Kaiju Haanpään tuotannon keskeiset aiheet ja niiden merkitys

Tutkimuksen tarkoitus on esitellä taitelija Haanpään tuotantoa hänen uransa alusta vuoteen 2003 asti ja analysoida hänen tyyliään, aiheitaan ja niiden merkityksiä. Tutkimus on toteutettu syvähaastatteluna pohjautuen vuosina 2000-2002 tehtyihin haastatteluihin. Kaiju Haanpää (s. 20.1.1948) on vihtiläinen taitelija, taiteen maisteri sekä Vihdin ja Espoon kuvataidekoulujen entinen rehtori (nyk. eläkkeellä). Valtaosa Kaiju Haanpään teoksista on tekstiilikollaaseja. Hän kokoaa kuvan erilaisista muotoonleikatuista kankaanpalasista, jotka hän sitten ompelee koneellisesti tukevalle alustakankaalle. Teoksia elävöittävät erilaiset käsin kiinnitettävät koristenauhat, paljetit ja helmet. Teosten koko vaihtelee huomattavasti kabinettikoon ja yli kolmemetristen seinävaatteiden välillä. Kaiju Haanpään teoksia leimaa aihevalintojen voimakas symbolismi. Tärkeimmät yksittäiset aiheet ovat nainen ja tämän eri tunnetilat. Haanpää käyttää usein välittäjäsymbolia, jotakin eläintä, feminiinisen tunnetilan havainnollistamiseen. Tyypillisiä eläinsymboleita hänen taiteessaan ovat linnut, kalat, liskot ja hevosolennot, kuten yksisarviset ja pegasokset. Kaiju Haanpää lainaa ja varioi myös mielellään vanhoja mestariteoksia, niin maalauksia kuin veistoksiakin. Teoksissa on lähes poikkeuksetta pääaiheen primäärin merkityksen kyseenalaistavia tai kumoavia sekundaarisia symboleita tai jokin muu pääaiheen kanssa ristiriidassa oleva kuvallinen elementti, jotka tuovat päällepäin katsoen viattomaan tai turvalliseen aiheeseen syvempiä merkityksiä ja haastavat katsojan pohtimaan teoksen todellista sanomaa. Vaikka Haanpää käsittelee paljon myös synkkiä tunteita, on hänen teoksissaan vallitsevana positiivinen perussäv

Uskonnoton potilas julkisen terveydenhuollon asiakkaana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa uskonnottomiksi itsensä identifioivien henkilöiden käsityksistä Suomen julkisen terveydenhuollon toiminnan katsomusneutraaliudesta. Tavoitteena oli kartoittaa uskonnottomiksi itsensä identifioivien mielipiteitä hoitotyön tilanteista, joissa katsomusneutraaliudella on merkitystä ja siitä, miten he toivoisivat kriisi- ja akuuttitilanteiden henkisen tuen järjestyvän katsomusneutraalilla tavalla. Opinnäytetyössä uskonnottomilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät harjoita mitään uskontoa ja/tai jotka ovat ateisteja, agnostikkoja tai jotka eivät halua olla uskonnon kanssa tekemisissä. Suomen lait ja asetukset turvaavat maassamme uskonnonvapauden, jonka perusteella kenenkään ei tarvitse vastoin tahtoaan osallistua uskonnon harjoittamiseen. Suomen lait ja asetukset turvaavat potilaalle yhtäläiset oikeudet niin terveydenhuollon piirissä kuin sen ulkopuolisessakin elämässä. Lait ja sairaanhoitajan eettiset ohjeet ohjaavat potilaskeskeisen hoitotyön mallin käyttämiseen. Siinä potilas on oman elämänsä paras asiantuntija, ja hänen annetaan ja toivotaan osallistuvan aktiivisesti omaan hoitoonsa ja siitä päättämiseen. Potilaan oikeus mielipiteisiinsä ja arvoihinsa tunnustetaan ja hänen integriteettiään kunnioitetaan. Potilaan hoito pyritään toteuttamaan kunnioittaen hänen yksilöllisiä kulttuurisia ja kielellisiä oikeuksiaan. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena induktiivista aineistoanalyysia käyttäen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella internetin kautta. Kyselyssä kerättiin joitakin taustatietoja vastaajista, pyydettiin heitä määrittelemään omin sanoin elämänkatsomuksensa ja vastaamaan omin sanoin katsomusneutraaliutta koskeviin kysymyksiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 48 henkilöä koko maan alueelta Pohjois-Suomea lukuunottamatta. Aineiston perusteella voidaan todeta, että julkisen terveydenhuollon palvelut koetaan pääosin melko tai täysin katsomusneutraaleiksi. Tietyillä hoitotyön osa-alueilla on kuitenkin vastaajien mukaan epäkohtia ja heitä huolettivat mm. saattohoidon ja vanhustyön katsomusneutraalius. Kriisi- ja akuuttitilanteiden psykososiaalisen tuen vastaajat toivoivat toteutuvan koulutettujen, ei-uskonnollisten ammattihenkilöiden toimesta. Opinnäytetyön tulokset antavat hyvän kuvan vastaajien käsityksistä julkisen terveydenhuollon katsomusneutraaliudesta. Aineistosta nousevat myös esille ne hoitotyön alueet, joilla katsomusneutraaliusongelmia koetaan olevan. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää sairaanhoitajien monikulttuurisuusopetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä eettisten ongelmatilanteiden tunnistamisessa ja eettisen osaamisen kehittämisessä.The purpose of this Bachelor’s thesis is to increase knowledge of public health care customers who identify themselves as non-religious and how religiously neutral they experience the public health care system to be. Another objective was to find out if the non-religious patients recognize certain areas of health care services as problematic regarding religion-related equality and to find out how and from whom the non-religious patients would like to receive crisis intervention. The term non-religious person means a person who does not practice religion nor believe in (a) god. They may identify themselves as atheists, agnostics or they do not wish to have anything to do with anything religious. The freedom of religion granted by the Finnish constitution and laws means that no-one has to participate in religious practices against his or her will. A patient’s right to equal health care services is granted by Finnish law. Finnish laws and the ethics of nursing guide health care practitioners towards a patient-centered care model in which the patient is the expert of his own life and is allowed and actively encouraged to participate in his own care and the decisions which affect it. A patient’s right to his own opinions and values is recognized and his integrity is respected. The goal is to carry out a patient’s care in a way that respects his individual cultural and linguistic rights. This Bachelor’s thesis employs an inductive content analysis of data. The material was collected with an online survey questionnaire. The survey included background questions about the respondents, as well as open questions about how they would describe their view of life and how religiously neutral they find the Finnish public health care system. 48 respondents answered the survey. Based on the survey it is clear that the Finnish public health care system is seen as religiously neutral towards its customers. However, the respondents felt that there were religion-related equality problems in certain areas of health care. They also expressed their concern for the availability of non-religious elderly care and palliative care. They wished to receive crisis intervention exclusively from non-religious, trained medical professionals. The results of this Bachelor’s thesis give a good view of the non-religious patients’ opinions on the religious neutrality of Finnish public health care. The areas of health care in which there are equality problems are also clearly present in the material. The results could be used in the planning and developing of the studies of multiculturalism and ethical studies of nurses as well as to recognize ethically problematic, religion-related situations in health care in everyday health care situations