A New Stock Index to Better Predict the United States\u27 Real GDP

The relationship between the United States’ real GDP and the overall stock market has been acknowledged by researchers and investors alike. This research paper will document a newly created composite index that will try to more accurately predict the overall U.S. economy through the proxy of GDP than the current S&P 500 index. Success will be determined if the composite index representing the addition of a service sector component to the S&P 500 is more correlated to U.S. real GDP than the S&P 500 alone. The results suggest that the service sector is not quite adequately in the S&P 500. A stronger service component in the S&P 500 would allow the index to be more statistically correlated to U.S. real GDP during the period of 1995-2009. The model will allow decision-makers to produce better choices based on a more accurate understanding of current economic conditions

Case Bar Zoom : Den oslipade diamanten

Det 21:a århundradet kunde kallas för det högre medvetandets tidevarv – information finns tillgängligt bara några klick ifrån och människorna är inte längre lika blåögda som tidigare. Gränsen mellan den virtuella och fysiska världen tycks försvinna. Vikten av digital marknadsföring är därför speciellt betydelsefullt för de små och medelstora företagen, då tillgången till kapital inte är lika stort som för de stora kedjorna. Syftet bakom examensarbetet har därav varit att uppdatera Bar Zooms, en bar i Hyvinge stad, digitala marknadsföringsstrategi. Målet har varit att öka barens kännedom bland konsumenterna. En ny hemsida och ett nytt Instagramkonto har skapats, varpå företagets Facebooksida genomgått en visuell uppdatering. Arbetet har främst kvalitativ natur och är konstnärlig till sin art, då materialet främst består av fotografier som jag själv tagit med min digitala kamera. Bar Zoom kan tänkas ha goda förutsättningar för en framgångsrik framtid, ifall barens ägare vidare vill utveckla företagsidén och allteftersom uppdateringen av barens elektroniska image börjar bära frukt i allt större mängder och människorna lär känna till baren. Härav tilltalsnamnet, Bar Zoom - den oslipade diamanten. Länken till den nya hemsidan: https://barzoom.wixsite.com/zoom Användarnamn till Instagram: musicbarzoom2000-lukua voisi kutsua korkeamman tietoisuuden aikakaudeksi – informaatiotietoa on saatavilla vain muutaman klikkauksen päässä ja ihmiset eivät ole enää niin ohjailtavissa. Samaan aikaan myös virtuaalisen ja todellisen maailman rajat ovat hälventyneet. Virtu-aalisen markkinoinnin tärkeys korostuu, varsinkin pienten ja keskikokoisten yritysten keskuudessa, koska rahaa ei ole yhtä paljon käytettävissä kuin suurilla ketjuilla. Opin-näytetyön aiheena on ollut päivittää Hyvinkäällä sijaitsevan Bar Zoomin digitaalinen markkinointistrategia. Uusi kotisivu ja Instagramtili on luotu, minkä lisäksi yhtiön Face-booktilin visuaalinen yleisilme on päivitetty. Opinnäytetyö noudattaa lähinnä kvalitatii-vista strategiaa ja on taiteellinen ytimeltään, koska työ koostuu valokuvaamistani otok-sista. Bar Zoomilla voisi katsoa olevan mahdollisuus menestyksekkääseen tulevaisuuteen, jos baarin omistaja haluaa sijoittaa liikeidean kehittämiseen ja mikäli päivitetty Webimago alkaa kantaa hedelmää enemmissä määrissä ja baarin tunnettavuus ihmisten keskuudessa nousee. Täten lisänimi, Bar Zoom - hiomaton timantti. Linkki uudelle nettisivulle: https://barzoom.wixsite.com/zoom Käyttäjänimi Instagramissa: musicbarzoomThe 21st century could be called as the era of higher consciousness – knowledge is only a few clicks away and the masses aren’t so blue-eyed anymore. The boundary between the virtual and the physical world seems to disappear. The emphasis of digital marketing is therefore important for the small and medium sized businesses; as the access to capital is not as big as for the large chains. The purpose behind the thesis has therefore been to up-date Bar Zoom's, a bar located in Hyvinkää, digital marketing strategy. A new website and an Instagram account have been created and the company's Facebook page has un-dergone a visual update. The work is primarily of qualitative nature and is highly artistic, as the material consists of photographs, which I have taken with my digital camera. The future for Bar Zoom could be successful, if the owner wants to further invest in develop-ing the business idea and as soon as the work from the updated web image bears fruit in higher quantities and the visibility amongst customers rises. Therefore the epithet, Bar Zoom - the unsharpened diamond. Hyperlink to the new webpage: https://barzoom.wixsite.com/zoom Username to Instagram: musicbarzoo

“Whose City? Our City!” : Layered Landscape of Gentrification in Brooklyn, New York

Tämä tutkielma tarkastelee gentrifikaation vastustamista Brooklynissa, New Yorkissa. Tutkielman lähtökohtana on tarkastella 2000-luvun kaupunkia antropologian näkökulmasta. 1980-luvulta alkaen neoliberaali kapitalismi on muuttanut monet suurkaupungit ympäri maailmaa superrikkaiden leikkikentiksi, joilla yksityisomaisuus ja liikevoitto on tärkeämpää kuin ihmisten oikeus kaupunkiin. Tässä tutkielmassa gentrifikaatio ymmärretään prosessina, jossa etenkin marginalisoituja pienituloisia yhteisöjä uhkaa pakko muuttaa, kun heidän asuinalueensa alkaa houkutella uutta rakentamista ja uusia ihmisiä. Näin ollen, gentrifikaatiota on käytetty kontekstina analysoidessa, kuinka urbaaneja eriarvoisuuksia yhtäältä systemaattisesti tuotetaan, ja toisaalta, miten niiden kanssa eletään, miten niistä neuvotellaan ja miten niitä vastustetaan jokapäiväisessä elämässä. Tutkielma tarkastelee kaupunkia monimuotoisena elettyjen todellisuuksien kerrostumana, joka on täynnä jännitteitä ’meidän’ ja ’muiden’ välillä, ja jossa ristiriidoista ja kompromisseista neuvotellaan jatkuvasti. Tutkielma osallistuu antropologiseen keskusteluun kaupungeista sekä tutkimuskohteena että -ympäristönä. Koska jo yli puolet ihmiskunnasta asuu kaupungeissa, tutkielma haluaa kiinnittää huomiota kaupunkiantropologian merkitykseen ihmisyyden ymmärtämisessä. Kootakseen kattavamman kuvan tutkitusta aiheesta, tutkielma yhdistää urbaanin kosmopolitiikan käsitteen ja antropologiset teoriat maisemasta, taiteesta ja vastarinnasta kriittiseen kaupunkiteoriaan, joka on vaatinut kaupunkeja ihmisille, ei voitontavoittelulle. Tutkielma pohjautuu etnografiseen kenttätyöhön, joka toteutettiin New Yorkissa huhtikuusta kesäkuuhun 2017. Tärkeimmät käytetyt tutkimusmenetelmät olivat osallistuva havainnointi erinäisissä tapahtumissa ja tilanteissa, sekä puoli-strukturoidut haastattelut kuuden aktivistin ja taiteilijan kanssa, jotka kaikki osallistuivat osaltaan gentrifikaation vastustamiseen. Kaikki haastatellut olivat asuneet koko tai lähes koko elämänsä New Yorkissa, ja heillä oli henkilökohtaista kokemusta gentrifikaation mukanaan tuomista taloudellisista paineista muuttaa pois asuinalueiltaan. Lisäksi, tutkimusdataa on täydennetty tiedolla, jota on kerätty sosiaalisesta mediasta, blogeista, verkkosivustoilta ja internetartikkeleista. Myös lukemattomat etnografiset kohtaamiset kaupungissa ovat edistäneet analyysia. Tutkielman analyysi osoittaa gentrifikaation muuttavan kaupunkimaisemaa, jossa ihmiset elävät, ja johon he yhdistävät kuulumisentunteita, yhteisöllisyyttä ja identiteettinsä. Tutkielmassa kaupunkimaiseman ymmärretään koostuvan fyysisistä, poliittisista, sosiaalista, historiallisista ja kulttuurisista kerroksista. Tutkielma osoittaa, että gentrifikaation vastustaminen New York Cityssä tarkoittaa systeemisen rasismin värittämän kaupunkikehittämisen vastustamista. Lisäksi, monet kaupungin aktivistiliikkeet vertaavat gentrifikaatiota kolonialismiin, mikä on keskeistä tutkielman analyysissa. Näin ollen, historiallisten menettelytapojen valossa tutkielma tuo esiin, kuinka gentrifikaatio ei ole vain väistämätön osa kaupungin elinkaarta, vaan kaupunkisuunnittelun tulosta; kaavoitus- ja asuntopolitiikka ovat suojelleet asuinalueiden segregoitumista ja edistäneet pienituloisten vähemmistöyhteisöjen pakkomuuttoja. Nämä kaupunkia muovaavat eriarvoiset valtasuhteet ovat olleet keskeisessä asemassa analyysissa vastarinnasta. Tutkielma tunnistaa monenlaisia vastarinnan muotoja , jotka vaihtelevat yksityisistä kollektiivisiin, avoimista piilotettuihin, ja mielenosoituksista vaihtoehtoisten narratiivien ja tulevaisuuksien kuvittelemiseen ja jakamiseen. Tutkielmassa osoitetaan taiteella olevan erityinen rooli vastarinnassa: se voimaannuttaa yhteisöä, luo tiloja erimielisyyksien esiintuomiselle, ja tekee näkyväksi kaupungissa sijaitsevat erilliset maailmat. Lopulta, tutkielma tuo esiin, miten vastarinta liittää ihmiset osaksi kaupungin politiikkaa; ulkopuolelle jättäminen päätöksenteossa, kestämätön kaupunkikehitys, ja kulttuurin omiminen ovat asioita, joita vastaan etenkin huonommassa asemassa olevat yhteisöt kamppailevat puolustaessaan oikeuttaan kaupunkiinsa.This is a study on resistance to gentrification in Brooklyn, New York. The premise of the study is to look at the 21st century city through an anthropological lens. From the 1980s on neoliberal capitalism has led to cities around the world to become playgrounds for the hyper-healthy where private property and profit rates trump people’s right to their city. In this study gentrification is understood as a process where marginalized low-income communities of color are disproportionately threatened by displacement as new development and people appear in their neighborhoods. Thus, this study has used gentrification as a context for analyzing how urban inequalities are systematically produced on the one hand, and lived, negotiated and resisted in everyday life on the other. It examines the city as a multiplicity of layered lived realities charged with antagonisms between ‘us’ and ‘them’, and in constant renegotiation between conflict and compromise. This thesis is a contribution to anthropology of, and in, the city. As over half of humanity now lives in towns and cities, this thesis speaks to the importance of urban anthropology in understanding the human condition. In order to assemble a more comprehensive picture, the thesis combines the concept of urban cosmopolitics and anthropological theories of landscape, art, and resistance with critical urban theory that has demanded cities for people, not for profit. This thesis is based on ethnographic fieldwork carried out in New York City between April and June 2017. The main research methods included participant observation in various events and settings, and semi-structured interviews with six activists and artists all in their own way engaged in resistance to gentrification. All of the participants had lived all or most of their lives in New York, and had personal experience with the pressures of being priced out of their neighborhoods. Supplementary information was gathered online from social media posts, blogs, websites and articles. Also, countless ethnographic encounters in and with the city have contributed to the analysis. This thesis analyzes how gentrification changes the urban landscape wherein people dwell and have formed their sense of belonging, community and identity. The urban landscape is seen as consisting of physical, political, social, historical and cultural layers. It is suggested that resistance to gentrification in New York City is resistance to systemic racism inherent in urban development. Moreover, social movements across the city have drawn an analogy between gentrification and colonialism, which is also factored into the analysis. Thus, connecting it to historical urban policies and practices the study suggests that gentrification in New York City is not merely an inevitable part of life in the city but a result of urban planning; zoning and housing policy have protected the segregation of neighborhoods and enabled the displacement of low-income communities of color. These unequal power relations that shape the city without regard to its people have been central in identifying and analyzing why people are engaged in resistance. This thesis examines various kinds of acts of resistance that vary from individual to collective, from overt to covert, and from demonstrations to imagining and circulating alternative futures and narratives. Special attention is given to art as resistance: it is analyzed as empowering the community, creating spaces of dissent, and making visible different life-worlds within the city. Finally, the thesis analyzes how resistance involves people in the politics of the city; exclusion from decision-making, unsustainable urban development, and co-optation of culture are issues that particularly disenfranchised communities across the city are facing in their struggle to assert their right to their city

A Survey of Occupational Therapy Services Provided for Adults with Autism Spectrum Disorder

Background: We examined the services provided to adults with autism spectrum disorder (ASD) by occupational therapists across the United States. Method: This cross-sectional study used an online survey, with a combination of structured and open-ended questions, to collect data from a nonprobability sample. Descriptive, inferential, and nonparametric statistics were used to analyze data. Results: In our sample (N= 57), the majority of the participants spent less than half of their workweek intervening with the adult ASD population. Caregivers were instrumental in both referral and discharge, and Medicaid was the most common payer source. The Adult Sensory Profile was used by more than half of the participants and sensory integration was the most influential model underlying practice (77%). The participants advised new occupational therapists to pursue high quality continuing education courses and formal mentorship from senior colleagues. Conclusion: This study suggests that working with adults with ASD remains a niche area of practice. Further research is needed to examine the pathways to receiving occupational therapy for the adult ASD population

”… det kan finnas mögel i produkten.” : en studie av hur livsmedelsföretag kommunicerar via sina pressmeddelanden

Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten elintarvikealan yritykset viestivät lehdistötiedotteillaan. Tutkin ensin neljän suuren elintarvikeyrityksen Arlan, Valion, HKScanin ja Atrian käsityksiä lehdistötiedotteiden roolista viestinnässä. Tämän jälkeen tarkastelen yritysten lehdistötiedotteiden viestintää retorisesta näkökulmasta ja tutkin, minkälaisia keinoja yritykset käyttävät vaikuttaakseen lukijoihinsa. Tutkimuksessani olen haastatellut puhelimitse edellä mainitun neljän yrityksen viestintävastaavia. Lisäksi tutkimusaineistoni koostuu mainittujen yritysten 36 lehdistötiedotteesta. Lehdistötiedotteet ovat takaisinveto- ja lanseerauslehdistötiedotteita sekä lehdistötiedotteita, jotka viestivät yrityksessä tapahtuvista muutoksista. Haastatteluaineiston analysoin laadullisin menetelmin etsimällä vastauksista yhteneviä ja eroavia piirteitä, jotka ilmentävät lehdistötiedotteiden roolia viestintävälineenä. Lehdistötiedotteet analysoin retorisen kolmijaon avulla keskittyen niihin kielellisiin, sisällöllisiin ja rakenteellisiin keinoihin, joilla yritykset vaikuttavat lukijoihinsa. Tutkimuksestani käy ilmi, että lehdistötiedotteet pyrkivät tiedotteen klassista kaavaa noudattamalla viestimään uusista tuotteistaan ja vastuullisesta toiminnastaan. Informoinnin ohessa lehdistötiedotteet pyrkivät vaikuttamaan yrityskuvaan ja lukijaan sekä tukemaan yrityksen strategiaa. Lehdistötiedotteet vaikuttavat lukijoihinsa vetoamalla omaan uskottavuuteensa sekä lukijan tunteisiin ja järkeen. Yritysten uskottavuutta korostavista keinoista käytetään eniten me-retoriikkaa, tunteisiin vedotaan eniten positiivisia tunteita herättävillä sanoilla ja järkeen vedotaan useimmin numeroilla. Kaiken kaikkiaan eniten käytetään tunteisiin vetoavia keinoja. Ympäristö ja terveys nousevat teemoina esiin vaikuttavien keinojen yhteydessä. Eri lehdistötiedotetyypeissä vaikutetaan hieman eri tavoin. Takaisinvetolehdistötiedoissa käytetään muun muassa toistoa ja pahoittelua, kun taas lanseerauslehdistötiedotteissa esiintyy positiivisia sanoja ja puhuttelua. Muutoksista viestivät lehdistötiedotteet vaikuttavat puolestaan lukijoihinsa käyttämällä usein me-sanaa ja vertailua. Erot vaikuttavien keinojen käytössä ovat suurempia eri yritysten välillä kuin alakohtaisesti. Valio käyttää vaikuttavia keinojen eniten, kun taas Atria käyttää keinoja vähiten

A Place in the Grass

We reached the edge of that forgotten dock and jumped, arms raised, into knee-deep grass. We wore rubber boots, and carried a camera strung to a kite. The dock was the unfinished fragment of a bridge. After crossing a dried up coulee it ended abruptly, two feet above the grass and some unknown depth above solid ground. How many tourists, after detouring hours off the highway to visit the park, had stopped here, startled by the deep murk below, perhaps taken a snapshot, sighed at the immensity, then turned back to the car? What more could be out there? It was empty. A Place in the Grass offers a series of reflections on how we navigate empty space and make our place in it, how measures amass into patterns, and perceptions ultimately become places. It reflects on how the elements of place unfold on the landscape to orient us, and blind us. It unpacks the instruments that harness a Prairie we’ve yet to discover. I’m searching in the margins of our measures, beyond our instruments, for fragments where the unknown not only survives, but evolves. I’m operating on a hope (as all Prairie endeavors do) that these fragments, gathered together, might expand that empty park and its deep grass into an atlas, a quilt of marginal places where one can still get lost. There is a fine line between belonging and being lost, a possibility that they are one and the same, and a fear that we are unable to distinguish them. In this context, anchoring ourselves against the undertow of empty space, we build

Transforming Nanomaterial Synthesis with Flow Chemistry

Microfluidic methods for the synthesis of nanomaterials allow the generation of high-quality products with outstanding structural, electronic and optical properties. At a fundamental level, this is engendered by the ability to control both heat and mass transfer in a rapid and precise manner, but also by the facile integration of in-line characterization tools and machine learning algorithms. Such integrated platforms provide for exquisite control over material properties during synthesis, accelerate the optimization of electronic and optical properties and bestow new insights into the optoelectronic properties of nanomaterials. Herein, we present a brief perspec-tive on the role that microfluidic technologies can play in nanomaterial synthesis, with a particular focus on recent studies that incorporate in-line optical characterization and machine learning. We also consider the importance and challenges associated with integrating additional functional components within experimental workflows and the upscaling of microfluidic platforms for production of industrial-scale quantities of nanomaterials

The teacher efficacy and collective teacher efficacy of the teachers who taught remotely during the autumn of 2020

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kartoittaa etäopetusta syksyn 2020 aikana toteuttaneiden opettajien opettajapystyvyyttä ja kollektiivista opettajapystyvyyttä sekä erilaisten taustamuuttujien yhteyttä opettajapystyvyyteen ja kollektiiviseen opettajapystyvyyteen. Opettajapystyvyys ja kollektiivinen opettajapystyvyys pohjautuvat minäpystyvyysuskomuksiin eli yksilön uskomuksiin omista kyvyistään suoriutua tietyistä tehtävistä (Bandura, 1977). Opettajapystyvyys on yhteydessä esimerkiksi opettajien ammatissa pysymiseen (Burley ym., 1991) ja työssä viihtymiseen (Skaalvik & Skaalvik, 2010). Lisäksi on tutkimustietoa opettajapystyvyyden ja kollektiivisen opettajapystyvyyden yhteydestä toisiinsa (Goddard & Goddard, 2001). Tämä tutkielma pyrkii täydentämään aiempaa tutkimustietoa kuvaamalla koronapandemian aiheuttaman etäopetuksen yhteyttä opettajapystyvyyteen ja kollektiiviseen opettajapystyvyyteen. Tutkielman aineisto on peräisin Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimushankkeesta, jossa on selvitetty koronan aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia koulunkäyntiin, opetukseen ja hyvinvointiin. Aineisto kerättiin marraskuussa 2020 lähettämällä sähköiset kyselylomakkeet jokaiseen Suomen perusopetuksen kouluun. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 5797 opettajaa. Lopullisen otoksen muodostivat ne 1095 opettajaa, jotka ilmoittivat toteuttaneensa etäopetusta syksyn 2020 aikana. Analysointi suoritettiin kvantitatiivisin menetelmin aineistoa kuvailemalla, korrelaatioita tarkastelemalla sekä suorittamalla monimuuttujainen varianssianalyysi (MANOVA). Opettajapystyvyden ulottuvuudet olivat enemmän yhteydessä toisiinsa verrattuna kollektiiviseen opettajapystyvyyden tai mittareiden välisiin ulottuvuuksiin. Kokonaisuutena tarkastellen luokanopettajilla oli aineenopettajia/lehtoreita sekä erityisluokanopettajia korkeampi opettajapystyvyys. Kun opettajapystyvyyttä ja kollektiivista opettajapystyvyyttä tarkasteltiin kokonaisuutena voitiin todeta, että naispuoliset alakoulun opettajat raportoivat keskimäärin korkeinta pystyvyyttä; tulos on linjassa useiden aiempien tutkimustulosten kanssa (mm. Greenwood, 1990; Edwards ym., 1996). Etäopetus on voinut heikentää kollektiivista opettajapystyvyyttä esimerkiksi työyhteisön vähentyneiden kohtaamisten myötä. Luokanopettajien korkeinta opettajapystyvyyttä saattaa selittää esimerkiksi koulutuksen tuoma laaja yleispätevyys ja kohtuullinen työkuorma.The aim of this master’s thesis is to examine the teacher efficacy and collective teacher efficacy of those teachers who taught remotely during the autumn of 2020. Furthermore, the aim is to find out if some background variables are connected to these above mentioned constructs. Teacher efficacy and collective efficacy are based on the self-efficacy beliefs which describe person’s beliefs in their own ability to succeed in specific situations (Bandura, 1977). Teacher efficacy is connected to many positive outcomes, e.g., remaining in the profession (Burley et al., 1991), and job satisfaction (Skaalvik & Skaalvik, 2010). There is also evidence that teacher efficacy and collective teacher efficacy are connected to each other (Goddard & Goddard, 2001). This master’s thesis aims to supplement the previous research data on teacher efficacy and collective teacher efficacy in the context of COVID-19. The data used in this study are from a research project that aims to examine the effects of COVID-19 on studying, teaching and well-being. The project is run by University of Helsinki and Tampere University. The data were collected in November 2020 by sending electronic surveys to every comprehensive school in Finland. In total there were 5797 teacher participants, but the final sample consisted of those 1095 teachers who said that they had taught remotely during the autumn. The methods used in this quantitative study included describing the data and running correlation analyses and Multivariate analysis of variance (MANOVA). The dimensions of teacher efficacy were more correlated between themselves than the dimensions of collective teacher efficacy. The correlations between the two were even weaker. Class teachers had higher teacher efficacy compared to subject teachers or special education class teachers. Female teachers of the lower levels of comprehensive education had the highest levels of efficacy when teacher efficacy and collective teacher efficacy were examined together; the result is in line with several other studies (e.g. Greenwood, 1990; Edwards et al., 1996). Results indicate that remote teaching has weakened the collective teacher efficacy by decreasing the encounters of the work community. The result that class teachers had the highest levels of teacher efficacy might be explained by the vast level of general competence brought by the education or by their more reasonable workload

Palvelijat, kriitikot ja tavalliset tallaajat : Lukiolaisten käsityksiä toimittajan työstä

Miten sinä kuvailisit nykypäivän toimittajan työpäivää? Tiedätkö missä toimittaja päivisin liikkuu ja kuka tuo hänelle juttuaiheet kirjoitettavaksi? Entäpä jos unohtaisit verkkojournalismin kokonaan ja keskittyisit ajatuksissasi vain sanomalehtijutun kokoamiseen työpäivän aikana. Ei ole niin helppoa ymmärtää, mitä kaikkea kuuluu toimittajan työpäivään. Entä jos olisit syntynyt lähes digitaaliselle aikakaudella ja melkein kaikki lukemasi journalismi olisi sähköisessä muodossa. Silloin olisi kenties vielä vaikeampaa ymmärtää sanomalehtijournalistin työpäivän muodostumista. Tässä Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen lukiolaisten käsityksiä uutistyötä tekevän sanomalehtitoimittajan onnistuneesta ja epäonnistuneesta työpäivästä. Vaikka ei ole nykyhetken mukaista ajatella toimittajan tekevän vain juttuja paperiseen sanomalehteen, halusin rajata tutkimusasetelmani käsittelemään perinteisenä pidettyä journalistin työpäivää. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa, millaisia mielikuvia lukiolaisilla on toimittajan työstä. Tarkoituksenani ei ole selvittää kattavaa ja absoluuttista totuutta suomalaisten nuorten mielipiteistä, vaan pureutua tietyn rajatun joukon käsityksiin journalistin ammatista. Haluan tutkimukseni avulla tuoda oman osuuteni siihen keskusteluun, jota käydään digitalisoituneen median ympärillä. Keräsin aineistoni keskisuuresta suomalaisesta lukiosta keväällä 2016. Kohderyhmänäni toimii lukion toisen vuoden äidinkielen kurssin oppilaat. Aineistoni laajuus on 27 oppilasta, jotka ovat iältään 17–19-vuotiaita. Tutkimukseni kuuluu empiirisen tutkimusmaailman piiriin, sillä tutkin nuorten käsityksiä välillisen tarinankerronnan kautta. Tutkimusmenetelmänäni käytän eläytymismenetelmää, jonka avulla lukiolaiset vastaavat heille esitettyyn kehyskertomukseen. Kehyskertomuksista toinen käsittelee onnistunutta ja toinen epäonnistunutta toimittajan työpäivää. Kehyskertomukset jaetaan oppilaille satunnaisessa järjestyksessä, ja jokainen vastaa vain yhteen kertomukseen. Tutkimusmenetelmässäni nuoret eläytyvät kuviteltuun tilanteeseen. Vastuksiin ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia. Vain mielikuvia nuorten keskuudesta. Analysoin aineiston ensin karkean teemoittelun avulla kahteen isoon pääryhmään: onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin työpäiviin. Teemoittelun jälkeen analysoin aineistosta vastausten samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia, minkä avulla muodostan mielikuvista kolme tyyppitoimittajien ryhmää ja nimeän ne. Nuorten ajatuksissa toimittajat mieltyvät joko lukijoiden palvelijoiksi, kriitikoiksi tai tavallisiksi tallaajiksi. Tarkastalen tyyppiryhmien avulla, millainen rooli haastatteluilla ja tiedonhaulla on toimittajan työpäivissä. Kuinka suureen rooliin nousevat valokuvat ja visuaalisuus? Mitkä seikat lopulta vaikuttavat siihen, että nuoren ajatuksissa toimittaja epäonnistuu tai onnistuu työpäivässään