Managing Technogenic Risks with Stakeholder Cooperation

Risks involved in new technologies or arising from novel configurations of old technologies recurrently result in major accidents. For example, the new bioleaching technology to extract nickel from ore was taken into use in Finland in 2008. Later, one of the personnel died as a victim of hydrogen sulfide exposure and there were unplanned releases of process waters that contaminated lakes and rivers. Several risk analyses were performed but none of them considered the local climate and surrounding environmental circumstances. A comprehensive risk assessment process combining the knowledge of different stakeholders, authorities, and citizens would have helped to avoid the sad outcome. A single enterprise has a very clear picture of the risk figure on its own, but is reluctant to reveal commercially sensitive information to others, and even incapable of understanding all the expectations and constraints that the natural and built environments may impose. Only governmental authorities are in a position to form a comprehensive picture of all the risks. This paper presents a new approach for a proactive risk identification method based on collaborative integrated assessment. It states that by implementing this method society is able to utilize the science-based information in an efficient way for managing the emerging technogenic risks

Tools and Methods for Supporting Regional Decision-Making in Relation to Climate Risks

Climate change has had a major impact on the Nordic region. For example, the mean temperature rise is expected to be 4–6°C by 2080. In Finland, the regional authorities are responsible for climate change adaptation. Some of the most vulnerable sectors include energy, tourism, transport and water supply. Currently, it appears that the authorities are not familiar with the tools for assessing climate risks and lack knowledge about the impact of climate change. In this paper, we provide a review of risk assessment methods and decision-making tools, focusing on adapting to climate change in a Finnish context. Our research method comprises a systematic qualitative literature review dealing with relevant journals, dissertations and deliverables of relevant EU projects since 2005

Pelastustoimen mittarit. Katsaus kansainvälisiin mittareihin

Pelastustoimen strategian laadintaa varten on vuonna 2015 perustettu hanke, jonka tavoitteena on määrittää pelastustoimen strategiset painopistealueet ja niille vaikuttavuutta kuvaavat toiminnan mittarit/indikaattorit. Pelastustoimen vaikuttavuuden mittaaminen – kansainväliset mittarit (PetoMitta) –tutkimushanke tukee strategian laadintaa esittelemällä pelastustoimen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kansainvälisiä mittareita. Hanke vaikuttaa pelastustoimen kehittämiseen edesauttamalla resurssien oikeaa suuntaamista toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen avulla. Pelastustoimen vaikuttavuuden mittaamista kehitetään useissa maissa. Joissain maissa ollaan vasta lähtemässä liikkeelle ja kehitetään ensimmäisiä toiminnan mittareita, kuten Portugalissa metsäpalojen hallinnan mittareita. Palokuntien syntymaissa, kuten Saksassa ja Yhdysvalloissa, pelastuslaitosten toiminnan tärkeimmät mittarit, vasteajat ja vastehenkilöstö, on puolestaan standardoitu. Pelastuslaitosten tavoiteasetannassa ja mittarien valinnassa näkyy kyseisten maiden yleinen tietoisuus yhteiskunnan tilasta. Ruotsissa, Virossa sekä Yhdistyneiden kuningaskuntien alueella on kehitetty paljon mittareita ennaltaehkäisevää työtä varten, jolloin kyseessä on valistustyö ja suoritetut palotarkastukset. Näillä alueilla myös työhyvinvointi- ja tasa-arvotekijöille on asetettu mittareita. Lontoon ja Vancouverin pelastuslaitoksille on asetettu tavoitteita ympäristöpäästöjen vähentämiseksi. Tutkimus osoitti, että eri maissa pelastustoimen toiminnan mittaamisella on kolme erilaista roolia. Ensinnäkin toiminnan mittareilla mitataan pelastuslaitosten nopeutta saavuttaa kohde ja palotilanteissa sattuneiden palokuolemien määrää. Nämä mittarit katsovat taaksepäin, ja niiden saavuttamiseen vaikuttaa pelastustoimen oman toiminnan lisäksi monet muut yhteiskunnalliset tekijät, kuten kaupungistuminen, rakentamistekniikka, infrastruktuurin kunto, yhteiskunnallinen vakaus tai epävakaus yms. Toiseksi, pelastustoimi pyrkii kehittämään omaa toimintaansa ennaltaehkäisevään suuntaan antamalla koulutusta ja opastusta, parantamalla yhteiskunnan omia valmiuksia kouluttamalla vapaaehtoista henkilöstöä, ja suorittamalla tehostetusti palotarkastuksia. Kolmantena pelastustoimen roolina on vastata osaltaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tästä ovat esimerkkeinä vaatimukset polttoaineiden kulutuksen vähentämisestä, päästöjen pienentämisestä ja tasa-arvon edistämisestä henkilöstöä palkattaessa. Tällä hetkellä Suomi on eräällä tavalla keskikastia pelastustoimen toiminnan mittauksessa. Koko maata koskevia mittareita on vähän, eikä niillä ole suurta ohjaavaa roolia. Tässä näkyy todennäköisesti pelastuslaitoksen asema valtionhallinnon ja kunnallisen hallinnon välillä; ei ole selvää kenen tehtävänä olisi asettaa tulevaisuuteen tähtäävät valtakunnalliset tavoitteet, kuten yhteistoimintaa, ympäristötehokkuutta, tasa-arvoasioita tai vaaraa aiheuttavien kohteiden / yksityisten talouksien tarkastusmääriä koskevat tavoitteet. Tutkimuksen rahoittajana olivat sisäministeriön pelastusosasto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Palosuojelurahasto. Hankkeen ohjausryhmässä toimivat sisäministeriöstä neuvotteleva virkamies Tiina Männikkö ja ylitarkastaja Jouni Pousi sekä tutkimusjohtaja Esa Kokki Pelastusopistosta ja tiimipäällikkö Liisa Poussa VTT:ltä

Häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysi – YMPÄRI -hankkeen suositukset

Julkaisun 14.5.2007 päivitetty tarkistuslista (liite 1), seurausmatriisi (taulukko 2, sivulla 29) ja riskimatriisi (taulukko 3, sivulla 36) ovat erillisenä tiedostona.Häiriöpäästöjen hallinta on riskien hallintaa, jossa keskeinen hallinnan keino on riskianalyysi. Riskianalyysin avulla tunnistetaan ja arvioidaan riskit sekä niiden hallintaan tarvittavat toimenpiteet. Tässä raportissa tarkastellaan laitoskohtaista teollisen toiminnan häiriöpäästöjen ympäristöriskien arviointia. Hankkeessa laadittiin ns. YMPÄRI-suositukset hyvän ympäristöriskianalyysin sisällöstä ja terminologiasta sisältäen keskeiset häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysien tekemisen avuksi kehitetyt työkalut. Suomen ympäristökeskuksen, Turvatekniikan keskuksen ja VTT:n yhteistyö sekä haastattelut ja hankkeessa järjestetyt työpajat tarjosivat laajalle joukolle viranomaisia, konsultteja, johtamisjärjestelmäsertifioijia ja yritysedustajia mahdollisuuden kommentoida ja vaikuttaa ympäristöriskianalyysin sisällön määrittämiseen. YMPÄRI-suositusten avulla toimijat voivat varmistua siitä, että analyysi täyttää sekä ympäristö- että kemikaalivalvontaviranomaisten, kuin myös johtamisjärjestelmiä arvioivien sertifiointielimien vaatimukset. YMPÄRI-suosituksessa nojaudutaan vahvasti riskianalyysitekniikoiden hyödyntämiseen järjestelmällisessä riskien tunnistamisessa. Todennäköisyyden ja seurausten arvioimiseen annetaan selkeät ohjeet ja työkalut - ympäristöriskien seurausmatriisi ja arvottamismatriisi. Molemmat matriisit sisältävät jo valmiiksi näkemykset riskien hyväksyttävyydestä. Jatkohankkeessa on tarkoitus testata YMPÄRI-suosituksia muutamassa teollisuuslaitoksessa, tarvittaessa parantaa niitä ja laatia tietokonepohjainen ohjelma ympäristöriskianalyysien tekemisen avuksi

Varautumisen kehitystarpeet turvallisessa yhteiskunnassa

Varautumisen kehitystarpeet turvallisessa yhteiskunnassa -hanke vastaa Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan kärkiteemaan Turvallinen yhteiskunta menestyksen ja hyvinvoinnin mahdollistajana (VNK/471/48/2014). Hankkeessa selvitetään, miten yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritettyjen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja niiden tavoitetilaa vaarantavien uhkamallien ja häiriötilanteiden hallinta on kehittynyt viime vuosien aikana, miten sitä käytännössä toteutetaan, ja miten siihen liittyvät turvallisuussidonnaiset palvelut ovat kehittyneet. Tutkimuksen kohteena on kolme häiriötilannetta: sähkönjakelun häiriöt, kuljetusten häiriintyminen ja pandemia. Hankkeen tulosten mukaan häiriötilanteita ja toimintaympäristön muutoksia on tarkasteltava riittävän laajasti hyödyntäen eri toimijoiden osaamista. Yhtä aikaa tapahtuvat muutokset voivat olla yhteisvaikutuksiltaan yllättäviä, joten asioiden ja ilmiöiden riippuvuuksien tunnistaminen ja analysointi on keskeistä organisaation toiminnan turvaamiseksi. Alueelliset ja paikalliset erityispiirteet on otettava huomioon varautumissuunnitelmissa. Suunnitelmien on oltava riittävän joustavia vastatakseen erilaisten häiriötilanteiden vaatimuksiin. Suunnitelmia laadittaessa on niitä tarkasteltava yhdessä muiden toimijoiden kanssa, jotta suunnitelmista tulee riittävän yhteensopivia. Varautumisen tason seurantaan on kehitettävä sopivat mittarit. Käytännön toimintaa harjoiteltaessa on harjoitusten oltava riittävän laajoja ja kaikkien tarpeellisten osapuolten tulee olla mukana, jotta harjoituksissa saatava oppi ja tieto toisten osapuolten resursseista ja käytännöistä leviäisi mahdollisimman laajasti. Kolmas sektori ja yksityiset kansalaiset tulee ottaa tiiviimmin mukaan varautumissuunnitteluun niin alueellisella kuin paikallisella tasolla. Yritysten omatoimista varautumista tulee edistää esimerkiksi hyvien mallien ja työkalujen avulla sekä palvelun ostajan vaatimuksilla ja painotuksilla. Toiminta ja varautuminen häiriötilanteisiin tulee sisällyttää palvelusopimuksiin. Häiriötilanteessa toimiminen vaatii nopeaa ja luotettavaa tilannekuvan muodostamista ja tilannetietoisuuden ylläpitoa. Digitalisaatio antaa mahdollisuuksia rakentaa monipuolisempia tapoja viestiä häiriötilanteista. Käynnissä oleva valtionhallinnon uudistus voi olla mahdollisuus ratkaista epäselviä vastuukysymyksiä ja helpottaa yhteistoimintaa yhtenäistämällä eri toimijoiden maantieteellisiä ja substanssiin liittyviä vastuualueita

Cost-benefit analysis of climate change induced extreme events as part of public decision making : Final project report of IRTORISKI

IRTORISKI-hankkeessa tutkittiin, miten kustannus–hyötyanalyysin käyttöä ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnittelussa voitaisiin helpottaa niin, että sitä pystyttäisiin hyödyntämään kustannustehokkaasti sekä ilmastonmuutokseen liittyvien vaarojen priorisoinnissa että ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vertailussa. Tutkimuksessa käytettiin esimerkkitapauksina jokitulvaa ja rankkasateiden aiheuttamaa tulvaa kaupunkiolosuhteissa. Tapahtumapuuanalyysia laajennettiin siten, että siitä käyvät ilmi sekä suorat vahingot että lopulliset makrotaloudelliset vaikutukset. Arviot suorista taloudellisista vahingoista perustuivat aikaisempiin tutkimuksiin, kun taas makrotaloudellisia vaikutuksia simuloitiin yleisen tasapainon mallin avulla. Tapaustutkimusten valinnasta, tapahtumapuun käytöstä, sen laajennusosasta sekä lasketuista makrotaloudellisista vaikutuksista keskusteltiin sidosryhmien edustajien kanssa kolmessa asiantuntijaistunnossa.The study IRTORISKI investigates how the use of cost benefit analysis in climate change adaptation planning can be streamlined such as to be useful both for initial prioritisation of natural hazards according to their risk and for initial comparison of measures regarding a particular hazard, while avoiding complex model exercises. The study uses examples cases for urban flooding caused by river flooding and extreme downpours respectively. Event tree analysis is extended such as to show both direct damage cost and eventual macroeconomic impacts. Direct damage estimates were based on earlier studies, while the macroeconomic impacts were simulated by means of a CGE model. Case selection, event tree use and extension, and calculated impacts were discussed with stakeholder representatives in three deliberative sessions

Lägesbild av regional säkerhet (ATT) – en modell för uppföljning, bedömning och framsyn som stöder regional säkerhetsplanering och beredskap

ATT-modellen som utvecklats för uppföljning av förändring i säkerhetsmiljön (Lägesbild av regional säkerhet) stöder den regionala säkerhetsplaneringen samt beredskapen för störningar och exceptionella situationer. Modellen vägleder en organisering av uppföljningen av säkerheten som ett samarbete mellan flera myndigheter och för att välja säkerhetsindikatorer som lämpar sig för området. Införandet av ATT-modellen får stöd av anvisningar för metoder med vilka man kan identifiera de grundläggande orsakerna till utmaningar i säkerhet och fenomen i anknytning till dessa samt ta i bruk framsynsmetoder som lämpar sig för regional säkerhetsplanering. ATT-modellen är en del av informationsstyrd säkerhetsplanering och beredskap. I kärnan av verksamhetsmodellen finns en framsynsgrupp med många aktörer, vars uppgift är att analysera information från området som beskriver säkerheten och att göra bedömningar av hur situationen utvecklas. Informationen som gruppen får grundas till stor del på verksamheten i framsynsnätverket som följer säkerhetsindikatorerna, statistiken och tyst kunskap som rör området enligt anvisningar från framsynsgruppen. Säkerhetsforumet tolkar den analyserade informationen från framsynsgruppen och lägger fram förslag antingen till en enskild ledningsgrupp eller exempelvis till ledningsgrupper i olika organisationer angående åtgärder som förbättrar säkerhetssituationen. I ATT-modellen granskas regional säkerhet med hjälp av fyra teman som riskerar och/eller försvagar säkerheten: naturfenomen och miljö, funktionen i tekniska system, mänskliga förhållanden samt avsiktlig skadegörelse och brottslighet. Det tvärsektoriella valet av teman stöder samarbete mellan många aktörer. Projektet gav indikatorer för olika teman som områdena kan ta i bruk för att bedöma sin säkerhetssituation. En övergripande utvärdering av säkerhetsmiljön förutsätter också att indikatorerna beskriver både upplevd (subjektiv) känsla av säkerhet och säkerhet som är oberoende av personen som tolkar den (objektiv). ATT-modellen utvecklades i VN-TEAS MATTI-projekt i samarbete med olika myndigheter och aktörer. Stöd och hjälp gavs av närmare 100 personer från 43 olika organisationer, däribland 16 kommuner. EKTURVA som fungerar i Södra Karelens område var en betydelsefull hjälp tack vare kommentarer och hjälp vid organisering av två arbetsgrupper. Projektet förverkligades av Teknologiska forskningscentralen VTT, Polisyrkeshögskolan, Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland och Försvarshögskolan.Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings- och forskningsplan. (tietokayttoon.fi) De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt