Opettajaksi opiskelevien näkemyksiä inkluusiosta

Tiivistelmä. Inkluusio on ollut kasvatustieteellisen keskustelun keskiössä jo pitkän aikaa. Inkluusion tavoitteena on kaikille yhteisen koulun luominen, jossa kaikki ovat osallisia ja jokaisen yksilölliset ominaisuudet huomioidaan. Inkluusion käsite on moniulotteinen, eikä yhtä hyväksyttyä määritelmää sille ole kehitetty. Opettajien rooli inklusiivisten käytänteiden toimeenpanossa kouluissa on merkittävä, joten opettajankoulutuksen tulee valmistaa tulevat opettajat inkluusioon niin tietojen ja taitojen, kuin myös asenteiden ja uskomusten osalta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia näkemyksiä opettajaksi opiskelevilla on inkluusiosta. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten opiskeltava opetusala on yhteydessä näkemyksiin. Tutkielmamme on laadullinen tutkimus, jonka lähestymistapana toimii fenomenografia. Tutkielmamme aineisto on kerätty sähköisen kyselylomakkeen avulla opettajaksi opiskelevilta osana Oppijan oikeus — Opettajan taito -tutkimushanketta. Aineiston analyysissä hyödynnetään sekä aineistolähtöistä että summatiivista sisällönanalyysiä. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä inkluusiota tarkastellaan historiallisen kehityksen näkökulmasta, kuvataan sen moninaisia määritelmiä ja kehityksen nykytilaa sekä siihen liitettyjä hyötyjä ja haasteita tutkimuksiin pohjautuen. Lisäksi käsittelemme opettajankoulutusta suhteessa inklusiivisen kehityksen asettamiin vaatimuksiin, tarkastelemme asenteita teoreettisesta näkökulmasta sekä esittelemme aiempaa tutkimusta opettajaksi opiskelevien ja opettajien asenteista inkluusiota kohtaan. Perehdymme myös aiempaan tutkimukseen opettajaksi opiskelevien näkemyksistä inkluusiosta. Tutkielman tulokset osoittavat, että opettajaksi opiskelevien näkemyksissä inkluusiolla on erilaisia hyötyjä ja mahdollisuuksia sekä haasteita. Heidän näkemyksensä mukaan inkluusioon liittyy resursseja, oppilaita sekä opettajia ja henkilökuntaa koskevia, sekä kokonaisvaltaisia haasteita. Inkluusion hyötyjen ja mahdollisuuksien nähdään olevan oppilaita koskevia sekä kokonaisvaltaisia. Luokan-, aineen- ja varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevilla näkemyksissä painottuvat resursseja, oppilaita sekä opettajia ja henkilökuntaa koskevat haasteet. Muista ryhmistä poiketen erityisopettajaksi opiskelevien näkemyksissä korostuvat inkluusion kokonaisvaltaiset hyödyt ja mahdollisuudet resursseja ja oppilaita koskevien haasteiden ohella. Tutkielmamme tarjoaa laajan ja monipuolisen näkemyksen opettajaksi opiskelevien näkemyksistä inkluusiosta. Näkemykset inkluusiosta ovat haastekeskeisiä ja vahvasti kytköksissä oppilaiden moninaisuuteen ja sen ympärille kiertyviin haasteisiin. Tuloksien pohjalta nousee kehitysehdotuksia opettajankoulutukseen, jonka avulla opettajaksi opiskelevien näkemyksiin inkluusiosta voidaan pyrkiä vaikuttamaan

Lukivaikeuden seurannaisvaikutukset, niiltä suojaavat tekijät ja oppilaan tukeminen

Kandidaatintutkielmani aihe on lukivaikeuden seurannaisvaikutukset sekä negatiivisilta seurannaisvaikutuksilta suojaavat tekijät. Lisäksi tarkastelen lukivaikeuksisen oppilaan tukemista koulussa. Lukivaikeus on yksi yleisimmistä oppimisvaikeuksista, joka ilmenee erilaisina lukemisen ja kirjoittamisen haasteina. Lukemisessa ja kirjoittamisessa ilmenevien haasteiden lisäksi lukivaikeudella voi olla erilaisia seurannaisvaikutuksia yksilön elämään ja koulunkäyntiin. Lukivaikeudella voi olla vaikutusta muun muassa oppijan motivaatioon. Vaikutus motivaatioon näkyy esimerkiksi ulkoisena motivaationa sekä heikkona lukumotivaatiota. Lukivaikeuksisen yksilön oppijamininäkuva voi olla myös heikentynyt. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi koulutuksellisiin odotuksiin, jotka lukivaikeuksisilla ovat usein matalat. Lukivaikeudella voi olla vaikutusta yksilön koulu-uraan, kuten koulumenestykseen ja koulutuksen tasoon. Psykososiaaliseen hyvinvoinnin haasteet ovat myös yhteydessä lukivaikeuteen. Havaintoja lukivaikeuden yhteydestä masentuneisuuteen, ahdistukseen, stressiin ja koulukiusaamiseen on tehty. Lukivaikeuden yhteyttä syrjäytymiseen on myös pyritty tutkimaan. Esimerkiksi vankien ja koulukotinuorten joukossa on havaittu lukivaikeuden esiintyvän suhteellisen usein. Erilaisia negatiivisilta seurannaisvaikutuksilta suojaavia tekijöitä on myös havaittu tutkimuksissa. Oma asenne lukivaikeutta kohtaan, sinnikkyys sekä motivaatio ovat merkittäviä tekijöitä selviytymisen taustalla. Lukivaikeuksiset ovat raportoineet erilaisten kognitiivisten ja strategisten keinojen merkitystä opinnoissa ja työelämässä. Emotionaalinen tasapaino ja tunteiden ymmärtäminen suojaavat psykososiaalisilta vaikeuksilta. Myös perhe ja muut läheiset ihmiset ovat merkittäviä positiivisen kehityksen ja erityisesti itsetunnon kannalta. Lukivaikeuden varhainen tunnistaminen ja oppijan tukeminen ovat tärkeitä tekijöitä niin lukivaikeuden kuntoutuksessa kuin myös negatiivisten seurannaisvaikutusten ennaltaehkäisyssä. Lukivaikeutta voidaan ennakoida jo ennen kouluikää, mutta varmimmin se voidaan tunnistaa alkuopetuksen aikana lukemaan opettamisen alettua. Haasteiden havaitsemisen jälkeen tulisi yksilöllinen, oppilaan tuen tarpeet huomioiva tuki aloittaa. Lukivaikeuksista oppilasta voidaan tukea peruskoulun erilaisia tukimuotoja hyödyntäen. Yleistä on erityisopettajan antama lukiopetus, joka on tehokasta lukivaikeuteen kohdistuvaa opetusta. Lukivaikeuksisen oppilaan tukemisessa mukana ovat niin moniammatillinen työryhmä kuin myös lapsen omat vanhemmat. Tärkeää on, että tuki jatkuu riittävän pitkään koko yksilön koulu-uran ja elämän ajan