Regional health information exchange outside of the centralized national services for public health care in Finland: A national survey

Health information exchange (HIE) is the mobilization of health care information electronically across organizations within a region, community, or hospital system. Nordic countries have been developing their health portals including national HIE services systematically. In Finland HIE begun with various regional health information exchange (RHIE) pilots in since 1998. The Kanta patient data repository component in the national HIE has been adopted in routine use since 2012. The current role of non-Kanta RHIE in relation to Kanta services is somewhat unclear. Our research questions are following: 1) Has the availability of RHIE services changed during 2017-2020? 2) What functional types of RHIE are there in Finland in 2020? 3) From the point of view of healthcare provider organizations, at what level is the availability to combine regional information seamlessly into the same view of local patient record systems? Data used in this study were collected using web-based questionnaires in 2017 and 2020 as part of the surveys for monitoring and assessment of social welfare and health care information system services in Finland. This study reported in this article covers all 21 public hospital districts and nearly all public primary health care centers. The quantitative data provided by the organizations were analyzed using SPSS software (version 25). The availability of a particular service or function was calculated as a percentage of all respondents in each sector. The results of this study show that the overall availability of RHIE services has not markedly changed 2017-2020. Functional types of RHIE meaning the role, use and types of RHIE in hospital districts in Finland varies greatly in 2020. We recognized three different types of non-Kanta RHIE in the non-combination organizations (one-way, symmetrical, full symmetrical). Seamless integration of at least some Kanta data into the same view as the main patient health record system data was more common than seamless integration of at least some non-Kanta regional data

Digi-HTA: Health technology assessment framework for digital healthcare services

Health technology assessment (HTA) refers to the systematic evaluation of the properties, effects, and/or impacts of health technology. The main purpose of the assessment is to inform decisionmakers in order to better support the introduction of new health technologies. New digital healthcare solutions like mHealth, artificial intelligence (AI), and robotics have brought with them a great potential to further develop healthcare services, but their introduction should follow the same criteria as that of other healthcare methods. They must provide evidence-based benefits and be safe to use, and their impacts on patients and organizations need to be clarified. The first objective of this study was to describe the state-of-the-art HTA methods for mHealth, AI, and robotics. The second objective of this study was to evaluate the domains needed in the assessment. The final aim was to develop an HTA framework for digital healthcare services to support the introduction of novel technologies into Finnish healthcare. In this study, the state-of-the-art HTA methods were evaluated using a literature review and interviews. It was noted that some good practices already existed, but the overall picture showed that further development is still needed, especially in the AI and robotics fields. With the cooperation of professionals, key aspects and domains that should be taken into account to make fast but comprehensive assessments were identified. Based on this information, we created a new framework which supports the HTA process for digital healthcare services. The framework was named Digi-HTA.Health technology assessment (HTA) refers to the systematic evaluation of the properties, effects, and/or impacts of health technology. The main purpose of the assessment is to inform decisionmakers in order to better support the introduction of new health technologies. New digital healthcare solutions like mHealth, artificial intelligence (AI), and robotics have brought with them a great potential to further develop healthcare services, but their introduction should follow the same criteria as that of other healthcare methods. They must provide evidence-based benefits and be safe to use, and their impacts on patients and organizations need to be clarified. The first objective of this study was to describe the state-of-the-art HTA methods for mHealth, AI, and robotics. The second objective of this study was to evaluate the domains needed in the assessment. The final aim was to develop an HTA framework for digital healthcare services to support the introduction of novel technologies into Finnish healthcare. In this study, the state-of-the-art HTA methods were evaluated using a literature review and interviews. It was noted that some good practices already existed, but the overall picture showed that further development is still needed, especially in the AI and robotics fields. With the cooperation of professionals, key aspects and domains that should be taken into account to make fast but comprehensive assessments were identified. Based on this information, we created a new framework which supports the HTA process for digital healthcare services. The framework was named Digi-HTA

Drivers of the eHealth transformation: beyond age and BMI

Purpose: To recognize the major trends driving development of connected healthcare devices in eHealth environment by 2030.Methods: Two phase search in commonly used open search engines. First we used regular Google search to find recent policy reports, consensus summaries and expert presentations. Then evidence regarding the recognized trends was sought using Google Scholar.Results: Statistics backing the often-cited trends of increasing cost of illness, potential for widening health inequality, and increasing need for health information exchange can be found. Conclusions: The focus of communication technologies in healthcare for connected devices should be on security in novel environments such as WBANs. However, the role of barriers of adoption may be greater than that of the drivers presented here

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2014 - Tilanne ja kehityksen suunta

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat maassamme kattavasti käytössä. Potilastiedon alueellinen käyttö on entisestään lisääntynyt ja monimuotoistunut, ja suoraan kansalaisille tarkoitetut sähköisen terveydenhuollon palvelut ovat yleistyneet. Tämä raportti kuvaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä Suomen terveydenhuollossa vaiheessa, jossa Kanta-palveluiden sähköinen resepti oli otettu käyttöön julkisessa terveydenhuollossa ja Potilastiedon arkiston käyttöönotto oli aloitettu. Sairaanhoitopiireissä, terveyskeskuksissa, ja yksityisten terveyspalvelujen tuottajien toiminnassa tapahtuneita muutoksia verrataan neljään aiempaan selvitykseen vuosilta 2003, 2005, 2007 ja 2011. Tuloksia tarkastellaan myös Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategian valossa. Tieto- ja viestintäteknologian käytön lisäksi selvitettiin toimijoiden osallistumista kansalliseen kehitystyöhön. Nämä tulokset ovat vertailtavissa vuoden 2011 tietoihin. Selvitys on tehty sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä Oulun yliopiston FinnTelemedicumin ja THL:n yhteishankkeena. Raportista on hyötyä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittäjille ja muille terveydenhuollon toiminnan digitalisaation kanssa työskenteleville sekä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäjille

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017 : Tilanne ja kehityksen suunta

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat maassamme kattavasti käytössä. Kansalaisille suunnatut palvelut ovat yleistyneet ja potilaat voivat tuottaa omaa terveystietoaan ammattilaisten käyttöön. Alueellisesti tietojärjestelmien kypsyystasoissa on eroja. Tämä raportti kuvaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä Suomen terveydenhuollossa vaiheessa, jossa Kanta-palvelujen sähköinen resepti oli otettu käyttöön koko terveydenhuollossa ja Potilastiedon arkisto oli käytössä julkisessa terveydenhuollossa ja käyttöönottovaiheessa yksityisellä sektorilla. Sairaanhoitopiireissä, terveyskeskuksissa ja yksityisten terveyspalvelujen tuottajien toiminnassa tapahtuneita muutoksia verrataan aikaisempiin selvityksiin alkaen vuodesta 2003. Tuloksia tarkastellaan myös Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategian valossa ja tuloksilla on mielenkiintoa valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutusten ennakoinnissa. Selvitys on tehty sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä Oulun yliopiston FinnTelemedicumin ja THL:n yhteishankkeena. Raportista on hyötyä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja tietojärjestelmien kehittäjille ja digitalisaation parissa työskenteleville

Asiakastyytyväisyyden mittaaminen

TIIVISTELMÄ Keränen, Eija & Toppila, Niina. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen. Oulu, syksy 2009, 32 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Palvelukoti Karentia on syksyllä 2007 toimintansa aloittanut yksityinen sosiaalialan yritys. Karentia tarjoaa asumis-, työ-ja päivätoimintapalveluja Siikajoelta tai sen lähikunnista kotoisin oleville kehitysvammaisille tai muuten erityistä tukea ja ohjausta tarvitseville. Palvelukodin keskeisenä toimintaperiaatteena on asukkaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen. Karentiassa työskenteli syksyllä 2009 johtajan ja palveluvastaavan lisäksi 11 työntekijää ja asukaspaikkoja oli 12. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää mittari, jolla voidaan mitata palvelujen käyttäjien asiakastyytyväisyyttä. Tyytyväisyyden mittaamiseksi päätettiin laatia palautelomake, jonka mahdollisimman moni asukkaan omainen täyttäisi säännöllisin väliajoin. Palvelukoti Karentiassa nähdään tärkeäksi omaisten kanssa tehtävä yhteistyö palvelujen tuottamisessa ja jokapäiväiseen arkeen liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on, että lomakkeella saadun tiedon perusteella henkilökunta pystyy arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään työnsä laatua. Palautelomakkeen tekeminen oli osa palvelukodilla toteutettavaa laatutyötä. Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin palvelukoti Karentialle asiakastyytyväisyyttä mittaava palautelomake. Lomakkeen sisältö muodostui väittämistä, joiden kanssa vastaaja on joko samaa tai eri mieltä. Väittämiä laadittiin yhteensä 14 kappaletta. Kannanottojen perusteella saadaan tietoa, millaisina vastaajat pitävät asukkaiden ja omaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja ovatko kodin tarjoamat palvelut riittäviä. Palautelomakkeella saatujen tietojen avulla palvelukoti voi kehittää toimintaansa entistä asiakaslähtöisemmäksi ja näin toteuttaa toimintaperiaatteitaan paremmin. Asiasanat: palautelomake, laatu, asiakaslähtöisyys, asiakastyytyväisyys, omainenABSTRACT Keränen, Eija & Toppila, Niina. The measuring of client satisfaction. Oulu 2009, 32 pages, 2 appendices. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. Service home Karentia is a private company which was founded in autumn 2007. Karentia produces housing, working and day activity services for mentally handicapped or people who need special support and guidance and who come from Siikajoki (Finland) or neighbourhood. The central principles of the service home are to keep up their inhabitants’ physical, psychological and social welfare. In Karentia there were working a boss, a person who takes care of the services and 11 workers and they had 12 rooms for clients in the autumn of 2009. The aim of this study was to produce a gauge which measures how satisfied the users of services are. To measure the satisfaction, a feedback form was made that would be filled in regularly by the relatives of Karentia’s inhabitans. Co-operation with relatives is important for producing services and in everyday life in Karentia. The aim of the feedback form is that the information helps the staff to value, keep up and develop the quality of their work. Producing this feedback form was a part of the quality work in service home Karentia. The output of this study is a feedback form which measures how satisfied the relatives of the inhabitants were. The contents of the feedback form comprises claims that the relative either agrees or disagrees with. Altogether 14 claims were composed. The form gives information of how the relatives experience their own and the inhabitants’ chance to influence and if the services that Karentia offers are sufficient. With the information of the feedback form the service home can develop the services to be more customer oriented and in this way carry out principles of action better. Keywords: feedback form, quality, customer oriented approach, customer satisfaction, relativ