Puna-apila-, vuohenherne- ja nurminatasäilörehujen vaikutus maidon linoleenihappopitoisuuteen lypsylehmän ruokinnassa

ei saatavill

Evaluating oxidative stress, serological- and haematological status of dogs suffering from osteoarthritis, after supplementing their diet with fish or corn oil

Background: Oxidative stress plays an important role in the pathogenesis of disease, and the antioxidant physiological effect of omega-3 from fish oil may lead to improvement of canine spontaneous osteoarthritis (OA). Methods: In this prospective randomized, controlled, double-blinded study, we assessed haematological and biochemical parameters in dogs with OA following supplementation with either a concentrated omega-3 deep sea fish oil product or corn oil. Blood samples from 77 client-owned dogs diagnosed as having OA were taken before (baseline) and 16 weeks after having orally ingested 0.2 ml/Kg bodyweight/day of deep sea fish oil or corn oil. Circulating malondialdehyde (MDA), glutathione (GSH), non-transferrin bound iron (NTBI), free carnitine (Free-Car), 8-hydroxy-2-deoxyguanosine (8-OH-dG), and serum fatty acids, haemograms and serum biochemistry were evaluated. Differences within and between groups from baseline to end, were analysed using repeated samples T-test or Wilcoxon rank test and independent samples T-test or a Mann-Whitney test. Results: Supplementation with fish oil resulted in a significant reduction from day 0 to day 112 in MDA (from 3.41 +/- 1.34 to 2.43 +/- 0.92 mu mol/L; P <0.001) and an elevation in Free-Car (from 18.18 +/- 9.78 to 21.19 +/- 9.58 mu mol/L; P = 0.004) concentrations, whereas dogs receiving corn oil presented a reduction in MDA (from 3.41 +/- 1.34 to 2.41 +/- 1.01 mu mol/L; P = 0.001) and NTBI (from -1.25 +/- 2.17 to -2.31 +/- 1.64 mu mol/L; P = 0.002). Both groups showed increased (albeit not significantly) GSH and 8-OH-dG blood values. Dogs supplemented with fish oil had a significant reduction in the proportions of monocytes (from 3.84 +/- 2.50 to 1.77 +/- 1.92 %; P = 0.030) and basophils (from 1.47 +/- 1.22 to 0.62 +/- 0.62 %; P = 0.012), whereas a significant reduction in platelets counts (from 316.13 +/- 93.83 to 288.41 +/- 101.68 x 10(9)/L; P = 0.029), and an elevation in glucose (from 5.18 +/- 0.37 to 5.32 +/- 0.47 mmol/L; P = 0.041) and cholesterol (from 7.13 +/- 1.62 to 7.73 +/- 2.03 mmol/L; P = 0.011) measurements were observed in dogs receiving corn oil. Conclusions: In canine OA, supplementation with deep sea fish oil improved diverse markers of oxidative status in the dogs studied. As corn oil also contributed to the reduction in certain oxidative markers, albeit to a lesser degree, there was no clear difference between the two oil groups. No clinical, haematological or biochemical evidence of side effects emerged related to supplementation of either oil. Although a shift in blood fatty acid values was apparent due to the type of nutraceutical product given to the dogs, corn oil seems not to be a good placebo.Peer reviewe

Kalaöljyn vaikutus rasvahappojen biohydrogenaatioon ja maidon rasva-happokoostumukseen

Linolihapon (C18:2n-6) biohydrogenaatio etenee pääsääntöisesti cis-9, trans-11 CLA:n kautta vakseenihapoksi (trans-11 C18:1) ja edelleen steariinihapoksi (C18:0). Koska epätäydellisen biohydrogenaation välituotteena pötsiin saattaa kertyä vakseenihappoa, joka muuttuu maitorauhasessa Δ9-desaturaasi-entsyymin vaikutuksesta CLA:ksi, biohydrogenaation merkitys CLA-tutkimuksessa on korostunut huomattavasti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä kalaöljyn annostustasolla vakseenihapon kertyminen pötsiin, ja sen seurauksena maidon CLA-pitoisuus voidaan optimoida. Kalaöljyä käytettiin maidon CLA-pitoisuutta tehostavan ruokinnan malliaineena.Koe suoritettiin 4 x 4 latinalaisen neliön koemallin mukaan. Kalaöljyä lisättiin lypsylehmien väkirehuun 0, 75, 150 ja 300 g/pv. Ruokasulan virtaus pötsistä määritettiin ottamalla näytteet satakerrasta. Kalaöljyn lisäys alensi säilörehun kokonaiskuiva-aineen syöntiä, mutta ei vaikuttanut väkirehujen syöntiin. Koska linoleenihappo oli säilörehun pääasiallisin pitkäketjuinen rasvahappo, sen saanti aleni säilörehun syönnin alentuessa. Väkirehun merkittävimmät rasvahapot olivat öljyhappo ja linolihappo. Kalaöljy sisälsi runsaasti eikosapentaeeni- (EPA C20:5n-3) ja dokoheksaeenihappoa (DHA C22:6n-3), joiden saanti lisääntyi odotetusti kalaöljyannosta lisättäessä. Suurin kalaöljyn lisäys vähensi lehmien maitotuotosta merkitsevästi. Kalaöljyllä ei ollut vaikutusta maidon valkuais- ja laktoosipitoisuuksiin. Maidon rasvapitoisuus sekä rasva- ja valkuaistuotokset pienenivät lineaarisesti kalaöljyannosta lisättäessä.Vaikka steariinihapon virtaus pieneni ja oktadekeenihappojen (C18:1) kokonaisvirtaus lisääntyi lineaarisesti kalaöljyannosta lisättäessä, rasvahappovirtauksien merkittävimmät tulokset saatiin vakseenihapon ja trans-10-oktadekeenihapon osalta. Vakseenihapon virtaus lisääntyi siten, että suurimmalla kalaöljyannoksella sen virtaus kääntyi laskuun. Trans-10-oktadekeenihapon virtaus puolestaan lisääntyi voimakkaasti kalaöljyannosta lisättäessä. Kalaöljyn lisäys ei kuitenkaan vaikuttanut linolihapon ja CLA:n virtaukseen, mikä osoittaa, että kalaöljyn lisäys heikentää erityisesti trans-C18:1-rasvahappojen pelkistystä pötsissä.Kalaöljyn lisäys muutti maidon rasvahappokoostumusta merkitsevästi. Maidon CLA-pitoisuus nousi kaikilla kalaöljykäsittelyillä ja suurin pitoisuus saavutettiin jo 150 gramman päivittäisellä kalaöl-jylisällä. Kalaöljyä edelleen lisättäessä maidon CLA-pitoisuus ei enää noussut. Trans-7, cis-9 CLA:ta ei muodostunut monityydyttymättömien rasvahappojen biohydrogenaatiossa yhtään, vaikka sen pitoisuus maitorasvassa oli huomattavan korkea. Muutokset maitorasvan C18:1-rasvahappoisomeerien pitoisuuksissa ilmaisivat hyvin satakerran ruokasulassa tapahtuneita muutoksia. Tässä kokeessa vakseenihapon muodostus pötsissä ja maidon CLA-pitoisuus olivat suurimmillaan 150 gramman kalaöljyannoksella

Krill oil significantly decreases 2-arachidonoylglycerol plasma levels in obese subjects

We have previously shown that krill oil (KO), more efficiently than fish oil, was able to downregulate the endocannabinoid system in different tissues of obese zucker rats

Supplementation of diet with krill oil protects against experimental rheumatoid arthritis

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Although the efficacy of standard fish oil has been the subject of research in arthritis, the effect of krill oil in this disease has yet to be investigated. The objective of the present study was to evaluate a standardised preparation of krill oil and fish oil in an animal model for arthritis.</p> <p>Methods</p> <p>Collagen-induced arthritis susceptible DBA/1 mice were provided <it>ad libitum </it>access to a control diet or diets supplemented with either krill oil or fish oil throughout the study. There were 14 mice in each of the 3 treatment groups. The level of EPA + DHA was 0.44 g/100 g in the krill oil diet and 0.47 g/100 g in the fish oil diet. Severity of arthritis was determined using a clinical scoring system. Arthritis joints were analysed by histopathology and graded. Serum samples were obtained at the end of the study and the levels of IL-1α, IL-1β, IL-7, IL-10, IL-12p70, IL-13, IL-15, IL-17 and TGF-β were determined by a Luminex™ assay system.</p> <p>Results</p> <p>Consumption of krill oil and supplemented diet significantly reduced the arthritis scores and hind paw swelling when compared to a control diet not supplemented with EPA and DHA. However, the arthritis score during the late phase of the study was only significantly reduced after krill oil administration. Furthermore, mice fed the krill oil diet demonstrated lower infiltration of inflammatory cells into the joint and synovial layer hyperplasia, when compared to control. Inclusion of fish oil and krill oil in the diets led to a significant reduction in hyperplasia and total histology score. Krill oil did not modulate the levels of serum cytokines whereas consumption of fish oil increased the levels of IL-1α and IL-13.</p> <p>Conclusions</p> <p>The study suggests that krill oil may be a useful intervention strategy against the clinical and histopathological signs of inflammatory arthritis.</p

Ruokinnalla parempaa maitorasvaa

Leivän päälle sipaistu voi maistuu lähes kaikkien suussa hyvältä. Silti harva meistä uskaltaa syödä voita tuntematta jonkinasteista syyllisyyttä. Syyllisyyden taustalla on viime vuosien ravitsemusneuvonta, joka on korostanut maitorasvan yhteyttä sydäntaudin vaaraan.vo

Maidon CLA - rasvaongelman ratkaisu?

Suomalaisilla maitomarkkinoilla rasva on aliarvostettu maidon komponentti. Maitorasvan aliarvostus on ongelma lähinnä maidon tuottajalle, sillä maitorasvan tuottamiseen panostetuille rehukustannuksille muodostuu huono kate. Ongelman ratkaisuksi on tarjolla kaksi vaihtoehtoa: maitorasvan tuotannon vähentäminen tai maitorasvan laadun parantaminen. Konjugoitu linolihappo eli CLA (conjugated linoleic acid) on maitorasvan luontainen komponentti, jota tutkitaan laajalti sen mahdollisten terveysvaikutusten takia. Maitorasvan CLA-pitoisuutta voidaan nostaa merkittävästi lehmien ruokinnan avulla. CLA-maidosta voidaan valmistaa tuotteita, joiden rasvasisällöstä voidaan markkinoilla saada parempi hinta kuin vakiotuotteen rasvasta. Tietyt lehmän pötsissä muodostuvat CLA:n isomeerimuodot myös estävät rasvan synteesiä. CLA:n trans-10, cis-12 isomeeriä voidaan valmistaa kemiallisesti kasviöljyjen linolihaposta ja näin valmistettua CLA:ta voidaan käyttää rehun lisäaineena maidon rasvapitoisuuden alentamiseksi. 10,12 CLA:n käyttö maidon rasvapitoisuuden alentamiseksi on kaupallisesti kiinnostava mahdollisuus maissa, joissa maitorasvan arvo suhteessa maidon valkuaisen arvoon on alhainen, ja maissa, joissa maidon tuotantoa rajoitetaan rasvakiintiöillä.vo

Role of biohydrogenation intermediates in milk fat depression

V2007o

Dietary sunflower oil increases conjugated linoleic acid (CLA) concentration in beef

vokEK