Puun pienpolton savuja ulkoa sisälle ja pitkäaikaisesta altistumisesta syöpiä

Tiiviisti rakennetulla, vanhalla Kuopion Niiralan pientaloalueella tutkittiin tammi-maaliskuussa 2015 naapuruston puun pienpolton vaikutuksia paikalliseen ulkoilman laatuun (talon pihalla, mittausasemalla alueen keskellä) sekä viiden vanhan ja kahden uuden pientalon sisäilman laatuun. Asukkaiden oma tulisijojen käyttö oli kiellettyä kotia koskevien mittausten aikana. Mittausasemalla ja pientalojen pihan ulkoilmasta mitatut pienhiukkasten (PM 2.5) ja mustan hiilen (BC) sekä puunpolton hiukkaspäästöihin yhdistyvän levoglukosaanin ja syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä edustavan bentso[a]pyreenin pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin talvikaudella mitatut arvot vastaavilla, puun pienpolttoa suosivilla pääkaupunkiseudun pientalovaltaisilla alueilla. Ulkoilmassa leijuvien polttoperäisten pienhiukkasten havaittiin kulkeutuvan varsin tehokkaasti asuntojen sisäilmaan rakennuksen iästä ja ilmanvaihtotavasta riippumatta. Ulko-sisä eli I/O-suhteen (%) keskiarvot olivat: PM 2.5 38 %, BC 48 % ja BaP 23 %. Vuonna 1980 pääkaupunkiseudun pientalovaltaiset taajamat kattavassa, suljetussa väestökohortissa (N=92355 henkilöä) havaittiin, että puulämmityksen yleisyyden avulla kuvattu puunpolton savuille altistuminen oli miehillä tilastollisesti merkitsevästi (trendin p-arvo < 0.05) yhteydessä kaikkien syöpien yhteenlaskettuun sekä keuhkosyövän ilmaantuvuuteen vuosina 1981–2012. Tulosanalyysejä jatketaan keuhkosyövän ja muiden syöpien osalta

Sähkön hinnan vaikutus ilmanlaatuun pientaloalueella

Pdf:ää korjattu 190224, vuosiluku viimeisellä sivulla

Effects of Local Greenhouse Gas Abatement Strategies on Air Pollutant Emissions and on Health in Kuopio, Finland

Implementation of greenhouse gas (GHG) abatement strategies often ends up as the responsibility of municipal action rather than national policies. Impacts of local GHG reduction measures were investigated in the EU FP7 funded project Urban Reduction of Greenhouse Gas Emissions in China and Europe (URGENCHE). Kuopio in Finland was one of the case study cities. The assessed reduction measures were (1) increased use of biomass in local heat and power cogeneration plant, (2) energy efficiency improvements of residences, (3) increased biofuel use in traffic, and (4) increased small scale combustion of wood for residential heating. Impact assessment compared the 2010 baseline with a 2020 BAU (business as usual) scenario and a 2020 CO2 interventions scenario. Changes in emissions were assessed for CO2, particulate matter (PM2.5 and PM10), NOx, and SO2, and respective impacts were assessed for PM2.5 ambient concentrations and health effects. The assessed measures would reduce the local CO2 emissions in the Kuopio urban area by over 50% and local emissions of PM2.5 would clearly decrease. However, the annual average ambient PM2.5 concentration would decrease by just 4%. Thus, only marginal population level health benefits would be achieved with these assumed local CO2 abatement actions

City scale climate change policies: Do they matter for wellbeing?

Climate change mitigation policies aim to reduce climate change through reducing greenhouse gas (GHG) emissions whereas adaption policies seek to enable humans to live in a world with increasingly variable and more extreme climatic conditions. It is increasingly realised that enacting such policies will have unintended implications for public health, but there has been less focus on their implications for wellbeing. Wellbeing can be defined as a positive mental state which is influenced by living conditions. As part of URGENCHE, an EU funded project to identify health and wellbeing outcomes of city greenhouse gas emission reduction policies, a survey designed to measure these living conditions and levels of wellbeing in Kuopio, Finland was collected in December 2013. Kuopio was the northmost among seven cities in Europe and China studied. Generalised estimating equation modelling was used to determine which living conditions were associated with subjective wellbeing (measured through the WHO-5 Scale). Local greenspace and spending time in nature were associated with higher levels of wellbeing whereas cold housing and poor quality indoor air were associated with lower levels of wellbeing. Thus adaption policies to increase greenspace might, in addition to reducing heat island effects, have the co-benefit of increasing wellbeing and improving housing insulation

Puun pienpolton savut. Uutta tietoa altistumisesta ja terveyshaitoista

Uudet pienalue-epidemiologian tutkimustulokset ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen aiemmat ilmanlaadun mittaustulokset tiiviisti rakennetuilla vanhemmilla pientaloaluilla viittaavat siihen, että vuosien tai vuosikymmenten aikana tapahtuva, lämmityskaudella kohonnut altistuminen puun epätäydellisen palamisen haitta-aineille riittää lisäämään tai ainakin pahentamaan kroonisia sydämen sekä verenkierto- ja hengityselinten sairauksia. Riski ennenaikaisesta kuolemasta suurenee merkittävästi. Kuopiossa vanhalla, puunpolttoa perinteisesti suosivalla pientaloalueella osoitettiin, että naapurisavuille altistuminen ei rajoitu vain ulkotiloihin. Savut tunkeutuvat merkittävässä määrin lähistön asuntojen sisätiloihin aikoina, jolloin asukkaat ovat useimmiten kotona. EU:n ns. Ecodesigndirektiivin pohjalta tulee epäpuhtauksien päästörajoja uusille pienpolttolaitteille arviolta v. 2022, mutta saunankiukaat eivät kuulu sääntelyn piiriin. Direktiivin myötä mahdollisesti tulevaa parempaa paikallista ilmanlaatua joudutaankin monilla pientaloalueilla odottamaan aina 2030-luvulle asti. Kaupunkien kannattaisi nyt aktivoitua miettimään puun pienpolton savuille altistumisen vähentämistä omassa päätösvallassaan olevilla keinoilla. Myös valtiovallalta toivoisi EU-määräyksiä täydentäviä kansallisia toimia puun pienpoltosta nykyisin syntyvien kohtuuttoman suurten hiukkaspäästöjen vähentämiseksi

科技報告之寫作技巧

[[abstract]]第一篇　一般報告撰寫篇 第○章　緒　論 第一章　實驗或實習報告之撰寫 第二章　一般書面報告之撰寫 第三章　口頭報告之準備 第二篇　專題製作篇 第○章　緒　論 第一章　專題製作規劃與進行 第二章　專題製作書面報告之撰寫 第三章　口頭報告與考評 第四章　成果報告與展示 第五章　大專學生參與專題研究計畫 第三篇　推甄考試之準備 第○章　緒　論 第一章　資料摘要與自傳之撰寫 第二章　讀書研究計畫之撰寫 第三章　推薦信函之準備 第四章　其他 ( 面談與口試之準備 ) 第四篇　工程科技論文之寫作 第○章　緒　論 第一章　研究計畫書之撰寫 第二章　學位論文之撰寫 第三章　會議論文之投稿 第四章　會議論文之發表 第五章　期刊論文之投

La Tierra de Segovia : diario independiente: Año III Número 487 - 1921 enero 12

Copia digital. Madrid : Ministerio de Cultura. Subdirección General de Coordinación Bibliotecaria, 200