Mobiiliteknologian hyödyntäminen sairaanhoitajan työssä kotihoidossa

Opinnäytetyön aiheemme saimme Hyvinkään kaupungilta. Opinnäytetyö tuotettiin yhteistyössä Hyvinkään kaupungin kotihoidon kanssa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin laajemmin sairaanhoitajan osaamista ja mitä osaamista heillä tulee olla mobiiliteknologiaan liittyen. Käsitteellisessä viitekehyksessä tarkasteltiin myös laajemmin, digitaalisten palveluiden ja mobiiliteknologian hyödyntämistä terveydenhuollossa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten sairaanhoitajat osaavat hyödyntää mobiiliteknologiaa sairaanhoitajan työssä Hyvinkään kotihoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa mobiiliteknologisesta osaamisesta sekä siitä, miten mobiililaitteet ovat hyödyntäneet sairaanhoitajia heidän työssään ja miten uutta toimintamallia pystytään vielä kehittämään. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, koska opinnäytetyössä tutkittiin sairaanhoitajien omia kokemuksia mobiiliteknologiaan liittyen. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla ja analyysi toteutettiin sisällönlähtöisellä analyysillä. Tutkimuksessa haastateltiin neljää Hyvinkään kotihoidon sairaanhoitajaa, joilla on kokemusta mobiiliteknologiasta. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen. Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina todettiin, että sairaanhoitajien kokemukset mobiiliteknologiasta olivat positiiviset, hoidon suunnitelmallisuus on asiakaslähtöistä sekä sairaanhoitajilta vaaditaan laaja-alaista mobiiliteknologista osaamista. Mobiiliteknologiaan liittyi oman työn suunnitelmallisuus ja Hilkka-järjestelmän osaaminen. Kehittämistarpeita havaittiin tietojärjestelmien yhteen sopivuudesta sekä Hilkka-järjestelmän kehittämistarpeissa. Opinnäytetyön johtopäätöksinä todettiin asiakkaiden hoidonsuunnitellussa eri tietojärjestelmien kohdalla poikkeavuuksia ja lisäksi todettiin, että mobiiliteknologiaa voitaisiin hyödyntää kotihoidossa nykyistä enemmän. Opinnäytetyön kehittämisehdotuksina esitettiin, että Hilkka- ja Pegasostietojärjestelmän yhteensopivuutta kehitettäisiin, jotta sairaanhoitajien työn organisoiminen ja asiakaslähtöinen hoitotyö olisi sujuvaa.The city of Hyvinkää provided us with the subject of our thesis. This thesis was produced in co-operation with the Hyvinkää city home care. The thesis considered,on a wider scale, a nurse’s competence regarding mobile technology, as well as the skills needed by a nurse, when using mobile technology. In the conceptual context, invocation of digital services and mobile technology in health care was viewed on a wider scale. The goal of this thesis was to describe how well nurses can utilise mobile technology in their work at the home care of Hyvinkää. The aim was to produce information of the know-how of mobile technology as well as the benefit given to nurses by mobile devices, and also how this new operation model could be developed further. This thesis was implemented as qualitative research, and the objectives were the nurses’ own experiences about mobile technology. The research was done by using themed interviews and the analysis was made as a content analysis. Four Hyvinkää home care nurses with experience of mobile technology were interviewed. This is a work-based thesis. The key results of the thesis were that the nurses’ experiences of mobile technology were positive, the planning of the care is customer-based and that the nurses are required to have a vast knowledge of mobile technology. The planning of one’s own work was related to mobile technology, as well as knowing how to use the Hilkka-information system. The compatibility of different information systems and the Hilkka-system were observed as development objects. The conclusion of this thesis was that the planning of customer care was somewhat different between different information systems. It was also stated that mobile technology could be used more in home care, than what is done today. The thesis suggested that the information systems Hilkka and Pegasos should be more compatible in order to make the nurse’s work easier to organise, and customer-based nursing more smoothe

"12 bukowskia" : tutkielma Turun runoliikkeestä vuosituhannen vaihteessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkielmassa pyrin kuvaamaan lyriikan kustantamiseen erikoistuneiden kotimaisten pienkustantajien toimintaa ja toiminnan ehtoja. Olen tutkinut esikoisrunokokoelmien julkaisemiseen liittyviä valintaperusteita ja näiden valintaperusteiden taustoja. Keskeinen osa tutkimusasetelmaani on erikoistumisen ja erontekojen tulkinta ja analyysi, jossa olen käyttänyt erityisesti Pierre Bourdieun käsitteistöä. Olen analysoinut myös tutkimukseni kustantajien suhdetta kulttuurisen ja taloudellisen pääoman keruuseen. Runouden kustantamisen tutkimisen kohdalla tämä on erityisen relevanttia sen korkeakulttuurisena pidetyn luonteen vuoksi. Olen analysoinut runouden kenttää Howard Beckerin taidemaailmaa koskevan käsitteistön avulla. Työssäni hahmottuu selkeästi kaksi erillistä, kotimaisen runouden kentällä toimivaa koulukuntaa eli taidemaailmaa.Ne erottuvat toisistaan ennenkaikkea tyylillisin perustein. Lisäksi työni täydentää osaltaan Kai Halttusen tutkimusta kotimaisista pienkustantajista. Olen käyttänyt työssäni kolmea erityyppistä aineistoa; tilastotietoja, teemahaastatteluja ja kirjallisuusarvosteluja. Tämä on laadullinen tutkimus eräästä kirjallisuuden osa-alueesta. Kirjallisuusarvostelujen rakenteen ohella olen tutkinut niistä välittyviä asenteita ja niissä rakentuvia arvostuksia ja luokituksia runoilijoihin, heidän teoksiinsa ja kustantajiinsa liittyen. Tekstianalyysissä olen käyttänyt sosiosemioottisia menetelmiä erottelujen ja luokitusten esiin saamiseksi. Olen rekonstruoinut viiden esikoisrunoteoksen tarinat runoilijan ideasta valmiiksi kirjaksi, ja haastatellut asian tiimoilta pienkustantajilla esikoisensa julkaisseita kotimaisia runoilijoita sekä teosten kustantajia itseään. Itse runoilijoiden ja kustantajien näkökantojen esiin tuomiseen olen käyttänyt puolistrukturoitua teemahaastattelua. Olen valinnut haastateltavat jo useamman vuoden toiminnassa olleista, runoutta julkaisevista pienkustantamoista. Kotimaisen runouden kustantaminen on niiden julkaisuohjelmissa keskeisellä sijalla. Työssäni tutkin sekä runouden pienkustantamista yleensä että omaleimaista Turun runoliikettä. Tutkin Turun koulukuntaa koskevia käsityksiä kirjallisuusarvosteluissa ja toimijoiden omaa suhtautumista siihen teemahaastatteluiden avulla. Analysoin puhetavan muotoutumista ja koulukunnalle ominaisia piirteitä. Koulukuntaan koskeva keskustelu liittyy olennaisella tavalla pienten ja isojen kustantajien väliseen suhteeseen sekä nuorten ja vanhojen runoilijoiden väliseen jännitteeseen. Pyrin suhteuttamaan pienkustantajia, runouden valikoitumista ja Turun koulukuntaa koskevat tulokseni myös kirjallisen kentän tapahtumiin kokonaisuudessaan

The Delay and Costs of Diagnosing Systemic Vasculitis in a Tertiary-Level Clinic

Introduction The diagnosis of systemic vasculitis is a challenge because of the heterogeneity of clinical manifestations. The aim of this study is to analyze the diagnostic delay in systemic vasculitis, the total costs during the first year of care, and how the diagnostic delay affects the costs in a tertiary health care facility. Methods Patients with a new diagnosis of systemic vasculitis between 2010 and 2018 were identified from hospital records. The diagnostic delay and health care costs were evaluated during the diagnostic period and within 12 months after the first contact with tertiary health care. Vasculitis-related costs were recorded as true costs charged. A total of 317 patients fulfilled the study criteria. The diagnoses were grouped into three clinically relevant groups: IgA vasculitis and other small-vessel vasculitis (n = 64), ANCA-associated vasculitis (AAV) (n = 112), and large-vessel vasculitis (LVV) (n = 141). Results The diagnostic delay from the first referral to tertiary-level clinic was shortest in the LVV group and longest in the AAV group. Total costs during the diagnostic period were the highest in the AAV group (median = €6754 [IQR €8812]) and lowest in the LVV group (median = €3123 [IQR €4517]), p s = 0.38, p s = 0.34, p p Conclusions There is a substantial diagnostic delay that correlates significantly with the costs in tertiary-level health care when diagnosing systemic vasculitis.</div

Long-term P fertilisation experiment on grass – effects on plant and soil

Peer reviewe

Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvoissa ja kivennäispitoisuuksissa

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Hyvinä esimerkkeinä äärisäistä ovat heinäkuun 2021 poikkeuksellinen kuivuus sekä kesän 2017 hyvin viileät kasvuolosuhteet. Sateisuuteen ja lämpötilaan liittyvät sään ääri-ilmiöt aiheuttavat haasteita rehun tuotannossa, rehuarvoissa ja kivennäiskoostumuksessa ja heijastuvat myös eläinten ravitsemukseen ja hyvinvointiin. Sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia rehun laatuun tutkittiin Tuotantovarmuutta nurmesta (VarmaNurmi) -hankkeessa. Kasvulämpötilan ja maan kosteuden vaikutusta timotein (Rhonia) ja nurminadan (Klaara) rehuarvoihin sekä ravinnepitoisuuksiin tutkittiin kasvihuoneessa kontrolloiduissa olosuhteissa kasvatusastioissa (4.4 kg maata, rm HtMr, 220 mg l-1 K, 12 mg l-1 P). Vernalisoinnin ja tasausniiton jälkeen kasvustot lannoitettiin (1000 mg N ja 680 mg K/astia/niitto ja 220 mg P/astia kokeen alussa) ja altistettiin sekä ensimmäisessä että jälkisadossa kaksi viikkoa ennen niittoa kolmelle eri lämpötilalle vuorokausirytmillä 18h/6h: 10/2 °C (kylmä), 17/12 °C (normaali) ja 25/17 °C (kuuma) sekä kolmelle kosteudelle, joissa maan vesipitoisuus oli 40 % (kuiva), 50–70 % (optimi) ja 100 % (märkä) kenttäkapasiteetista laskettuna. Kevätsadon osalta kylmäkäsittely jouduttiin poistamaan, koska kylmiöön tuli toimintahäiriö. Molemmissa niitoissa kaikkien astioiden sato korjattiin samaan aikaan. Kivennäisanalyysit tehtiin kuivatuista satonäytteistä. Rehun kivennäistasapainoa kuvaava DCAD-arvo sekä laidunhalvausriskiä ennustava GT-indeksi laskettiin ravinnepitoisuuksien perusteella. Lämpötilan ja maan kosteuden nousu lisäsivät odotetusti kuiva-ainesadon määrää ja heikensivät sulavuutta molemmissa niitoissa kummallakin kasvilla. Kasvuston raakavalkuais (RV) pitoisuus oli kevätsadossa 127–170 g kg-1 ka ja jälkisadossa 174–205 g kg-1 ka, mikä vastaa kentällä tehtyjen kokeiden RV-pitoisuuksia ja osoittaa, että kasvusto ei kärsinyt typen (N) puutteen aiheuttamasta stressistä, vaikka kasvun aiheuttama N-pitoisuuden laimenemisvaikutus oli havaittavissa. Kasvuston stressitasoa kuvaava pelkistävien sokereiden (PeS) pitoisuus laski selvästi molemmissa sadoissa lämpötilan ja maan kosteuden noustessa (jälkisadossa PeS kylmä-kuivassa 213 g kg-1 ka ja kuuma-kosteassa 63 g kg-1 ka). Tulosten perusteella suurin stressitekijä oli kuivuus, vaikka myös kylmyys rajoitti sadonmuodostusta ja nosti PeS -pitoisuutta. Lisääntyvä kosteus suosi selvästi molempien kasvien fosforin (P) ottoa ja vaikutus korostui jälkisadossa, missä erityisesti timotein P-pitoisuus kasvoi suhteessa enemmän kuin ka-sato siirryttäessä optimikosteudesta märkiin olosuhteisiin. Timotein DCAD -arvot olivat keskimäärin nataa alempia ja normaalilämpötila tuotti matalimmat arvot molemmissa sadoissa. GT-indeksi nousi lämpötilan ja maan kosteuden myötä erityisesti timoteillä. Tulosten perusteella voidaan arvioida säästressin vaikutuksia kasvuston laatuun

Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ja satovuosina

Orgaanista voimaa peltoon ja parteen (OrVo) -hanke toteutti Luke Kuopio Maaningan toimipaikassa 2020–2021 ruutukokeen, jossa tutkittiin Gasum Oy:n orgaanisten lannoitteiden hiilisyötettä ja lannoitusvaikutusta verrattuna Luke Maaningan biokaasulaitoksen (ainoa syöte naudan liete) käsittelyjäännökseen sekä mineraalityppeen. Vuonna 2020 koekasvina oli puitu ohra, ja vuonna 2021 ohran alle perustettu timotei-nurminataseos, joka korjattiin kaksi kertaa kesän aikana. Keväällä 2020 ohran lannoitteina käytettiin Vehmaan konsentraattia (4.8 t ha-1; liukoinen typpi 103 kg ha-1) sekä Turun konsentraattia, johon levityksen helpottamiseksi sekoitettiin 15 % vettä (10.2 t ha-1; liuk. N noin 59 kg ha-1). Luken käsittelyjäännöstä levitettiin 36.4 t ha-1 (liuk. N 69 kg ha-1). Mineraalityppeä ei lisätty. Keväällä 2021 nurmen ensimmäiselle sadolle käytettiin uudelleen Vehmaan konsentraattia (3.7 t ha-1; liuk. N 81 kg ha-1) sekä Luken käsittelyjäännöstä (36.8 t ha-1; liuk. N 81 kg ha-1), mutta Turun konsentraatti korvattiin Honkajoen käsittelyjäännöksellä (15.9 t ha-1; liuk. N 73 kg ha-1). Orgaanisten lannoitteiden typpi täydennettiin mineraalitypellä (30 kg N ha-1) ja toinen sato lannoitettiin mineraalilannoitteilla (80 kg N ha-1). Vuonna 2020 käsittelyjä verrattiin 80 kg N ha-1 mineraalityppilannoitukseen ja vuonna 2021 mineraalityppilannoitukseen, joka sai 100 kg N kummallekin sadolle. Viljasato (15 % kosteus) oli orgaanisilla lannoitteilla 3420–4470 kg ha-1 ja mineraalitypellä 4040 kg ha-1. Vehmaan konsentraatti sisälsi enemmän liukoista typpeä ja tuotti korkeamman sadon kuin muut orgaaniset lannoitteet. Ensimmäinen nurmisato oli orgaanisilla lannoitteilla 4780–4930 kg ka ha-1 ja toinen 2910–2980 kg ka ha-1. Mineraalityppilannoitus tuotti 1. sadossa 4470 kg ka ha-1 ja 2. sadossa 3100 kg ka ha-1. Orgaanisten lannoitteiden lannoitusvaikutus on mineraalilannoitusta pitkäkestoisempi maassa mineralisoituvan kokonaistypen vuoksi. Satomäärissä tämän suuntainen ilmiö oli nähtävissä, mutta sadot eivät nurmivuonna poikenneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Luken käsittelyjäännöksen hiilisyöte oli molempina vuosina yli 600 kg ha-1. Turun konsentraatti sisälsi paljon hiiltä, ja sen hiilisyöte oli matalasta levitysmäärästä huolimatta 444 kg ha-1. Vehmaan konsentraatin hiilisyöte jäi alle sadan kilon, ja Honkajoen käsittelyjäännöksen hiilisyöte oli noin 130 kiloa. Kaikki käytetyt orgaaniset lannoitteet toimivat lannoitteina hyvin. Hiilisyötteen määrä vaihteli. Näin lyhyessä kokeessa hiilen kertymistä maahan on epätodennäköistä todentaa maanäytteistä. Konsentraattien kuljettaminen pitempiä matkoja on lietteen kuljetusta kustannustehokkaampaa. Käytännössä niitä ei ole useinkaan tarkoituksenmukaista levittää yksinään matalan levitysmäärän ja mahdollisten juoksevuusongelmien vuoksi, vaan ne kannattaa sekoittaa lietteeseen tai toiseen orgaaniseen valmisteeseen

Isolation of extracellular vesicles from the bronchoalveolar lavage fluid of healthy and asthmatic horses

Extracellular vesicles (EVs) are membrane-bound particles that engage in inflammatory reactions by mediating cell–cell interactions. Previously, EVs have been isolated from the bronchoalveolar lavage fluid (BALF) of humans and rodents. The aim of this study was to investigate the number and size distribution of EVs in the BALF of asthmatic horses (EA, n = 35) and healthy horses (n = 19). Saline was injected during bronchoscopy to the right lung followed by manual aspiration. The retrieved BALF was centrifuged twice to remove cells and biological debris. The supernatant was concentrated and EVs were isolated using size-exclusion chromatography. Sample fractions were measured with nanoparticle tracking analysis (NTA) for particle number and size, and transmission electron microscopy and confocal laser scanning microscopy were used to visualize EVs. The described method was able to isolate and preserve EVs. The mean EV size was 247 ± 35 nm (SD) in the EA horses and 261 ± 47 nm in the controls by NTA. The mean concentration of EVs was 1.38 × 1012 ± 1.42 × 1012 particles/mL in the EA horses and 1.33 × 1012 ± 1.07 × 1012 particles/mL in the controls with no statistically significant differences between the groups. With Western blotting and microscopy, these particles were documented to associate with EV protein markers (CD63, TSG101, HSP70, EMMPRIN, and actin) and hyaluronan. Equine BALF is rich in EVs of various sizes, and the described protocol is usable for isolating EVs. In the future, the role of EVs can be studied in horses with airway inflammation.Peer reviewe

Counts of hyaluronic acid-containing extracellular vesicles decrease in naturally occurring equine osteoarthritis

Osteoarthritis (OA) is a degenerative joint disease with inadequately understood pathogenesis leading to pain and functional limitations. Extracellular vesicles (EVs) released by synovial joint cells can induce both pro- and anti-OA effects. Hyaluronic acid (HA) lubricates the surfaces of articular cartilage and is one of the bioactive molecules transported by EVs. In humans, altered EV counts and composition can be observed in OA synovial fluid (SF), while EV research is in early stages in the horse-a well-recognized OA model. The aim was to characterize SF EVs and their HA cargo in 19 horses. SF was collected after euthanasia from control, OA, and contralateral metacarpophalangeal joints. The SF HA concentrations and size distribution were determined with a sandwich-type enzyme-linked sorbent assay and size-exclusion chromatography. Ultracentrifugation followed by nanoparticle tracking analysis (NTA) were utilized to quantify small EVs, while confocal laser scanning microscopy (CLSM) and image analysis characterized larger EVs. The number and size distribution of small EVs measured by NTA were unaffected by OA, but these results may be limited by the lack of hyaluronidase pre-treatment of the samples. When visualized by CLSM, the number and proportion of larger HA-containing EVs (HA-EVs) decreased in OA SF (generalized linear model, count: p = 0.024, %: p = 0.028). There was an inverse association between the OA grade and total EV count, HA-EV count, and HA-EV % (r(s) = - 0.264 to - 0.327, p = 0.012-0.045). The total HA concentrations were also lower in OA (generalized linear model, p = 0.002). To conclude, the present study discovered a potential SF biomarker (HA-EVs) for naturally occurring equine OA. The roles of HA-EVs in the pathogenesis of OA and their potential as a joint disease biomarker and therapeutic target warrant future studies.Peer reviewe