In addition, after handling and packing of the milk, at least 11,30 €/liter should be received in order to cover the costs of packing, marketing and delivery. Through this mare milk farm concept with the different calculations, the client gains information about the suitability and possibilities of mare milk production at Suvirinne farm. Furthermore, these results described the requirements for the production of mare milk in Finland

Kosmetiikan maahantuonti EU:sta ja sen ulkopuolelta

Opinnäytetyössä tutkittiin erilaisia kosmetiikan maahantuontitapoja sekä yleisiä käytännön toimia maahantuontiprosessissa. Tavoitteena oli lisätä omaa tietoisuutta maahantuonnista ja vertailla erilaisia tapoja harjoittaa tuontia. Maahantuonnin muodot rajattiin välittömään, suoraan ja epäsuoraan tuontiin. Niiden lisäksi tutkittiin rinnakkaistuontia, koska näiden tapojen koettiin olevan oleellisimmat aloittavan yrittäjän kannalta. Työ oli kvalitatiivinen eli laadullinen ja siinä käytettiin menetelminä erilaisia dokumentteja. Koska työllä ei ollut toimeksiantajaa, sen lähteet pyrittiin saamaan mahdollisimman monipuolisiksi. Teoreettinen työ perehtyi kosmetiikan maahantuontiprosessiin, lainsäädäntöön, tullitoimiin sekä erilaisiin riskeihin. Lisäksi työssä on selvitetty tarkemmin maksuvaihtoehtoja, erilaisia tuontitapoja sekä otettu mukaan muutama esimerkki kosmetiikkatuotemerkki. Tuontiprosessissa korostettiin maksuvaihtoehtoja, koska niiden koettiin vaikuttavan merkittävästi toimintaketjun kulkuun. Riskien osalta käsiteltiin useampia esimerkkejä, koska niitä esiintyy jokaisessa tuonnin vaiheessa. Sen lisäksi riskienhallinnassa esitettiin erilaisia keinoja näiden riskien välttämiseen kussakin maahantuontiprosessin vaiheessa. Mielestäni opinnäytetyö pääsi tavoitteisiinsa, koska ymmärrän paremmin maahantuontiprosessia ja pystyin vertailemaan erilaisia tuontitapoja syvemmin. Työssä tuotiin esille teoreettisesti mahdollisia syitä siihen, miksi joitakin kosmetiikantuotemerkkejä ei tuoda Suomeen lainkaan.The purpose of this thesis was to investigate different ways of importing cosmetics and general practical steps in the import process. The goal was to increase my own awareness of the import and to compare different ways of importing. The forms of import were limited to immediate, direct and indirect imports. In addition, parallel imports was investigated, as these ways were considered to be the most essential for a new entrepreneur. The work was qualitative and used different documents as methods. Since the work did not have a mandate, its sources attempts were made to get as far as possible into diverse. The theoretical work became familiar with the import process of cosmetics, legislation, customs and various risks. Further details on payment options, different ways of importing and a few examples of cosmetics brands have been studied. The import process emphasized payment options as they were felt to have a significant impact on the course of the operation. In terms of risks, several examples were discussed as they occur at each stage of import. In addition, risk management provided various ways to avoid these risks at each stage of the import process. In my opinion, the thesis achieved its goals because I understood better the import process and were able to compare different import modes more deeply. The thesis raised theoretically possible reasons why some cosmetic brands are not imported into Finland at all

There is need for gerontological social work knowledge. Results from GERIT-project

Non peer reviewe