7 research outputs found

    Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 ennakkoarviointi

    Get PDF
    Kaudella 2014–2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vastaa uusiin haasteisiin pitkälti samoilla, tosin hiukan uudistetuilla, tavoilla kuin edeltävillä ohjelmakausilla. Haasteet ovat kuitenkin yhä kiperämpiä. Ympäristöön liittyviin ongelmiin on tartuttava yhä hanakammin: kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä lisääntyy, maan kunto huonontuu ja luonnon monimuotoisuus on vaarassa. Samaan aikaan kuluttajat vaativat yhä puhtaampia ja eettisemmin tuotettuja tuotteita sekä tuotantoeläinten hyvinvointia

    Uutta sopimuksellisuutta hallinnossa : Maaseutusopimus

    Full text link
    vokMaaseudun uusi aika-yhdisty

    Avtalsmässig verksamhet och finländsk landsbygdspolitik

    Full text link
    vo

    Sopimuksellisuus maaseutupolitiikassa

    Get PDF
    Joensuun ja Helsingin yliopistojen sekä MTT Taloustutkimuksen yhdessä toteuttamassa monitieteisessä tutkimushankkeessa analysoitiin sopimuksellisuuden soveltuvuutta uudeksi maaseutupolitiikan kokonaisvaltaisen toteutuksen toimintamuodoksi. Laadullisessa tutkimuksessa hyödynnettiin toimintatutkimuksen menetelmää. Tarkastelussa keskityttiin erityisesti niihin sopimuksellisuuteen kytkeytyviin kehittämistoimiin, joita paikalliset toimintaryhmät soveltavat omissa projekteissaan. Käsillä olevassa tutkimusraportissa kartoitetaan niitä sektoripolitiikkojen toimeenpanon ja lainsäädännön ongelmia, joita maaseudun uuden sopimuksellisuuden soveltamiseen liityy. Lisäksi analysoidaan hallinnon ja asiakkaan yhteistoiminnan kehittämistarpeita ja ongelmia sekä välittäjäorganisaatioiden roolia erilaisten resurssien ja toimintojen yhdistäjänä. Sopimuksellisuudelle ei ole vakiintunut kattavaa sisällöllistä määrittelyä tai toimintatapaa, mikä ilmenee kirjavina tulkintoina ja moninaisina toiminnallisina kokeiluina. Uudella sopimuksellisuudella viittaamme uutta yhteistoimintaa kehittävään toimintakulttuurin muutokseen, joka toteutuu julkishallinnon ja paikallistoimijoiden yhteistyön tuloksena. Sopimuksellisuus on yksi ilmaus kolmannen sektorin toimijoiden ja julkishallinnon suhteesta kumpuavista muutos- ja kehittämistarpeista. Suomalainen maa­seutu tarvitsee uusia ratkaisuja, jotka kykenevät aiempaa paremmin ottamaan huomioon asuin-, väestö-, palvelu- ja toimeentulorakenteissa tapahtuneet muutokset. Sopimuksellisuudessa ja sopimusperusteisessa kehittämistoiminnassa nousevat esiin myös maaseudulle ominaisten piilevien työ- ja toimeentulonlähteiden varaan rakentuvat mahdollisuudet, jotka muutoin todennäköisesti ajautuisivat julkisten järjestelmien tai markkinoilla organisoituvan taloudellisen toiminnan marginaaliin. Ajatus sopimuksellisuudesta kumpuaa myös niistä organisatorisista hallinnon ja projektinhallinnan ongelmista, jotka käytännön maaseudun kehittäjät kokevat joko kustannuksia kasvattavina tai toimintaansa hankaloittavina. Sopimuksellisuus on herättänyt laajaa kiinnostusta niin maaseudun paikallisten toimintaryhmien kuin sektorihallinnon toimijoiden keskuudessa. Toiminta­tapaa hyödynnetään ja kehitetään tulevalla ohjelmakaudella kaikkiaan 23:ssa LEADER-toimintaryhmän toteuttamassa hankkeessa. Uusi sopimuksellisuus on yksi voimassaolevan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimenpiteistä ja se on saanut osakseen kannatusta sekä ohjelmasta annetuissa lausunnoissa että ohjelmaa kommentoivissa puheenvuoroissa. Lisäksi sopimuksellisuuden ideaa on kehitelty paikallis- ja aluetasolla siten, että sen avulla voitaisiin parantaa maaseudun työllisyyttä myös harvaan asutuilla maaseutualueilla. Sopimuksellisuus vastaa useisiin maaseutupolitiikan ajankohtaisiin kehittämishaasteisiin. Vuorovaikutteisilla hallinto- ja suunnittelukäytäntöillä pyritään lähentämään eri tason viranomaisia muihin kehittämistyöhön osallistuviin tahoihin. Paine hankehallinnoinnin keventämiseen ja byrokratian purkamiseen koetaan vahvana ja siihen haetaan ratkaisuja. Kaikilla tutkimuksessa tarkastelluilla hallinnonaloilla yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on hallintorajat ylittävä yhteistyö. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden lisääntyessä ja arkipäiväistyessä käytännön kysymykseksi on noussut myös mahdollisten välittäjäorganisaatioiden tarve.The University of Joensuu, the University of ­ Helsinki and MTT Economic Research conducted together a multidisciplinary research project about contractualisation in Finnish rural policy. The aim of the project was to analyse the applicability of contractualisation as a holistic way to implement rural policy. The methods used in the project were qualitative, especially those of action research. The analysis concentrated on those commonly used development measures and policy sectors in which contractualisation potential is obvious. This research report outlines the problems with the application of contractualisation in legislation and in the implementation of sectoral policies. The developmental needs and the problems in the cooperation between the administration and the client are also analysed, as well as the role of intermediary organisations in uniting different resources and functions. There is no fixed definition for contractualisation, which has in practice led to multiple adaptations and experiments. With conractialisation we refer to the qualitatively new setting in which the public sector and local actors collaborate and relate to each other. The new setting is a result of the process in which the societal partners jointly seek practical solutions. Contractualisation is a response to several current challenges in developing rural policy. The aim of interactive practices is to bring public authorities at different levels and other rural policy actors closer to each other. There is a strong pressure to lessen the administration of projects and to dismantle bureaucracy. In all administrative sectors analysed in this study, cross-sectoral cooperation over administrative borders is a central element of the new policy design. The role of intermediary organisations also comes up as partnerships between the public and private sector become more and more common.vokMTT taloustutkimu
    corecore