9 research outputs found

    WHO MANAGES A SPILL? MULTILEVEL COLLABORATIVE GOVERNANCE OF OFFSHORE OIL SPILLS IN BRAZIL AND THE UNITED STATES

    Get PDF
    In a federal system, who takes lead when an offshore oil spill occurs? There is a need for multilevel collaborative governance at the local, state, regional, and federal level, and across the public, private, and civic spheres. But such governance is hard to coordinate and harder to maintain. In this paper, we conducted process-tracing for comparative case-study analysis to identify the causal mechanisms that led to inadequate government response to the 2010 Deepwater Horizon and 2019 Northeaster oil spills in the United States and northern Brazil, respectively. We find that while systems may be designed to ensure cooperation, there is often discordance and disagreement in the face of actual environmental problems

    Proceedings of the 13th International Newborn Brain Conference: Neonatal Neurocritical Care, Seizures, and Continuous EEG monitoring

    Get PDF

    Menetelmäosaamisen vahvistaminen Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa

    Full text link
    Tämä kehittämistehtävä toteutettiin opinnäytetyönä Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden toimialueella, ja sen tavoitteena oli kyseisen organisaation menetelmäosaamisen vahvistaminen asumisyksiköissä ja kuntoutuspalveluissa. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistapana oli toimintatutkimus, jota toteutettiin yhteisölähtöisen kehittämisen periaatteiden mukaisesti. Kehittämistyöhön osallistuivat vahvimmin sosiaalipalveluiden yksiköiden ohjaajat. Kehittämistyön tavoitteena oli jatkaa organisaatiossa jo aloitettua menetelmäosaamisen vahvistamista, kartoittaa käytettyjä menetelmiä ja menetelmäosaamisen nykytilaa sekä tuoda vielä entistä näkyvämmäksi käytetyt menetelmät arjen työssä. Tavoitteena oli myös vahvistaa menetelmäosaamisen näkyvyyttä sosiaalipalveluissa laadittavissa sosiaalihuollon asiakirjoissa, kuten kuntoutussuunnitelmissa ja yksilöllisissä suunnitelmissa. Kehittämistyötä toteutettiin työryhmissä sekä ohjaajien kokouksissa ja taustatiedot kerättiin internetissä täytettävän kyselylomakkeen avulla. Loppuarviointi toteutettiin sähköpostikyselyn välityksellä ja dialogeilla kehittämistyöhön osallistuneiden kanssa. Kehittämistyön tuloksena jokaiseen yksikköön nimettiin menetelmävastaava ja luotiin yksiköihin omia menetelmäpakkeja, jossa yksikössä käytetyt menetelmät ovat helposti saatavilla. Myös kirjaamista kehitettiin ja yksilöllisen suunnitelman kirjaamisohjetta päivitettiin. Kehittämistyön loppuvaiheessa lähetin kehittämiseen osallistuneille sähköpostitse kyselyn kehittämistyön arviointiin ja kehittämisen jatkotyöskentelyyn liittyen. Kyselyn pohjalta sovittiin, että tapaamisia jatketaan tämän kehittämistyön jälkeenkin osana ohjaajien kokousta, ja menetelmävastaaville perustettiin oma sähköpostiryhmä. Tavoitteena on, että menetelmäosaamisen kehittämisestä muodostuu Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa jatkuva projekti, joka päivittyy aina uusien menetelmien ja osaajien myötä

    Tilinpäätösanalyysi case-yritykselle: kuljetusyrityksen taloudellisen aseman ja suorituskyvyn selvittäminen tilinpäätösanalyysillä

    Full text link
    Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajayrityksen johdolle yrityksen suorituskyky ja taloudellinen asema hyödyntäen tilinpäätöksiä vuosilta 2019–2022. Toimeksiantajayrityksen suorituskykyä ja taloudellista asemaa ei ollut selvitetty aiemmin hyödyntäen tilinpäätösanalyysiä, näin ollen opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa mahdollisimman kattava kuva yrityksen kannattavuudesta, maksukyvystä ja vakavaraisuudesta. Opinnäytetyössä käsitellään tilinpäätöksen ja tilinpäätösanalyysin teoriaa sekä näiden sidonnaisuuksia. Tilinpäätöstä koskevassa teoriaosuudessa on käsitelty tilinpäätöksen syntymistä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Tilinpäätösanalyysin teoriaosuudessa tarkastellaan tilinpäätösanalyysin käsitettä sekä tunnuslukujen laskentakaavoja ja merkityksiä. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistona käytettiin neljän tilikauden tilinpäätöksiä. Tutkimus on toteutettu opinnäytetyön teoriaosuuden pohjalta. Tutkimuksessa laskettiin laajasti tilinpäätösten pohjalta tunnuslukuja sekä analysoitiin saadut tunnusluvut vertailemalla niitä toimeksiantajayrityksen tilikausien välillä sekä viitteellisiin ohjearvoihin ja toimialan mediaaniin. Teorian pohjalta tehdyssä tutkimuksessa kyettiin näkemään toimeksiantajayrityksen taloudellisen tilanteen olevan kokonaiskuvassa hyvä; kuitenkin joidenkin tunnuslukujen kohdalla nähtiin voimakastakin muutosta tilikausien välillä. Muutokset kyettiin selittämään toimeksiantajayrityksessä tehtyjen toimenpiteiden pohjalta. Yrityksen liikevaihtoon suhteutettu kannattavuus oli pysynyt tilikausien välillä staattisena ja positiivisena, pääomaan suhteutetussa kannattavuudessa kuitenkin nähtiin taantumista. Vakavaraisuudessa nähtiin velkaantumisen osalta muutoksia johtuen laajoista investoinneista, mutta toimeksiantajayrityksen voitiin kuitenkin katsoa olevan omavarainen. Toimeksiantajayrityksen maksukyky oli säilynyt tilikausien välillä staattisena, eikä lisääntynyt velkaantuminen ole vaikuttanut maksukykyyn

    Resurförstärkande samtalsmetod för att diskutera självstigmatisering : En metod att inom social- och hälsovård proaktivt och reaktivt reducera klienters självstigmatisering

    Get PDF
    Detta examensarbete ingår i en del av projektet Hot – rädslor, risker och mångprofessionellt perspektiv på företrädarskap, som startades våren 2016 i Yrkeshögskolan Novia, i samarbete med arbetslivets representanter. Stigmatisering och självstigmatisering är ett internationellt uppmärksammat fenomen som enligt forskning har övergripande negativa konsekvenser för de berörda individernas livskvalité. Upplevd stigma kan innebära rädsla, hot och begränsningar i vardaglig kontext vilket kan relateras till känslan av hotfulla situationer som individen väljer att undvika. I detta examensarbete tangerar vi skribenter stigmatisering med betoning på självstigma. Genom datainsamlingen har vi kommit fram till 17 artiklar och 26 böcker som vi använt oss av i examensarbetet. Syftet med examensarbete är att proaktivt och reaktivt reducera självstigma inom social- och hälsovården. I vårt arbete definierar vi de relevanta begreppen ur olika perspektiv samt svarar på våra frågeställningar genom en narrativ litteraturöversikt. - Vad innebär självstigmatisering och hur kan vi på gräsrotsnivå bidra till att reducera företeelsen? Vår avsikt var att utnyttja evidensbaserade metoder i anknytning till självstigmatisering och förena dem till en modell som mångprofessionellt kan tillämpas i syfte att minimalisera individers medvetna eller omedvetna självstigma. Arbetet resulterade i en resursförstärkande samtalsmetod, innehållande kort med nyckeltermer i relation till självstigmatisering. Handledaren förses med skriftliga rekommendationer för ett lyckat samtal.Tämä opinnäytetyö käsittää asiakkaan riskejä, pelkoja ja uhkia sosiaali- ja terveyshuollossa. Opinnäytetyö on osa projektia HOT- rädslor, risker och mångprofessionellt perspektiv på företrädarskap, joka aloitettiin keväällä 2016 ammattikorkeakoulu Novia:ssa. Projekti tehdään yhteistyössä työelämän tilaajien kanssa. Stigmatisointi ja itsensä leimaaminen on kansainvälinen ilmiö, jolla tutkimusten mukaan on negatiivinen vaikutus henkilön elämänlaatuun. Stigmaisointi voi johtaa henkilön syrjäytymiseen ja päivittäisten asioiden välttelyyn. Informaation, niin kirjojen kuin artikkelien etsinnässä, löysimme 17 artikkelia ja 26 kirjaa, jota käytimme tässä opinnäytetyössä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on vähentää henkilöiden itse stigmatisointia sosiaali- ja terveyshuollossa, näyttöön perustuvien menetelmien avulla. Opinnäytetyössä määritellään myös olennaiset termit eri näkökulmista, ja vastataan tutkimuskysymyksiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuskysymykset opinnäytetyössä ovat seuraavat: mitä itse stigmatisointi tarkoittaa ja miten voimme vähentää ja estää tämän ilmaantumista. Meidän aikomuksemme on hyödyntää jo olemassa olevia näyttöön perustuvia menetelmiä itse stigmatisoinnin vähentämiseksi ja yhdistää nämä yhteen kaavaan. Jota voi käyttää moniammatillisesti ja jonka tavoitteena on vähentää yksilön tietoista ja ei- tietoista itse stigmatisointia. Opinnäytetyön tulos on voimavaroja vahvistava keskustelumenetelmä. Keskustelumenetelmä sisältää kortteja joissa lukee avainsanoja, jotka liittyvät itse stigmatisoinnin vähentämiseksi. Menetelmään kuuluu myös ohjaajan kirjallinen tuki menestyvään keskusteluun.This thesis is about risks, fears and threats in clients. The thesis is a part of the project HOT- rädslor, risker och mångprofessionellt perspektiv på företrädarskap. It started in the spring 2016 at Novia University of Applied Science, as a collaboration together with the project´s partners. Stigmatization and self- stigma is an international phenomena that have shown to have an overall negative impact on the individual´s perceived quality of life. Perceived stigmatization can result in limitations in everyday context, which can be related to the sense of threat´s that individuals choose to avoid. By the data collection, we have come forward to 17 useful articles and 26 books in this thesis. The thesis intention is to proactive and reactive reduce self- stigma in social- and healthcare. In this thesis we describe stigmatization with emphasis on self- stigma. We define the relevant concept´s from different perspectives as well as we answer our research questions through a narrative literature review. Our research questions are: What does self- stigma mean and what can we do to reduce the phenomenon on a fundamental level. Our intention is to take advantage of evidence based method´s in relation to self- stigma, and combine them into a model that professionals can use in order to minimize individual´s conscious or unconscious self- stigma. This resulted in a resource strengthen discussion method. Discussion method content´s card´s that include specific terms that the client can feel during self- stigmatization. The method includes a written support for the instructor

    Liikunnallinen työkalupakki varhaiskasvatuksen ammattilaisille : liikunnallisempaa arkea Salon kaupungin varhaiskasvatukseen

    Full text link
    Kehittämistehtävänämme oli valmistaa työkalupakki varhaiskasvatukseen liikunnallisemman arjen tueksi. Toiminnallinen kehittämishanke toteutettiin Salon kaupungin SALLI-hankkeen yhteydessä. SALLI- hankkeen tavoitteena on lisätä liikuntaa Salon kaupungin varhaiskasvatukses-sa sekä juurruttaa liikuntaan kannustava toimintakulttuuri koko kaupungin alueelle. Kehittämishanke lähti liikkeelle suunnitteluvaiheesta ja aiheen valinnasta vuoden 2017 marraskuussa. Tämän jälkeen se eteni yleisten opinnäytetyön vaiheiden mukaisesti. Etenimme tietoperustavaiheeseen, jossa keskeisintä oli kerätä mahdollisimman paljon tietoa ja kirjallisuutta eri lähteistä tulevaan raporttia varten. Myöhemmin epäolennaiset tiedot karsittiin pois. Tämän jälkeen aloitimme havainnoinnit päiväkodeissa, joista saimme tietoa, millaista työkalupakkia arjessa todella kaivataan. Havainnoimme Salon kaupungin kymmenessä (10) eri päiväkodissa, kaupunkialueella ja maaseudulla arjen siirtymätilanteita sekä yleistä aktiivisuutta päivän aikana. Havainnoinnin apuna käytössämme oli itse laatimamme havaintolomake. Tuloksia analysoides-samme havaitsimme liikunnan määrän vaihtelevan jonkin verran päiväkotien välillä. Havaittuamme liikunnan heikon määrän päiväkotien arjessa, lähdimme rakentamaan arjen tueksi selkeää ja monipuolista työkalupakkia. Oletamme työkalupakista olevan kiitettävästi hyötyä etenkin varhaiskasvatuksenammattilaisille. Prosessin viimeisessä vaiheessa tuotoksemme, liikunnallinen työkalupakki on valmis. Työkalupakki rakentuu alun liikunta ja kehitys tietoiskuista ja näiden jälkeen olevasta ’ideapankkista’, joka pitää sisällään vinkkejä muun muassa siirtymätilanteiden aktivointiin sekä sisä -ja ulkoleikkejä.Our job was to produce a toolbox to support physical activity everyday life for early childhood education. A functional thesis was carried out in the SALLI project of Salo. The aim of the SALLI project is to increase physical activity in the city of Salo's early childhood education and to spread a culture that encourages exercise throughout the city.´ Development project was launched from the planning phase and the topic was selected in November 2017. After that it proceeded according to the general thesis stages. Then we started looking for information from books and the internet. Later we started cutting out some unnecessary information. After that, we started observations in kindergartens so that we could know what kind of toolbox is really needed in everyday life. We observed the city of Salo in ten different kindergartens everyday exercise and general activity during the days, both in urban areas and the countryside. As an aid to observation, we had an observation blank that we had creat-ed. By analyzing the results, we found the amount of differences between kindergartens. After discovering the small amount of exercise in the day of a kindergarten, we started building a clear and versatile toolbox for everyday life. We expect the toolbox to be especially useful for early childhood educators. In the final phases of the process, the exercise toolbox was complete. The toolbox is based on the introduction, and a short part of the exercise's significance for a child’s development. After that is the actual "idea bank", which includes easy everyday tips for activating transition situa-tions and both inside and outside activities

    Poor aEEG background recovery after perinatal hypoxic ischemic encephalopathy predicts postneonatal epilepsy by age 4 years

    Get PDF
    Hypoxisk ischemisk encefalopati (HIE) orsakar både neonatal mortalitet och neurologisk morbiditet. Det är exempelvis en vanlig etiologi för infantilspasmer, andra senare förekommande fokala epilepsier och cerebral pares (CP). Trotts att flera riskfaktorer för epilepsi känns till, kan man inte ännu förutspå vilka individer som utvecklar epilepsi. Denna studie undersöker hur aEEG-bakgrundsåterhämtning och neonatala anfall hos patienter med perinatal HIE förutspår utvecklingen av epilepsi fram till 4-års åldern. Studien undersöker en populationsbaserad kohort på 85 nyfödda, med medelsvår eller svår HIE och vars aEEG påbörjades inom 12 timmar från födseln. I aEEG markerades elektrografiska anfall och bakgrundsaktiviteten graderades som inaktiv, burst-suppression och kontinuerlig med eller utan sömn-vakenhetscykler. Dessa parametrar jämfördes med de nyföddas utfall, vilka definierades som avliden, epilepsi, CP utan samtidig epilepsi och fördelaktigt utfall. Sex barn utvecklade epilepsi i uppföljningen och på individnivå förutspåddes detta bäst av inaktiv aEEG vid 24 timmar och inaktiv aEEG i stunden då anfallen började. På individnivå var därmed aEEG-bakgrundsåterhämtning en bättre parameter för att förutspå senare epilepsi än de nyföddas epileptiska anfall, trotts att båda var kopplade med epilepsi på gruppnivå. Detta resultat är betydande, eftersom tidig diagnos och behandling av epilepsi kan främja en fördelaktig neurologisk utveckling
    corecore