Teaching and learning addition and subtraction bridging through ten using a structural approach

An eight-month-long intervention based on the idea of using a structural approach to addition and subtraction, and particularly bridging through ten, was implemented in Swedish Grade 1. A goal was that at the end of Grade 1, students would solve tasks like 15–7= using part-whole relations of numbers. In this paper, we report on learning outcomes from task-based interviews with intervention and control groups before, immediately after and one year after the intervention, to investigate long-term effects and whether students used a structural approach when solving tasks in Grade 2. Results show that students in the intervention group increased their learning outcomes the most and to a larger extent solved tasks in higher number ranges using a structural approach.This work was supported by the Swedish Institute for Educational Research [Grant number 2018-00038]

Contamination by Norovirus and Adenovirus on Environmental Surfaces and in Hands of Conscripts in Two Finnish Garrisons

This study investigated the presence of norovirus and adenovirus, especially enteric adenovirus, on the environmental surfaces (n = 481) and military conscripts' hands (n = 109) in two Finnish garrisons (A and B) in 2013 and 2014. A questionnaire study was conducted to reveal possible correlations between viral findings on the conscripts' hands and their acute gastroenteritis symptoms. In addition to the swab samples, 14 fecal samples were obtained for viral analysis. In total, norovirus was present in 9.0 % of the surface swabs in 2013, whereas enteric adenovirus was present in 0.0 % and non-enteric adenovirus in 9.4 %. In the same year, 2.6 % of the hand swabs contained norovirus, 2.6 % enteric adenovirus, and 40.3 % non-enteric adenovirus. Norovirus GI.6 was continually detected on the surfaces of garrison A, and identical virus was detected in some of the fecal samples. In garrison B, two slightly different norovirus GII.4 strains were present on the surfaces. The questionnaires revealed no recent acute gastroenteritis cases in garrison A, but in garrison B, where the norovirus-positive hand swabs were collected, 30.6 % of the conscripts reported of recent symptoms. In 2014, norovirus was rarely detected, but adenovirus was again frequently present, both on the surfaces and hands. Taken together, our results suggest that gastroenteritis outbreaks occurred in 2013, but not in 2014. Due to the low number of hand swabs positive for enteric viruses, no conclusions about associations between viral findings and gastroenteritis symptoms could be drawn. This study increased our understanding of the possible transmission of viruses via contaminated environment and hands.Peer reviewe

Puhdistamolietteen ja lietevalmisteiden käyttö maataloudessa. Hygienia ja riskitutkimus (pilottihanke LIVAKE-2000)

Raportoitavan pilottihankkeen tavoitteena oli kartoittaa, eläinten ja ihmisen sekä kasvien taudinaiheuttajien esiintymistä maatalous- ja viherrakentamiskäyttöön menevässä puhdistamolietteessä, stabiloidussa lietteessä, lietevalmisteissa. Tavoitteena oli myös kehittää laadunvalvontaan tarvittavia analyysimenetelmiä ja saada taustatietoa mahdollisille hallinnollisille päätöksille ja säädösten muutostyöhön. Giardia- ja Cryptosporidium-alkueläinten, kalikivirusten, enterokokkien, salmonellojen, Listeria monocytogenes- ja Escherichia coli O157:H7-bakteerien sekä mykobakteerien esiintymistä kartoitettiin 12 puhdistamon lietteissä ja niistä tehdyissä erilaisissa ja eri-ikäisissä lietevalmisteissa. Lisäksi kartoitettiin peruna-ankeroisen esiintymistä perunateollisuuden lietteissä ja lietekomposteissa. Alkueläinten kestomuotojen analysointiin puhdistamolietteistä kehitettiin projektin yhteydessä IMS-PCR-pohjainen menetelmä. Myös kalikivirusten ja mykobakteerien määritysmenetelmiä kehitettiin hankkeen yhteydessä. Tutkituissa lietteissä esiintyi puhdistamotyypistä riippumatta yleisesti tutkittuja taudinaiheuttajia, lukuun ottamatta E.coli O157:H7-bakteeria, jota ei lietteistä eikä lietevalmisteista tavattu. Lietteen stabilointi joko kalkkikäsittelyllä tai mädättämällä ei riittänyt tutkituilla puhdistamoilla tuhoamaan kartoitettuja taudinaiheuttajia lietteestä. Tutkimuksessa oli mukana kolme mädätystä käyttävää puhdistamoa, niistä kahdesta ei salmonellaa eikä enterokokkeja tavattu, mutta alkueläinten kestomuotoja sekä kalikivirusta löytyi edelleen. Tutkimuksessa mukana ollut kalkkistabilointilaitos osoittautui huonosti toimivaksi, taudinaiheuttajien määrä ei käsittelyssä vähentynyt, päinvastoin. Kompostointi mädätyksen jälkeisenä toimenpiteenä näytti riittävän kuudessa kuukaudessa tuhoamaan salmonellat, enterokokit ja listeriat. Samaan tulokseen päästiin tulosten mukaan joillakin puhdistamoilla pelkästään kompostoimalla, mutta joissakin tapauksissa listeriaa ja yhdessä tapauksessa myös kalikivirusta löytyi vielä kuudenkin kuukauden kompostoinnin jälkeen, vaikkei muita taudinaiheuttajia enää todettu. Komposteista ja lieteseoksista ei ollut mahdollista tutkia alkueläinten esiintymistä. Perunateollisuuden jätevesilietteistä ja lietekomposteista ei löytynyt peruna-ankeroisten kystia, mutta yhden tutkitun teollisuuslaitoksen lietenäytteistä (3 positiivista näytettä) löytyi Heterodera-suvun ankeroisten kystia. Tähän sukuun kuuluu mm. merkittävä sokerijuurikkaan tuholainen, juurikasankeroinen (H. schachtii). Kartoituksen tulokset osoittavat lietteiden ja lietevalmisteiden käyttöön maanviljelyssä sisältyvän riskin - sekä zoonoottisten taudinaiheuttajien osalta että kasvitautien osalta. Tässä hankkeessa toteutetussa laajuudessa ei aiemmin ole kartoitettu taudinaiheuttajia puhdistamolietteistä eikä niistä valmistetuista lietevalmisteista