Surveymetodiikkaa ja työkaluja haasteisiin

Seppo Laaksonen: Survey Met­hodology and Missing Data. Tools and Techniques for Practi­tioners. Springer 2018.Non peer reviewe

Surveymetodiikkaa ja työkaluja haasteisiin

Seppo Laaksonen: Survey Met­hodology and Missing Data. Tools and Techniques for Practi­tioners. Springer 2018

Using Linked Parent-Child Data and Causal Mediation Analysis to Study Parental Influence on Turnout

Peer reviewe

Kadon ongelman ratkaisukeinoja

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman teoriaosassa esitellään ensin kadon ongelmaan liittyvät keskeiset käsitteet. Tämän jälkeen käydään läpi erityyppisiin kadon mekanismeihin soveltuvia menetelmiä sekä laskennallisena apukeinona paneudutaan EM-algoritmiin ja sen toimivuuteen. Sivuutettavissa olevan kadon menetelminä esitellään rajoitetun aineiston analyysi, havaintojen painottaminen ja imputointi. Rajoitetun aineiston analyyseinä käsitellään kokonaisten tapausten analyysiä, joka on ohjelmistopakettien yleisin vaihtoehto puuttuvan tiedon käsittelyyn sekä tarkastellaan myös saatavilla olevien tapausten analyysiä. Havaintojen painottamiseksi esitellään ensin yleisesti Horvitz-Thompson tyyppisen estimaattorin muodostamista ja tämän jälkeen osallistumistodennäköisyyden estimoimista sekä lopuksi painokertoimien muodostamista pitkittäisaineistolle. Imputointimenetelminä tarkastellaan keskiarvo-, ehdollisella keskiarvolla, regressio-, hot deck- ja cold deck –imputointia sekä moni-imputointia. Informatiivisen kadon hallintaan esitellään kaksi uskottavuusfunktiosta faktoroimalla saatavaa mallia: valikoitumismalli ja katotyyppien sekoitusmalli. Tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan tamperelaisista nuorista koostuvaa pitkittäisaineistoa. Aineiston on kerätty Kansanterveyslaitoksessa (Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto) ja Tampereen yliopistossa (Terveystieteiden laitos) vuosina 1983,1989 ja 1999. Työssä mallitetaan nuoren aikuisen masentuneisuutta (Beck Depression Inventory) 22- ja 32-vuoden ikäisenä ja tutkitaan puuttuvien vastausten vaikutusta depression estimointiin. Erävastauskadon korjaamiseen käytettiin moni-imputointia. Aineisto paikattiin käyttäen Amelia ohjelmaa imputointikertojen lukumäärällä viisi. Masennusta kuvaavat mallit muodostettiin sekä kokonaisten tapausten analyysillä että imputoiduilla aineistoilla. Moni-imputoinnin tulosten yhdistämisen jälkeen kokonaisten tapausten analyysin ja moni-imputoinnin tuloksia vertailtiin tilastollisten tunnuslukujen mm. estimaattien, keskivirheiden ja luottamusvälien osalta. Saadut tulokset eivät juuri poikenneet toisistaan. Luottamusvälit olivat hieman kapeammat moni-imputoinnilla saaduille malleille. Tämä ei ollut yllättävää, sillä erävastauskadon määrä oli vähäinen. Malleille suoritetut diagnostiset tarkastelut eivät osoittaneet mitään jatkotoimenpiteitä vaativaa. Ennustemallissa masentuneisuudelle 22-vuotiaana selittäjinä olivat psykosomaattisten oireiden ja itsetunnon mittarit 16-vuotiaana. Malli 32-vuotiaille sisälsi selittäjinä psyykkisten oireiden, itsetunnon ja masentuneisuuden mittarit 22-vuotiaana. Imputointimallia muodostettaessa mielenkiintoinen havainto oli, että katoon liittyvät muuttujat eivät olleet tilastollisesti merkitseviä mallinnettavien muuttujien kannalta. Tutkielman keskeisimmät lähteet ovat Little ja Rubin (2002): Statistical analysis with missing data, Second Edition, Wiley, New York ja Sovio ja Läärä (2002): Puuttuvan datan ongelma ja sen ratkaisukeinoja terveystutkimuksissa, Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti: 39, 312-325

Age-related variation in volume and content of restorative private dental care for adults in Finland in 2012-2017: a nationwide register-based observation

Objectives: This study assessed age-related variation in the volume and content of restorative dental care performed by private dentists for adults in Finland in 2012-2017. Methods: This retrospective register-based observational study utilized the Social Insurance database of private dental services in 2012 and 2017, including all patients. The data were aggregated into 5-year age groups for 20-89-year-olds; those aged 90+ formed one group. A patient was one who had received at least one treatment, and a restoration patient one who received at least one restoration (direct/indirect), excluding prosthetic crowns. Attendance rate was the proportion of the population treated. Volume of restorative treatment was the proportion of restoration patients among all patients using private dental services. Content of restorative treatment was described as the number of teeth receiving restoration and the size of restoration (number of surfaces restored). Correlation coefficient demonstrated associations between age groups and numbers of restorations. Results: Rate of restoration patients was 64.8 % in 2012 and 61.1 % in 2017, the rate for individuals aged under 80 years in each calendar year being smaller than in previous years. Mean number of restorations received per patient was 1.59 in 2012 and 1.42 in 2017, increasing with age (r = 0.85 in 2012; r = 0.95 in 2017). Small restorations dominated; one to two surfaces were covered in 72.3 % and 75.5 % of restorations in 2012 and 2017, respectively. Conclusions: Volume and content of restorative dental care for adults vary by age and have decreased slightly over time. Clinical significance: Restorative treatments are a prominent part of dental care for adults. This paper sheds light on the entity of restorative dental care for adults visiting private dentists. Variation in restoration volume and content is shown according to patient's age group, and changes are assessed across six years.Peer reviewe

Poliittinen osallistuminen osana kokonaisvaltaista kotoutumista

Non peer reviewe

Impact of the automated dose dispensing with medication review on geriatric primary care patients drug use in Finland : a nationwide cohort study with matched controls

Objective: In an automated dose dispensing (ADD) service, medicines are dispensed in unit-dose bags according to administration times. When the service is initiated, the patient’s medication list is reconciled and a prescription review is conducted. The service is expected to reduce drug use. The aim of this national controlled study was to investigate whether the ADD service with medication review reduces drug use among geriatric primary care patients. Design, setting and patients: This is a nationwide cohort study with matched controls. The study group consisted of all primary care patients ≥65 years enrolled in the ADD service in Finland during 2007 (n = 2073). Control patients (n = 2073) were matched by gender, age, area of patient’s residence and number of the prescription drugs reimbursed. The data on all prescription drugs reimbursed during the 1 year periods before and after the ADD service enrollment were extracted from the Finnish National Prescription Register. Drug use was calculated as defined daily doses (DDD) per day. Results: The studied 20 most used drugs covered 86% of all reimbursed drug use (in DDD) of the study group. The use of 11 out of these 20 active substances studied was reduced significantly (p < .001–.041) when the drug use was adjusted by the number of chronic diseases. Two of these drugs were hypnotics and six were cardiovascular system drugs. Conclusions: Drug use was decreased after initiation of the ADD service in primary care patients ≥65 years compared to matched controls in this 1 year cohort study. Further studies should be conducted in order to explore the causality, assess the ADD service’s impact on drug use quality and costs, as well as impact of accompanied prescription review on positive outcomes.Peer reviewe

Lastenhoitoratkaisut helsinkiläisissä lapsiperheissä

Non peer reviewe

Mitä tapahtui Eksotessa? : Lääkekustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiossa

Lääkehoitojen kustannuksia rahoittavat pääasiassa sairausvakuutus, kunnat ja potilaat. Lääkkeiden monikanavaisen rahoituksen on esitetty johtavan osaoptimointiin, jolloin rahoitusvastuuta pyritään siirtämään toiselle osapuolelle. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alueella sosiaali- ja terveydenhuolto integroitiin vuoden 2010 alussa saman budjetin ja johdon alaisuuteen. Integraation mahdollisia vaikutuksia lääkekustannuksiin ei ole tutkittu aikaisemmin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten Eksote-alueen lääkekustannukset muuttuivat integroinnin seurauksena, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyi yksittäisiltä kunnilta suuremmalle organisaatiolle rahoitusvastuiden pysyessä muuttumattomina. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin, miten lääkekustannukset muuttuisivat, jos palveluasumisen piirissä olevien potilaiden käyttämien lääkkeiden rahoitusvastuu siirrettäisiin sairausvakuutukselta ja potilailta sote-yksikölle. Raportissa kuvaamme myös muutosta sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksissa. Integraation vaikutuksia tarkasteltiin vertaamalla Eksote-alueen lääkekustannusten sekä sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten kehitystä koko maan sekä kahden erillisistä kunnista koostuvan vertailualueen kustannuskehityksiin. Laitosten lääkekustannusten tarkastelussa käytettiin Lääkehoidon turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tietoja lääketukkukauppojen tukkuhintaisesta myynnistä laitoksiin vuosina 2003–2015 ja avohoidon reseptilääkkeiden kustannusten tarkastelussa käytettiin Kelan reseptitiedoston tietoja vuosina 2003–2015 korvatuista avohoidon reseptilääkeostoista. Sosiaali- ja terveystoimen kustannustietoina on käytetty tammikuussa 2015 päivitettyjä Sotkanetin tietoja sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksista vuosilta 2003–2013. Kuntien vastuulla olevat laitoshoidon lääkekustannukset näyttivät lisääntyneen integraation aikana Eksote-alueella jonkin verran nopeammin kuin koko maassa. Sairausvakuutuksen ja potilaiden vastuulla olevat avohoidon lääkekustannukset kehittyivät sen sijaan integraation aikana Eksote-alueella saman tyyppisesti kuin vertailualueilla. Kuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten kasvu hidastui integraation aikana. Palveluasumisen piirissä olevien henkilöiden lääkkeiden rahoitusvastuun siirto sote-yksiköille merkitsisi huomattavia säästöjä potilaille. Julkisen sektorin rahoituksen määrää siirto – kun verojen vaikutus huomioidaan – puolestaan kasvattaisi selvästi edellyttäen, että kilpailutuksen seurauksena lääkkeiden hinnat eivät jäisi olennaisesti tukkuhintoja alhaisemmiksi

Adjustment for Covariate Measurement Errors in Complex Surveys : A Simulation Study of Three Competing Methods

In sample surveys, the uncertainty of parameter estimates comes from two main sources: sampling and measuring the study units. Some aspects of survey errors are quite well understood (e.g. sampling errors, nonresponse errors) and reported but others, like measurement errors, are often neglected. This thesis studies measurement uncertainty in covariates. Focus is on the adjustment for covariate measurement errors in logistic regression for cluster-correlated data. Three methods for adjustment for covariate measurement errors in surveys are studied. The methods are Maximum Likelihood, Multiple Imputation and Regression Calibration. These methods require information obtained from validation study. The thesis consists of a theoretical part and extensive Monte Carlo simulation experiments. At the first simulation experiment, the simulation study is conducted with artificial data and with independent observations to test and have experience of the three methods: MI, ML and RC. The second and third simulation study is performed with cluster-correlated data. In these simulation studies, the first simulation uses artificial data and the latter uses real data. In both simulations regression calibration and multiple imputation approaches are examined in various simulation designs. The quality of the methods is assessed by the bias and accuracy. The bias is measured by absolute relative bias percentages (ARB%) and the accuracy by relative root mean-squared error percentages (RRMSE%). The results suggest that additional information from validation (calibration) data enables more accurate estimates in terms of bias percentages.Väitöskirjassa tarkastellaan mittausvirheitä. Epätarkat mittaukset ja niistä johtuvat mittausvirheet ovat tutkimuksessa yleisiä. Jos mittauksen epävarmuus jätetään huomioimatta, voidaan päätyä harhaisiin tuloksiin ja näin ollen virhepäätelmiin. Väitöskirjan alkuosassa käsitellään mittausvirheisiin liittyvää teoriaa ja loppuosassa on kolme simulointikoetta. Työssä tutkitaan ja vertaillaan kolmen menetelmän toimivuutta mittausvirheiden huomioimiseksi. Tarkasteltavat menetelmät ovat regressiokalibrointi, moni-imputointi ja suurimman uskottavuuden menetelmä. Menetelmien käyttämiseksi tarvitaan lisätietoa mittausvirheestä. Lisätieto saadaan validointidatasta. Menetelmien toimivuutta tarkastellaan simulointikokeissa. Ensimmäisessä simulointikokeessa havaintojen oletetaan olevan riippumattomia ja kahdessa jälkimmäisessä simulointikokeessa havainnot ovat sisäkorreloituneita. Mittausvirheitä tarkastellaan logistisen mallin ja logistisen sekamallin yhteydessä. Vastemuuttuja oletetaan kaksiarvoikseksi ja sen ei oleteta sisältävän mittausvirhettä. Osa mallin selittäjistä sisältää mittausvirhettä, mutta mallissa voi myös olla selittäjiä, joissa ei ole mittausvirhettä. Oletetaan, että ainakin osalle havainnoista on saatavissa tarkasti mitatut vastineet. Erityisesti mielenkiinnon kohteena on tilanne, jossa mallinnettava aineisto on sisäkorreloitunut. Tällainen on tyypillistä mm. kotitalousaineistoissa, joissa poimintatapa tuottaa sisäkorreloituneisuutta aineistoon. Tavoitteena kaiken kaikkiaan on estimoida malli niin hyvin kuin mahdollista. Kaksi ensimmäistä simulointikoetta on malliperusteisia ja aineisto on muodostettu tilastollisella mallilla. Tämä mahdollistaa menetelmien tilastollisten ominaisuuksien vertailun täysin kontroloidussa asetelmassa. Kolmas simulointikoe on asetelmaperusteinen ja aineistona käytetään ECHP-aineistoa (European Community Household Panel). Menetelmien vertailuun käytetään ARB % (absolute relative bias percentages) ja RRMSE % (relative root mean-squared error percentages) lukuja. Ensimmäisen simulointikokeen mukaan moni-imputointi ja regressiokalibrointi olivat laskennallisesti helppoja taasen suurimman uskottavuuden menetelmä osoittautui laskennallisesti työlääksi. Kahdessa jälkimmäisessä simulointikokeessa vertailtiin moni-imputointia ja regressiokalibrointia. Simulointikokeiden mukaan validointidatan sisältämän lisätiedon hyödyntäminen parantaa tuloksia niin riippumattomien havaintojen tilanteessa kuin sisäkorreloituneen aineiston yhteydessä