Co-circulation of highly diverse Aleutian mink disease virus strains in Finland

Aleutian mink disease virus (AMDV) is the causative agent of Aleutian disease (AD), which affects mink of all genotypes and also infects other mustelids such as ferrets, martens and badgers. Previous studies have investigated diversity in Finnish AMDV strains, but these studies have been restricted to small parts of the virus genome, and mostly from newly infected farms and free-ranging mustelids. Here, we investigated the diversity and evolution of Finnish AMDV strains by sequencing the complete coding sequences of 31 strains from mink originating from farms differing in their virus history, as well as from free-ranging mink. The data set was supplemented with partial genomes obtained from 26 strains. The sequences demonstrate that the Finnish AMDV strains have considerable diversity, and that the virus has been introduced to Finland in multiple events. Frequent recombination events were observed, as well as variation in the evolutionary rate in different parts of the genome and between different branches of the phylogenetic tree. Mink in the wild carry viruses with high intra-host diversity and are occasionally even co-infected by two different strains, suggesting that free-ranging mink tolerate chronic infections for extended periods of time. These findings highlight the need for further sampling to understand the mechanisms playing a role in the evolution and pathogenesis of AMDV.Peer reviewe

Kestävät jalat : Kettujen jalkaterveyden kehityshanke (2016-2018)

201

Kestävät jalat - kettujen jalkaterveyden kehityshanke

Raportti nro 1201

Ruokinnan voimakkuuden ja kompensatorisen kasvun vaikutus siniketun jalkaterveyteen ja hyvinvointiin

Abstrakti201

Foot condition and Welfare in blue foxes

Condition of feet is related to health and welfare in farm animals. Pronounced bending of forelegs is in blue foxes (Vulpes lagopus) an escalating phenomenon which has been recognized on farms and measures to understand its background, etiology and welfare implications has been initiated. The purpose of the present study was to clarify to which extent feeding intensity (ad libitum vs restricted) influences on foot condition and welfare in growing-furring blue foxes. The subjects were 200 sibling pairs divided into two groups: (1) Ad libitum (Ad Lib) and (2) Restricted feeding (Restr). Feeding arrangements were started on July 29. Restricted portion was raised from Sept 22 onwards on ad libitum level. The statistical analyses were done by using the Fishers exact test, Tukeys test, Spearman correlations, Logistic regression and Mixed model of the SAS software for Windows version 9.4. Initial body weights of groups were similar. From Aug 11 onwards body weights of Ad Lib remained significantly (P<0.001) higher compared to Restr ones during the restricted period. Thereafter, compensatory growth occurred in Restr groups (P<0.05). Final body weights at pelting (Dec 8) were significantly higher (P<0.001) in Ad Lib than Rest animals. Body condition score (BSC) followed the same pattern. Foot condition was better in Restr than Ad Lib both at the end of restricted period as well as at pelting. Moving difficulties, patellar luxation and veering were slight in both groups. Angulation of rear angle was more pronounced in Ad Lib animals (P<0.001). Weight of right adrenal gland was significantly heavier (P<0.01) in Ad Lib than Restr groups. Weight of thymus was heavier in Restr than Ad Lib animals (P<0.01). Animals in Restr group, particularly females, used platforms typically significantly more than animals in Ad Lib group (P<0.01). The conclusions of the present study are; (1) that foot bending is the best method to evaluate foot condition even in large, fat animals. (2) Moving difficulties are most common in heaviest animals. (3) Excessive obesity declines platform use. (4) Prolonged intensive feeding may jeopardize foot condition and welfare.201

Effects of plan of feeding on foot condition and animal welfare in blue foxes

201

Ruokinnan vaikutus siniketun jalkaterveyteen

201

Utfodringens inverkan på blårävens fothälsa

201

Kestävät jalat - Kettujen jalkaterveyden kehityshanke : Loppuraportti

Tämän hankkeen päätavoitteet jaettiin kolmeen kokonaisuuteen: a) selvittää jalkaominaisuuksien taustalla olevia tekijöitä, b) kehittää käytäntöön sovellettavia genetiikkaan ja ruokintaan liittyviä työkaluja jalkaongelmien ennaltaehkäisyyn sekä c) luoda uudenlainen jalkaterveyttä edistävä neuvontakulttuuri. Myös hankkeen toteutus jaettiin kolmeen kokonaisuuteen: a) Kontrolloitu koe Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n tutkimustarhalla ruokinnallisten tekijöiden ja eläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin analysointia varten sekä jalkarakenteen tietokonekerroskuvausta (CT-kuvaus) varten, b) kenttäaineiston keruu yksityisiltä turkistiloilta jalkaominaisuuksien geneettistä analyysiä varten ja c) neuvontakokonaisuus, jossa tuotettiin neuvontamateriaalia sekä koulutettiin turkisneuvojia, siitoseläinkauppiaita ja tavallisia turkistuottajia edistämään jalkaterveyttä. Nopean kasvun vaiheessa toteutetun ruokinnan rajoituksen ei todettu parantavan kettujen nahkontahetken jalkarakennetta. Urokset kuitenkin saavuttivat rajoitusjakson jälkeisen vapaan ruokinnan aikana vapaasti ruokitun ryhmän painon nahkontaan mennessä. Naarailla rajoitettu ruokintaryhmä ei rajoituksen jälkeen enää saavuttanut painossa vapaasti ruokittua ryhmää. Etujakojen asennon todettiin olevan selkeästi yhteydessä kettujen painoon. Painon kasvaessa etujalkojen asento heikkeni. Yksittäisten eläinten ravintoaineiden saantia kokeen aikana ei parikasvatuksesta johtuen pystytty tarkasti määrittämään. Karkeiden arvioiden perusteella kettujen kivennäisaineiden saannin todettiin kuitenkin ylittävän vastaavan kokoisten koirien kivennäisaineiden saannin reilusti. Erityisesti kalsiumin liiallinen saanti saattaa olla yksi syy etujalkojen taipumiseen. Vaikka huonojen tai erittäin huonojen etujalkojen osuus oli nahkontahetkellä suuri, ei liikuntavaikeuksista kärsivien eläinten osuus kuitenkaan noussut nahkontaiän lähestyessä. CT-kuvissa taipuneiden ja normaalien jalkojen välillä havaittiin ero värttinäluun taipuneisuudessa. Tästä ei kuitenkaan todennäköisesti ole merkittävää hyvinvointihaittaa nahkottaville eläimille, mutta siitoksesta nämä eläimet tulisi karsia. Muissa jalkaominaisuusissa jalkaongelmien määrä oli melko vähäinen. Kenttäaineiston perinnöllisten tunnuslukujen analyysissä vieroitushetkellä mitatun etujalkojen asennon periytyvyys oli selkeästi korkeampi kuin gradeeraushetkellä mitatun etujalkojen asennon. Ominaisuuksien välillä on kuitenkin melko korkea geneettinen korrelaatio, minkä vuoksi siitoseläinten valinta jo vieroitushetkellä tuottaa gradeeraushetkeä paremman tuloksen etujalkojen asennossa. Hankkeen tuloksista koottiin käytännönläheinen jalkaterveysopas suomeksi ja ruotsiksi. Oppaita jaettiin syksyllä 2019 pidetyissä ja tuottajalle suunnatuissa jalkarakennekoulutuksissa yli 400 tuottajalle ja syksyllä oppaasta otettiin vielä toinen 400 kappaleen erä. Opas on saatavilla myös sähköisessä muodossa Fifurin nettisivujen tuottajajäsenosiossa. Syksyn 2019 aikana järjestettiin myös koulutustilaisuuksia, joissa koulutettiin neuvontahenkilökunta tekemään sinikettujen jalka-arvosteluja. Hankkeen toteuttivat Fifur Suomen Turkiseläinten kasvattajain Liitto ry, Luonnonvarakeskus, Kannuksen tutkimustila Luova Oy, Helsingin yliopisto ja Saga Furs Oyj