Uhka vai mahdollisuus? : Luokanopettajien kokemuksia avoimista oppimisympäristöistä sekä oppilaan oppimisen ja itseohjautuvuuden tukemisesta

Avoimet oppimisympäristöt ovat olleet viime vuosina voimakkaasti kasvava ilmiö, ja ne ovat herättäneet mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään luokanopettajien kokemuksia avoimien oppimisympäristöjen positiivisista puolista ja haasteista sekä sitä, kuinka opettajat vastaavat avoimien oppimisympäristöjen luomiin haasteisiin. Avoimien oppimisympäristöjen on todettu korostavan oppilaan aktiivista toimijuutta ja itseohjautuvuutta. Tämän perusteella haluttiin selvittää, miten luokanopettajat tukevat oppilaiden oppimista ja itseohjautuvuutta avoimissa oppimisympäristöissä. Tutkimus oli laadullinen, ja se toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, joka sisälsi taustatietojen selvittämisen lisäksi avoimia kysymyksiä. Kyselytutkimuksen linkkiä jaettiin avoimia oppimisympäristöjä käyttävien koulujen luokanopettajille ympäri Suomea Facebook-ryhmän ja koulujen rehtoreiden kautta. Kyselyyn vastasi 16 luokanopettajaa. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, joka pohjautui Piispasen (2008) oppimisympäristömalliin. Mallissa oppimisympäristö jaotellaan kolmeen ulottuvuuteen, joita ovat fyysinen, psykologis–sosiaalinen sekä pedagoginen. Ensimmäisen päätutkimuskysymyksen kohdalla aineistosta etsittiin positiivisia ja negatiivisia ilmauksia, ja niistä muodostuneet teemat sijoitettiin oppimisympäristömalliin. Toiseen päätutkimuskysymykseen haettiin vastauksia aineistolähtöisesti teemoittelemalla. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajien kokemukset avoimista oppimisympäristöistä olivat pääosin positiivisia. Vastaajat korostivat avoimissa oppimisympäristöissä tilojen joustavuutta ja monipuolisuutta, vuorovaikutuksen ja sosiaalisten tilanteiden lisääntymistä sekä yhteisopettajuutta. Suurimpana haasteena avoimissa oppimisympäristöissä nähtiin työrauhan häiriöt, joista kärsivät opettajien mukaan eniten oppilaat, joilla on erityisherkkyyksiä ja keskittymisen vaikeuksia. Lisäksi vastauksista nousi esiin tilojen toimivuuteen liittyvät haasteet, joihin voisi vaikuttaa opettajien osallistamisella tilojen suunnitteluun jo rakennusvaiheessa. Oppilaan oppimisen tukemiseen liittyen opettajat korostivat avoimen oppimisympäristön mahdollistamaa yhteistyötä ja monipuolisia tiloja, joiden avulla muun muassa erilaiset ryhmittelyt ja eriyttäminen onnistuvat. Tutkimuksen mukaan luokanopettajat käsittivät oppilaiden itseohjautuvuuden vastuullisuutena, itsesäätelynä, itsenäisyytenä ja yhteistyönä. Itseohjautuvuutta harjoitellaan vastaajien mukaan tietoisesti ja vähitellen oppilaan ikä- ja kehitystaso huomioiden, esimerkiksi rutiinien, selkeiden ohjeiden ja vastuun antamisen kautta. Itseohjautuvuutta pidetään tärkeänä tulevaisuuden taitona ja siihen ohjaaminen vaatii opettajalta tietoista ja jatkuvaa tavoitteellista toimintaa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta avoimiin oppimisympäristöihin liittyvän niin mahdollisuuksia kuin haasteita. Voidaankin pohtia, kenen ehdoilla uusia oppimisympäristöjä rakennetaan ja miten avoimien oppimisympäristöjen luomia mahdollisuuksia voitaisiin saavuttaa ongelmat minimoiden

Nuuskaviesti vietiin välitunneille : toiminnallinen terveyden edistäminen tuottaa tuloksia

Terveydenhoitajaopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat ala-asteikäisille lapsille nuuskan vastaisen välituntiaktiviteetin osana terveydenhoitotyön kehittämistyötään. Lähtökohtana oli suunnitella toimintaa, jota on mahdollista toteuttaa myös myöhemmin esimerkiksi opettajien toimesta osana lasten ja nuorten terveyskasvatusta. Opiskelijoiden tuottama Nuuskaviesti-vihkonen ohjaa konkreettisesti opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa toteuttamaan vastaavanlainen aktiviteetti