Koulu-uupumuksen muutokset, sukupuolierot ja yhteydet akateemisiin taitoihin sekä itsetuntoon

Tutkimuksessa tarkasteltiin yläkoululaisten koulu-uupumusta eli kokonaiskoulu-uupumusta, uupumusasteista väsymistä, kyynistymistä sekä riittämättömyyden tunteita. Nuorten koulu-uupumusta tarkasteltiin sekä seitsemännellä että yhdeksännellä luokalla, ja tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita koulu-uupumuksen mahdollisista yläkoulun aikaisista muutoksista. Koulu-uupumuksen oireiden voimakkuutta verrattiin suomalaisen normiaineiston riskirajoihin, ja osalla nuorista määriteltiin olevan riski kokea koulu-uupumusta. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi sukupuolten välisiä eroja koulu-uupumuksessa ja tarkasteltiin akateemisten taitojen eli lukemisen taitojen ja matematiikan taitojen sekä itsetunnon yhteyksiä koulu-uupumuksen oireisiin ja oireissa mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Tutkimuskysymyksiin vastattiin tilastollisilla menetelmillä (riippumattomien otosten t-testi, toistomittausten monimuuttujainen varianssianalyysi, Pearsonin korrelaatiokerroin, ristiintaulukointi ja Khiin neliö -testi). Tutkimuksen aineisto (n = 1054) on kerätty osana Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia -tutkimusprojektia. Tulokset osoittivat nuorten oireilevan jo seitsemännellä luokalla, ja koulu-uupumuksen oireet lisääntyivät entisestään yläkoulun aikana sekä tytöillä että pojilla. Tytöillä kokonaiskoulu-uupumuksen ja uupumusasteisen väsymisen oireet lisääntyivät kuitenkin voimakkaammin kuin pojilla, ja tytöt raportoivatkin yhdeksännellä luokalla poikia enemmän uupumusasteisen väsymisen oireita. Pojat sen sijaan kokivat sekä seitsemännellä että yhdeksännellä luokalla tyttöjä enemmän kyynistymisen oireita, ja riski kokea kyynistymistä kosketti erityisesti poikia. Tutkimuksessa havaittiin, että jos nuorella oli jo seitsemännellä luokalla riski kokea koulu-uupumusta, oli hänellä tyypillisesti riski myös yhdeksännellä luokalla. Tutkimus osoitti myös, että valtaosalla nuorista oli riski kokea koulu-uupumusta jossain vaiheessa yläkoulua. Lisäksi akateemisten taitojen sekä itsetunnon havaittiin olevan osittain yhteydessä koulu-uupumuksen oireisiin ja oireissa yläkoulun aikana tapahtuneisiin muutoksiin. Tutkimus lisäsi ymmärrystä yläkoululaisten koulu-uupumuksesta, josta on vain vähän aiempaa tutkimustietoa. Tutkimuksessa tarkasteltiinkin tiedettävästi ensimmäistä kertaa koulu-uupumusta seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle luokalle ulottuvalla pitkittäisasetelmalla. Koulu-uupumus kosketti nuoria erityisesti yhdeksännellä luokalla, mutta varhaisen puuttumisen vuoksi koulu-uupumukseen olisi kiinnitettävä huomioita jo yläkoulun alussa. Koulu-uupumuksen ennaltaehkäisy olisi mielekästä kohdistaa koko ikäryhmälle, sillä huomattavalla osalla nuorista oli riski kokea koulu-uupumusta

Koulupudokkuuteen on puututtava

nonPeerReviewe

Symptoms of psychological ill-being and school dropout intentions among upper secondary education students : a person-centered approach

A person-centered approach was used to identify the profiles of symptoms of psychological ill-being among Finnish upper secondary education students (N = 2889); to examine whether gender and educational track (i.e., academic or vocational) are associated with these profiles; and to investigate the role of profiles in school dropout intentions. Using latent profile analysis, one asymptomatic profile (normative, 79.2%) and three symptomatic profiles (internalizing symptoms, 9.1%; externalizing symptoms, 9.1%; and comorbid symptoms, 2.6%) were identified. Boys in the vocational track were overrepresented in the externalizing-symptoms profile, whereas girls in both tracks were overrepresented in the internalizing-symptoms profile. Students in the three symptomatic profiles showed higher dropout intentions than those in the normative profile. Altogether, this study indicated that up to every fifth student experiences symptoms of psychological ill-being, and those exhibiting these symptoms might be at greater risk of dropping out of school than their peers.peerReviewe

Early Antecedents of School Burnout in Upper Secondary Education : A Five-year Longitudinal Study

School burnout symptoms are prevalent among upper secondary education students, but thus far, very little is known about the background of these symptoms. The present study examined the extent to which school burnout symptoms (i.e., exhaustion and cynicism) among upper secondary education students have their roots in primary and lower secondary school and whether early antecedents of school burnout symptoms could be identified. The sample consisted of 1544 Finnish students followed up four times (Time1–Time 4) from the end of primary school (T1; mean age 12.74 and range 11.71–14.20) to the first year of upper secondary education (T4; mean age 16.66 and range 15.55–18.39). The results of latent growth curve modeling showed that school burnout symptoms in upper secondary education were predicted by the level of school burnout symptoms at the end of primary school and by an increase in these symptoms across the transition from primary school through lower secondary school. In addition, psychological well-being, academic skills, and gender were found to contribute to the prediction of school burnout symptoms. Overall, the present study suggest that potential warning signs of school burnout should not be ignored and attention should be directed to earlier education phases.peerReviewe