Suomen teollisen teknologian, tuotannon ja työllisyyden suhteellinen erikoistuminen

This study analyzes trends in specialization of the Finnish industry since the 1980s. Low technology industries, such as pulp and paper, have had traditionally a large proportion of the Finnish industrial output. During the recent decades their share of output has decreased significantly and Finland has specialized more and more in high technology industries, especially in ICT. The pattern of the Finnish revealed technological advantage with focus on ICT, and pulp and paper technologies differs from the pattern of the revealed technological advantage of many other countries. Internationally compared Finland has some technological advantage also in special purpose machinery, such as papermaking machines, special purpose vessels, elevators and transfer equipments, and in basic metals

Verkostoitumisen yhteys yritysten kannattavuuteen ja kasvuun: Empiirisiä havaintoja

Vaikka yritysten välistä verkostomaista yhteistyötä pidetään yleisesti yhtenä niiden liiketaloudellista menestystä tukevana tekijänä, aihetta on tutkittu varsin vähän. Tässä tutkimuksessa hyödynnämme Eurostatin ja kansallisten tilastokeskusten muutaman vuoden takaisessa pilottiprojektissa kerättyä aineistoa asian selvittämiseksi. Tutkimustulostemme perusteella yrityksen verkostoitumisen ja sen kannattavuuden tai kasvun välillä ei näyttäisi olevan selvää yhteyttä. Havaintomme ei välttämättä kerro siitä, etteikö verkostoitumisella olisi merkitystä yritysten liiketoiminnan kannalta, vaan itse tutkimuskysymys jää tämän työn perusteella avoimeksi. Pääjohtopäätöksemme on, että verkostoituminen ei ainakaan automaattisesti tai itsestään tue kannattavuutta tai kasvua; olennaista on verkostoitumisen muoto ja sisältö

Alliance capitalism and the internationalisation of Finnish firms

The global surge in strategic alliances has led observers to coin the concept ”alliance capitalism” and suggest that they amount to a new logic of international business organisation and strategy. From the viewpoint of Finland, as a small and open economy, these developments can have far‐reaching implications for the internationalisation strategies of firms, industrial renewal and competitiveness. Extant research points to a high degree of internationalisation of Finnish firms as measured by high‐tech exports, international patenting and FDI. Nonetheless, little is known about the extent, nature and challenges of their alliance activities. This paper applies international business theories to give new insights into the role that alliances play in the overall internationalisation of major Finnish firms, the main motives and challenges that firms perceive in this context. It uses a new database on strategic alliances and traces the broader developments and nature of the international alliances of these Finnish firms. This is complemented with in‐depth interviews of R&D managers. The results point to a rapid increase especially in the number of explorative alliances of ICT firms, and suggest that Finland participates in ”alliance capitalism” mainly as an explorer rather than exploiter of technologies. The main motives for forming alliances relate to risk and cost sharing and to complementary assets. Managerial and IPR issues provide the greatest challenges. The paper concludes with a discussion on implications for innovation policy

Small business finance in Finland: A descriptive study

Using new data originating from a recently conducted survey, this paper examines the financing of small and medium-sized enterprises (SMEs) in private equity and debt markets in Finland. We find that the three most important sources of funds are the principal owner’s equity, trade credit provided by non-financial firms and debt provided by financial institutions (FIs). These account for about 2/3 of total debt and equity. The Finnish SMEs run a debt ratio of 54%, but it is lower for small than for large SMEs. The debt ratio also varies non-monotonically with the age of firms. Overall, the capital structure of the Finnish SMEs does not seem to fundamentally differ from that in the US (when the study of Berger and Udell (1998) is used as the US benchmark). There are however some evidence that as the Finnish SMEs age, they increase indebtness slowly compared to the US SMEs. The young SMEs also utilize less FI debt in Finland than in the US. We also find that the financing of innovative and R&D-intensive SMEs differs in several aspects from that of other SMEs. The data shows that innovative firms, firms with R&Dactivities and firms that own patents and/or intangible assets run a lower debt ratio than their counterparts. The difference is most notable for the most R&D-intensive SMEs, which also rely less on debt supplied by FIs than other firms do. SMEs with R&Dactivities seem to resort more on inside equity than other SMEs do. The analysis suggests that a partially “reversed” pecking order may best characterize innovation finance. We also provide new evidence on main sources, concentration and interconnectedness of innovation finance.Tutkimuksessa analysoidaan suomalaisten pienten ja keskisuurten (pk) yritysten rahoituksen lähteitä uuteen kyselyaineistoon perustuen. Kolmen tärkeimmän rahoituslähteen, pääomistajan osakesijoituksen, kauppaluottojen ja rahoituslaitosluottojen, osuus koko rahoituksesta on noin 2/3. Pk-yritysten velkasuhde on 54% ja se on korkeampi suurilla kuin pienillä pk-yrityksillä. Velkasuhde vaihtelee epälineaarisesti yrityksen iän mukaan. Näyttää siltä, että suomalaisten pk-yritysten pääomarakennetta koskevat tulokset eivät poikkea merkittävästi yhdysvaltalaisista tuloksista. Joitain viitteitä on kuitenkin siitä, että pk-yritysten velkasuhde kasvaa iän myötä hitaammin Suomessa kuin Yhdysvalloissa ja että Suomessa nuorilla yrityksillä rahoituslaitosluottojen osuus on pienempi. Innovatiivisten, T&K-intensiivisten ja aineettomia oikeuksia omistavien pk-yritysten velkasuhde on alhaisempi verrattuna muihin pk-yrityksiin. Ero on huomattavin kaikkein T&K-intensiivisimpien yritysten kohdalla, joilla on lisäksi suhteellisesti vähemmän rahoituslaitosluottoja kuin muilla yrityksillä. T&K:ta harjoittavat yritykset näyttäisivät turvatuvan suhteellisesti vähemmän ulkopuoliseen osakerahoitukseen kuin muut pkyritykset. Tutkimuksen valossa osittain käänteinen rahoituslähteiden ”nokkimisjärjestys” voi kuvata parhaiten innovatiivisten pk-yritysten rahoitusta. Tutkimuksessa saadaan lisäksi uusia tuloksia innovatiivisten pk-yritysten päärahoittajista, rahoituksen keskittyneisyydestä ja eri rahoituslähteiden korrelaatiosta. – Yritysrahoitus ; pääomarakenne ; pk-yritys ; T&K ; innovatiivisuu

Determinants of internationalisation through strategic alliances: Insights based on new data on large Finnish firms

The internationalisation of firms is a salient feature of ongoing globalisation. Internationalisation has traditionally occurred through the extensions of the in-house activities of firms through foreign direct investments or other equity-based arrangements. However, the recent rapid growth of cross-border strategic alliances indicates that such international alliances increasingly complement in-house activities. Nowadays international alliances are typically based on looser non-equity agreements between firms in activities ranging from joint R&D, production, or various market-related activities. In this study we draw on new data to identify the determinants of nonequity international alliance formation of large Finnish firms and thereby contribute with new insights into the reasons behind the recent internationalisation of these firms through strategic alliances. The econometric analysis is framed in terms of organisational theories of the firm, which emphasise the relationships between uncertainties embedded in the activities undertaken within alliances and their organisation. The results suggest that the involvement of firms in uncertain R&Dor market- related activities, and ICT technologies, determine the preference for non-equity alliances over equity-based ones in their internationalisation effort. In contrast, production- related activities are associated with tighter equity-based alliance organisations. Non-equity strategic alliances have thereby contributed less to the internationalisation of production-related activities when compared with R&D and market-related activities.Yritysten kansainvälistyminen on oleellinen osa menneillään olevaa globalisaatiokehitystä. Yritykset ovat perinteisesti kansainvälistyneet suorien ulkomaisten investointien kautta. Kansainvälisten strategisten allianssien lukumäärän voimakas kasvu viime vuosina indikoi kuitenkin, että allianssit ovat lisäämässä merkitystään yritysten kansainvälistymisponnisteluissa. Alliansseja muodostetaan liittyen niin t&k-, tuotanto- kuin markkinointitoimintoihinkin. Nykyisin yhä suurempi osa alliansseista perustuu ei-pääomasidonnaisiin järjestelyihin. Tässä tutkimuksessa pyritään selittämään tämäntyyppisen ei-pääomasidonnaisten kansainvälisten allianssien muodostamiseen vaikuttavia tekijöitä hyödyntäen tutkimusta varten luotua uutta suomalaisten suuryritysten allianssitietokantaa. Viimeaikaisessa teoreettisessa kirjallisuudessa on korostettu allianssin toimintaan liittyvien epävarmuuksien merkitystä allianssin organisaatiomuodon valinnassa; epävarmuuden lisääntyessä ei-pääomasidonnaiset allianssit ovat tyypillisempiä. Empiirisen analyysin tulokset tukevat tätä käsitystä, sillä ei-pääomasidonnaiset allianssit ovat analyysien mukaan tyypillisiä silloin, kun niiden toiminta liittyy t&k:hon, markkinointitoimintoihin tai ICT teknologiaan. Sitä vastoin vähemmän epävarmuutta sisältävissä tuotantotoimintaan liittyvissä alliansseissa pääomasidonnaiset allianssijärjestelyt ovat tyypillisempiä ja kansainvälistyminen suhteellisesti vähempää strategisten allianssien näkökulmasta

Opacity of young firms: Faith or fact?

Using patterns of disagreement between credit rating agencies, Donald P. Morgan (American Economic Review, 2002, Vol. 92, No. 4, pp. 874-888) shows that financial institutions are more opaque than other types of firms. In this paper we employ this novel measure to study the determinants of ‘opacity’ of small and medium sized enterprises (SMEs). We explore them, because a conventional wisdom in the contemporary corporate finance literature postulates that financial constraints are especially acute for younger firms due to their informational opacity. The patterns of disagreement in a large Finnish firm-level panel dataset allow us to render this article of faith to that of fact: The disagreements are inversely related to the age of firms, suggesting that younger SMEs are indeed more ‘opaque’ than older firms. We can also to an extent replicate Morgan’s finding: Two local credit information companies split more often over SMEs from the financial services sector than over other firms. The data also support the idea that the probability of disagreement is highest for those firms who have an intermediate rating, because they are, almost by definition, those whose quality is most difficult to evaluate. – opacity ; small business finance ; financial constraintsLuottoluokitusyhtiöt arvioivat yrityksien luottokelposuutta. Koska joidenkin yritysten luottokelpoisuutta on vaikeampia arvioida kuin toisten, saattaa (samaa yritystä arvioitaessa) luottokelpoisuusluokituksissa olla eroja eri luottoluokitusyhtiöiden välillä. Käyttämällä näitä eroja Donald P. Morgan (American Economic Review, 2002, Vol. 92, No. 4, s. 874-888) on osoittanut, että rahoituslaitosten luottokelpoisuus on vaikeammin arvioitavissa muihin yrityksiin verrattuna. Tässä tutkimuksessa sovelletaan tätä luottoluokitusten eroihin perustuvaa mittaria suomalaisten pienten ja keskisuurten (pk-) yritysten ”läpinäkymättömyyden” analysoinnissa. Tutkimme pk-yritysten läpinäkymättömyyttä, koska yritysrahoituskirjallisuudessa on vallalla käsitys, että rahoitusrajoitteet koskevat etenkin nuoria pk-yrityksiä. Syynä tähän todetaan usein olevan se, että nuorista pk-yrityksistä on tyypillisesti saatavilla vain vähän tietoa, joka auttaa luottokelpoisuuden selvittämisessä. Tutkimuksemme vahvistaa tätä näkemystä, sillä voimme osoittaa, että luokitusyhtiöiden erimielisyys luottoluokituksesta on sitä harvinaisempaa, mitä pidempään yritys on toiminut. Tutkimuksessa saadaan myös samankaltainen tulos kuin Morgan on saanut yhdysvaltalaisella aineistolla: luottoluokittajien näkemykset eroavat rahoitussektorin yritysten kohdalla muita useammin. Lisäksi poikkileikkausanalyysin tulokset antavat vahvistusta ajatukselle, että luottoluokittelijoiden erimielisyys on todennäköisintä ”keskitason” luokitusten omaavien yritysten keskuudessa, koska niiden todellisen luottokelpoisuuden arviointi on (lähes määritelmän mukaan) vaikeinta. – yritysrahoitus ; pk-yritykset ; rahoitusrajoittee

The global dispersion of innovative activities: The case of Finnish multinationals

The internationalisation of R&D of multinational firms is an important ingredient in the ongoing trend towards globalisation. Previous research on Finnish multinationals has mainly relied on R&D expenditure data. In this paper we provide new insights into how the internationalisation of R&D of these Finnish multinationals is also reflected in their innovative output as measured by patenting. The results indicate that inventor teams have grown in size over time, especially through the entry of US, German, Swedish and UK inventors. Contrary to what the extant literature predicts, the share of patents with foreign inventors is lower for Finnish multinationals when com-pared with multinationals from other industrialised countries. However, foreign patents of Finnish multinationals score higher in terms of originality and point to the domina-tion of home-base-augmenting R&D strategies over home-base-exploiting ones. – internationalisation ; Finnish multinationals ; inventors ; patentingMonikansallisten yritysten t&k-toimintojen kansainvälistyminen on oleellinen osa menneillään olevaa globalisoitumiskehitystä. Aikaisemmissa suomalais-ten monikansallisten yritysten innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä käsitelleissä tutkimuksissa on aihetta analysoitu pääosin t&k-menojen avulla. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään sitä vastoin patenttitietoja, jotka kuvaavat paremmin innovaatiotoiminnan tuloksellisuutta. Suomalaisten monikansallisten yritysten innovaatiotoiminta on paten-toinnin valossa kansainvälistynyt viime vuosikymmenten aikana, etenkin keksijöiden määrä USA:sta, Saksasta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta on lisääntynyt. Ulkomaisten yk-siköiden osuus patentoinnissa on kuitenkin edelleen alhaisempi kuin monissa muissa teollisuusmaissa. Patenttien teknologista merkitsevyyttä kuvaava tunnusluku oli sen sijaan keskimäärin korkeampi yritysten ulkomaisten t&k-yksiköiden patenteissa koti-maisten t&k-yksiköiden patentteihin verrattuna. Tämä viittaa siihen, että ulkomaisten t&k-yksiköiden toiminta on edesauttanut suomalaisten monikansallisten yritysten tekno-logisen perustan vahvistumista. – kansainvälistyminen ; monikansalliset yritykset ; patentointi ; keksijä

Financing of technology-intensive small businesses: Some evidence on the uniqueness of the ICT industry

Using recently collected data on Finnish small businesses, we provide evidence that the debt capacity of growth options, defined as the amount of debt that firms optimally raise for an incremental project, is negative, especially in the information and communications technology (ICT) sector. We relate the finding to the R&D projects that small ICT firms pursue. This may explain why the recent ICT ‘revolution’ relied more on equity than on debt. We run a battery of robustness tests, such as estimating robust regressions, addressing reverse causality and developing a sample selection model for the capital structure choice, to illustrate the robustness of our findings.Tutkimuksessa analysoidaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvuoptioiden velkakapasiteettia yritystason kyselyaineiston avulla. Keskeinen tulos on, että kasvuoptioiden velkakapasiteetti, määriteltynä velan määränä, joka yrityksen on optimaalista ottaa potentiaaliselle kasvuprojektille, on negatiivinen etenkin ICT-sektorilla. Osoitamme, että tämä tulos liittyy pienten ICT-yritysten T&K-toimintaan. Tulos voi selittää sen, miksi viime vuosien voimakas kasvu ICT-sektorilla on tukeutunut enemmän osake- kuin velkarahoitukseen. Tutkimuksen tulosten vahvuutta testataan erilaisilla ekonometrisilla menetelmillä; ne tukevat tutkimuksen keskeisiä tuloksia. – Yritysrahoitus ; pääomarakenne ; ICT ; T&K ; kasvuoptio

Is the cost of debt capital higher for younger firms?

While the negative qualitative relation between the cost of debt capital and firm age is rather well established in the financial economics literature, there are few, if any, quantitative estimates available of the magnitude of the age effect. This study analyses this effect by utilizing a large dataset of Finnish firms. The data consists of 56432 firms and 119259 observations from 2000-2002. Our fixed-effect estimations show that for small businesses, the effect of getting older on the cost of debt finance is economically large: The semi-elasticity of the cost of debt capital is from 3 to 4.5 percent. That is, the cost of debt capital is about 30-45% higher for a new firm than it is for the same firm when it reaches middle-age (i.e., when it is about ten years old). We also find that the cost of debt capital is higher for young firms even after (changes in) observable creditworthiness, as measured by a commercial credit score, is controlled for. We conclude that the return to maturing one more year is not negligible in the market for small business (debt) finance.Yritysrahoituskirjallisuudessa esitetään usein, että kun yritys vanhenee ja vakiintuu, sen ulkoisen rahoituksen kustannukset laskevat. Tämän ”ikä-vaikutuksen” suuruutta ei kuitenkaan ole juurikaan yritetty mitata. Tässä tutkimuksessa analysoidaan ikä-vaikutusta käyttäen laajaa suomalaista yritystason aineistoa. Aineisto kattaa kaikkiaan 56432 suomalaista yritystä, joista käytössämme on yhteensä 119250 havaintoa vuosilta 2000-2002. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrityksen iän vaikutus rahoituskustannuksiin on taloudellisesti merkittävä: Estimointitulostemme mukaan aloittelevan yrityksen rahoituskustannukset saattavat olla keskimäärin jopa noin 30-45 prosenttia korkeammat kuin kymmenen vuotta vanhan yrityksen. Tämä tulos löytyy, vaikka analyysissa otetaan huomioon ns. ei-havaittavat yrityskohtaiset tekijät (fixed effects) ja mm. luottoluokitusyhtiön arvio yritysten luottokelpoisuudesta

The role of business subsidies in job-creation start-ups, gazelles and imcumbents

Our data concerning the whole Finnish company population from the years 2003-2008 suggest that the impacts of business subsidies on employment growth differ more between high-growth start-ups and other firms than between start-ups and over five years old incumbents. All subsidies seem to relate positively to the contemporary employment growth both among start-ups and incumbents. Furthermore, our data show that both the employment of start-ups and older incumbents receiving employment or other subsidies grow more than that of non-subsidized firms after subsidy reception. Instead, we find that business subsidies do not provide significant further boost for the contemporary or after-subsidy growth of gazelles. There are apparently some other factors dominating the growth of young high-growth firms making them to grow strongly, in many cases, with or without subsidies