Varustamobarometri 2023

Vuoden 2023 Varustamobarometrin aineisto kerättiin joulukuun 2023 ja tammikuun 2024 välisenä aikana. Barometri ennakoi markkinatilanteen varustamoalalla kääntyvän huonompaan suuntaan, sillä usea barometrin indikaattori oli vuonna 2023 selvästi vuotta 2022 heikompi. 2023 barometrin saldoluku (-28) on selvästi negatiivinen. Vuodelle 2024 barometri ennustaa kuitenkin lievästi positiivistakehitystä. Merikuljetusmarkkinoiden suhdanteiden arvioi heikkenevän hieman suurempi osuus vastanneista verrattuna niihin, jotka arvioivat suhdanteiden paranevan. Näkemykset kuljetuskysynnästä ovat jossain määrin ristiriitaiset, ja heijastelevat Suomen talouden haasteellista tilannetta. Barometriin vastanneet arvioivat kuljetuskysynnän Itämeren ja Pohjanmeren merikuljetusmarkkinoilla kasvavan seuraavien 12 kuukauden aikana, mutta heidän näkemyksensä Suomen meriliikenteen tuonnin ja erityisesti viennin kehityksestä ovat pessimistisemmät. Yli puolet vastaajista arvioi tälläkin kertaa kilpailun merikuljetusten markkinoilla kiristyneen, ja kiristyvän myös seuraavien 12 kuukauden aikana. Näkemyksissä merirahtien ja polttoaineiden hinnoista näkyy selkeimmin yhteys maailmantalouden tilanteeseen. Vuosien 2021 ja 2022 korkeiden hintojen jälkeen hinnat ovat olleet tänä vuonna alhaisemmat, mutta erityisesti rahtihintojen arvioidaan kääntyvän nousuun seuraavien 12 kuukauden aikana. Merenkulun työvoimapula näkyy vastauksissa miehityskustannuksista. Miehityskustannukset sekä Suomen että muiden kuin Suomen rekisterin osalta arvioidaan nousseen huomattavasti, ja kehityksen arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Varustamot nimesivät työvoiman saatavuuden suurimmaksi esteeksi kasvulle. Tämä korostaa entisestään sitä, että merenkulkualan työvoimapulan ratkaiseminen on keskeistä sekä alan että Suomen pääosin merikuljetusten varassa toimivan ulkomaankaupan kilpailukyvyn turvaamiseksi. Yli puolet vastaajista arvioi liikevaihtonsa supistuneen vuonna 2023. Lisäksi ainoastaan 17 % varustamoista arvioi kapasiteettinsa käyttöasteen nousseen. Vuoden 2024 arvioidaan tuovan helpotusta tilanteeseen. 56 % varustamoista arvioi liikevaihtonsa kasvavan seuraavien 12 kuukauden aikana, ja vain 11 % arvioi liikevaihtonsa laskevan.--- Materialet för Rederibarometern 2023 samlades in mellan december 2023 och januari 2024. Barometern förutspår att marknadsläget inom rederibranschen kommer att vända i en sämre riktning, eftersom flera indikatorer i barometern var klart sämre 2023 jämfört med 2022. Saldotalet (-28) för barometern 2023 är klart negativt. För 2024 förutspår barometern dock en liten positiv utveckling. En något större andel av svarspersonerna uppskattar att sjötransportmarknadens konjunktur kommer att försämras jämfört med dem som uppskattar att konjunkturen kommer att förbättras. Synerna på transportefterfrågan står till viss del i konflikt med varandra och speglar den utmanande situationen i Finlands ekonomi. De som svarade på barometern uppskattade att efterfrågan på Östersjöns och Nordsjöns sjötransportmarknader kommer att öka under de kommande 12 månaderna, men deras syn på hur Finlands import och särskilt export via sjötransporter kommer att utvecklas är mer pessimistisk. Över hälften av svarspersonerna bedömer även den här gången att konkurrensen på sjötransportmarknaden har hårdnat och kommer att bli ännu hårdare under de kommande 12 månaderna. I åsikterna anses priset på sjötransport och bränsle ha en tydlig koppling till världsekonomins läge. Efter de höga priserna 2021 och 2022 har priserna i år varit lägre, men särskilt fraktpriserna förutspås vända och öka under de kommande 12 månaderna. Bristen på arbetskraft inom sjöfarten syns i svaren om besättningskostnaderna. Besättningskostnaderna både för Finlands och andra än det finska registrets del bedöms ha ökat markant, och utvecklingen antas fortsätta även i framtiden. Rederierna nämnde tillgången på arbetskraft som det största hindret för tillväxten. Detta betonar ytterligare att det är centralt att lösa arbetskraftsbristen inom sjöfartsbranschen för att trygga konkurrenskraften hos både branschen och Finlands utlandshandel, som i huvudsak förlitar sig på sjötransporter. Över hälften av svarspersonerna bedömde att omsättningen minskat 2023. Endast 17 procent av rederierna bedömde dessutom att utnyttjandegraden av deras kapacitet hade ökat. År 2024 uppskattas föra med sig lättnad i situationen. 56 procent av rederierna uppskattar att deras omsättning kommer att öka under de kommande 12 månaderna, och endast 11 procent uppskattar att omsättningen kommer att minska

Logistiikkaselvitys 2023

Järjestyksessään 12. Logistiikkaselvitys 2023:n erityisteemana oli yritysten toimitusketjujen resilienssi, ja se on toteutettu yhteistyössä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Selvitys tarkastelee myös Suomen logistista toimintaympäristöä sekä yritysten toimitusketjujen tunnuslukuja. Mm. logistiikkakustannuksista on kertynyt maailman pisin ja laajin yhdenmukaisesti kerätty kansallinen kyselyaineisto. Kysely toteutettiin huhti–kesäkuussa 2023, johon vastasi lähes 1 500 suomalaista teollisuuden (ml. rakentaminen), kaupan ja logistiikka-alan yritystä. Tyytyväisimpiä toimintaedellytyksiinsä sijaintipaikkakunnallaan olivat Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä sijaitsevat yritykset. Huonoimmat arviot antoivat Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Kainuussa, sekä Pohjois-Savossa sijaitsevat yritykset. Arviot liikenneinfrastruktuurin kunnosta olivat nyt merkittävästi alhaisemmat kuin vuonna 2020. Yritysten ja toimialojen liikevaihdoilla painotetut logistiikkakustannukset olivat vuonna 2022 keskimäärin 13,8 % liikevaihdosta (v. 2019 13,5 %). Teollisuuden ja kaupan alan logistiikan kokonaiskustannukset olivat 50,5 mrd. euroa vuonna 2022 (39,3 mrd. euroa vuonna 2019). Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna tämä vastaa noin 12,5 %:a (vastaava luku vuonna 2019 oli noin 10,7 %). Toimitusketjuriskien aiheuttamat haitat kasvoivat kauttaaltaan vuodesta 2012, mutta valtaosa koetuista riskeistä oli 5-portaisella asteikolla alle keskitason. Suurimmat muutokset nähtiin materiaalin saatavuusongelmissa toimittajilta ja poliittisen epävakauden riskissä; näiden vaikutus oli kasvanut merkittävästi. Maailmanpankin toteuttama Logistics Performance Index (LPI) perustuu kansainvälisen huolinnan ja logistiikan alan toimijoiden arvioihin kunkin maan ulkomaankaupan logistiikan toimivuudesta. Vuoden 2023 LPI:ssä Suomi sijoittui 139 maan joukossa LPI:n yhteispisteissä toiseksi heti Singaporen jälkeen, mikä on Suomen paras sijoitus: vuonna 2012 Suomi oli LPI:n kokonaispisteissä kolmas