Technology Culture of Mobile Maintenance Men

Technology plays a major role in our life and the role is increasing as a result of fast technological development occurring all the time. Technology’s impact on our everyday life sets new challenges also to designers. In order to design products which are usable. We need to understand technologies and devices we are developing, users of our designed products, and the relationships our users have with different kinds of technologies. User-centred design (UCD) has emerged as a counter part for traditional technology centred product development. UCD emphasizes the role of the users in every phase of product design and development. However, it seems that the users’ relationships with technologies is underestimated and sometimes even forgotten also in UCD. The users’ current tools and technological environment is seen as just surroundings and task related tools instead of as an important factor that affects to users’ actions and opinions. This article presents a case study where mobile IT maintenance men where studied with traditional UCD methods and in addition the user research was deepened with focusing on users’ relationships with technology. The results show that UCD’s methods can miss some critical phenomena relating to users’ relationships with technology and affecting to usability and quality of the developed products. Understanding how users comprehend the technologies they use, i.e. understanding what kind of technology culture the users are a part of, enables designers to better evaluate how well the developed product will fit in the lives of it’s users and what sorts of changes are possibly going to happen or required to happen in order the new product to be included in the users’ technology culture. These kinds of evaluations help the designers to design better products and the companies to better estimate business risks relating to for example technology acceptance. Keywords: Technology Culture, User-Centred Design, User Research, Distributed and Mobile Work</p

Transcriptional analysis of persistent Chlamydia pneumoniae infection in vitro

Chlamydia pneumoniae can cause acute respiratory infections including pneumonia. Repeated and persistent Chlamydia infections occur and persistent C. pneumoniae infection may have a role in the pathogenesis of atherosclerosis and coronary heart disease and may also contribute to the development of chronic inflammatory lung diseases like chronic obstructive pulmonary disease (COPD) and asthma. In this thesis in vitro models for persistent C. pneumonia infection were established in epithelial and monocyte/macrophage cell lines. Expression of host cell genes in the persistent C. pneumoniae infection model of epithelial cells was studied by microarray and RT-PCR. In the monocyte/macrophage infection model expression of selected C. pneumoniae genes were studied by RT-PCR and immunofluorescence microscopy. Chlamydia is able to modulate host cell gene expression and apoptosis of host cells, which may assist Chlamydia to evade the host cells' immune responses. This, in turn, may lead to extended survival of the organism inside epithelial cells and promote the development of persistent infection. To simulate persistent C. pneumoniae infection in vivo, we set up a persistent infection model exposing the HL cell cultures to IFN-gamma. When HL cell cultures were treated with moderate concentration of IFN-gamma, the replication of C. pneumoniae DNA was unaffected while differentiation into infectious elementary bodies (EB) was strongly inhibited. By transmission electron microscopy small atypical inclusions were identified in IFN-gamma treated cultures. No second cycle of infection was observed in cells exposed to IFN-gamma , whereas C. pneumoniae was able to undergo a second cycle of infection in unexposed HL cells. Although monocytic cells can naturally restrict chlamydial growth, IFN-gamma further reduced production of infectious C. pneumoniae in Mono Mac 6 cells. Under both studied conditions no second cycle of infection could be detected in monocytic cell line suggesting persistent infection in these cells. As a step toward understanding the role of host genes in the development and pathogenesis of persistent C. pneumoniae infection, modulation of host cell gene expression during IFN-gamma induced persistent infection was examined and compared to that seen during active C. pneumoniae infection or IFN-gamma treatment. Total RNA was collected at 6 to 150 h after infection of an epithelial cell line (HL) and analyzed by a cDNA array (available at that time) representing approximately 4000 human transcripts. In initial analysis 250 of the 4000 genes were identified as differentially expressed upon active and persistent chlamydial infection and IFN-gamma treatment. In persistent infection more potent up-regulation of many genes was observed in IFN-gamma induced persistent infection than in active infection or in IFN-gamma treated cell cultures. Also sustained up-regulation was observed for some genes. In addition, we could identify nine host cell genes whose transcription was specifically altered during the IFN-gamma induced persistent C. pneumoniae infection. Strongest up-regulation in persistent infection in relation to controls was identified for insulin like growth factor binding protein 6, interferon-stimulated protein 15 kDa, cyclin D1 and interleukin 7 receptor. These results suggest that during persistent infection, C. pneumoniae reprograms the host transcriptional machinery regulating a variety of cellular processes including adhesion, cell cycle regulation, growth and inflammatory response, all of which may play important roles in the pathogenesis of persistent C. pneumoniae infection. C. pneumoniae DNA can be detected in peripheral blood mononuclear cells indicating that the bacterium can also infect monocytic cells in vivo and thereby monocytes can assist the spread of infection from the lungs to other anatomical sites. Persistent infection established at these sites could promote inflammation and enhance pathology. Thus, the mononuclear cells are in a strategic position in the development of persistent infection. To investigate the intracellular replication and fate of C. pneumoniae in mononuclear cells we analyzed the transcription of 11 C. pneumoniae genes in Mono Mac 6 cells during infection by real time RT-PCR. Our results suggest that the transcriptional profile of the studied genes in monocytes is different from that seen in epithelial cells and that IFN-gamma has a less significant effect on C. pneumoniae transcription in monocytes. Furthermore, our study shows that type III secretion system (T3SS) related genes are transcribed and that Chlamydia possesses a functional T3SS during infection in monocytes. Since C. pneumoniae infection in monocytes has been implicated to have reduced antibiotic susceptibility, this creates opportunities for novel therapeutics targeting T3SS in the management of chlamydial infection in monocytes.Geenien poikkeavasta ilmenemisestä mahdollisesti apua kroonisen keuhkoklamydian tunnistukseen ja hoitoon Keuhkoklamydia on Suomessa erittäin yleinen hengitystieinfektio. Krooninen keuhkoklamydiainfektio voi olla yksi tekijä, joka vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen, ja sillä saattaa olla rooli myös keuhkoahtaumataudin ja astman taudinkuvassa. Nämä krooniset taudit ovat merkittävä kansanterveysongelma, ja ne kuormittavat terveydenhuoltoa ja kansantaloutta. Vaikka keuhkoklamydiaan tehoavat useat antibioottilääkkeet, kroonisessa infektiossa se näyttää olevan vastustuskykyinen lääkehoidoille. Keinoa kroonisen keuhkoklamydiainfektion luotettavaan tunnistamiseen ei toistaiseksi ole. Nyt julkaistavassa väitöstutkimuksessa tunnistettiin useita keuhkoklamydian ja ihmisen geenejä, joista saattaa olla apua kroonisen infektion tunnistamisessa ja hoidossa. Lisäksi nyt tunnistetuilla, kroonisessa infektiossa poikkeavasti ilmenevillä geeneillä saattaa olla vaikutusta kroonisen keuhkoklamydiataudin kehittymiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että krooninen keuhkoklamydiainfektio muuttaa ihmisen solun geenien ilmenemistä. Työssä tunnistettiin lisäksi keuhkoklamydian geeni, jonka tuotteella (RNA:lla tai valkuaisaineella) on potentiaalia biomerkkiaineeksi, jonka avulla krooninen keuhkoklamydiainfektio voitaisiin tunnistaa tulevaisuudessa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että keuhkoklamydian tietty valkuaisaineiden eritysreitti on toiminnallinen myös monosyytti-infektion aikana. Havaittu eritysreitti on myös potentiaalinen lääkehoidon kohde. Tulevaisuudessa kroonisen keuhkoklamydiainfektion hoito voitaisiin ehkä kohdistaa monosyytteihin eli veressä kiertäviin valkosoluihin ja täten ehkäistä klamydiabakteerin leviämistä elimistössä ja mahdollista kroonisen taudin syntyä keuhkojen ulkopuolella. Geenien erilaisesta aktiivisuudesta mahdollinen apu tautidiagnostiikkaan Tässä työssä keuhkoklamydian ja ihmisen solun vuorovaikutuksia tutkittiin tätä varten pystytetyissä soluviljelymalleissa. Ihmisen solun geenien ilmenemistä peittosolujen kroonisessa keuhkoklamydiainfektiomallissa tutkittiin DNA-sirulla, joka sisälsi 4000 ihmisen geeniä. Tutkimuksessa havaittiin, että kroonisessa infektiossa monet solun geenit ilmenivät voimakkaammin ja usein pidempään verrattuna akuuttiin infektioon. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin yhdeksän geeniä, joiden ilmeneminen liittyi erityisesti krooniseen keuhkoklamydiainfektioon. Keuhkoklamydian geenien ilmenemistä tutkittiin ihmisen monosyyttisoluissa geenimonistustekniikan avulla. Ensisijainen kiinnostuksen kohde oli tutkia geenejä, joiden tuottamat valkuaisaineet eritetään isäntäsoluun infektion aikana sekä sellaisia geenejä, jotka aikaisempien tutkimusten perusteella ilmenivät poikkeavasti peittosolujen kroonisessa infektiomallissa. Yhden näistä peittosoluissa poikkeavalla tavalla ilmenevistä geeneistä havaittiin ilmenevän samankaltaisesti myös monosyyteissä. Nämä tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että kyseistä geenituotetta voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää kroonisen infektion tunnistamiseen. Estäjämolekyyleistä mahdollinen hoitokeino Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa tiettyjen klamydiageenien ilmentyminen ja valkuaisaineiden erittyminen ihmisen monosyyttisoluihin infektion aikana. Yhden näistä tutkituista proteiineista on osoitettu aiemmin erittyvän keuhkoklamydian niin sanotun tyyppi III -eritysreitin avulla. Tätä eritysreittiä vastaan on olemassa estäjämolekyylejä, jotka pysäyttävät keuhkoklamydian kasvun peittosoluissa. Koska tutkimuksessa havaittiin, että tyyppi III -eritysreitti on toiminnallinen myös monosyyteissä, luo se mahdollisuuden, että tunnetuilla estäjämolekyyleillä voidaan tulevaisuudessa hoitaa kroonista keuhkoklamydiainfektiota ja estää bakteerin leviämistä elimistössä. Hyvin kannustavista tuloksista huolimatta lisätutkimuksia tarvitaan, jotta ymmärrettäisiin paremmin nyt tunnistettujen keuhkoklamydian ja ihmisen geenituotteiden mahdollinen merkitys kroonisen taudin kehittymisessä ja jotta kroonisen keuhkoklamydiainfektion tunnistamiseen ja hoitoon saataisiin uusia työkaluja

Fyysisellä aktiivisuudella tehokkuutta työpäivään : Lammin Osuuspankin työhyvinvoinnin kehittäminen

Tässä opinnäytetyössä käsitellään työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lammin Osuuspankin kanssa. Pankin työnantaja on kiinnostunut työntekijöidensä hyvinvoinnista ja lahjoittanut aktiivisuusrannekkeet jokaiselle pankin työntekijälle avuksi päivittäisen aktiivisuuden seuraamiseen. Työn ideana oli rakentaa tietopohja fyysisestä työhyvinvoinnista ja siirtää tieto käytäntöön. Lisäksi hyödynsimme Polar Loop aktiivisuusrannekkeita alku ja lopputilanteen selvityksessä sekä työntekijöiden arjen aktivointiin. Aihe tuntuu olevan erittäin ajankohtainen. Median ja ympäristön luoma paine, mutta myös ymmärrys hyvinvoinnista ja tietoisuus asioista saa ihmiset kiinnostumaan omasta ja muiden hyvinvoinnista yhä enemmän. Hankitun pohjatiedon perusteella toteutimme kyselyn pankin henkilökunnalle. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa pankin henkilökunnan aiempi tietämys hyvinvoinnista ja miten se on toteutunut omalta kohdalta. Tämän perusteella rakensimme työhyvinvointi suunnitelman, jossa painotettiin fyysistä työhyvinvointia. Keräsimme kohderyhmältä Polar Loop aktiivisuusrannekkeiden datan vuodelta 2014 ja teimme sen perusteella yhteenvedon mittaria käyttäneiden henkilöiden fyysisestä hyvinvoinnista. Kyselyn, aktiivisuusmittareiden analyysien, muutaman palaverin ja pankin työnantajan toiveiden perusteella saimme rakennettua työyhteisölle kolmen kerran kokonaisuuden, jossa pääsimme kiinnittämään huomiota erityisesti pankin henkilökunnan fyysiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Toiminnan tavoitteena oli edetä pienin askelin kohti hyvinvoivaa työyhteisöä. Aloitimme tapaamiset yhteisellä liikuntatuokiolla, jossa oli tarkoitus ryhmäytyä liikunnallisten ja ongelmanratkaisu tehtävien muodossa. Tekeminen oli hauskaa ja liikunta tuli ohjauksessa kaupan päälle. Aina ennen liikuntatuokioita osallistujat tarkistivat aktiivisuusmittarin päivittäisen saldon. Saldo tarkastettiin myös tuokioiden jälkeen, tulos hämmästytti monia. Pienellä ja mukavalla tekemisellä on mahdollisuus kerryttää riittävä päivittäinen aktiivisuus. Toisella kerralla toteutettiin aktivoiva hyvinvointiluento. Nimi jo kertoo, että emme halunneet tilaisuuden olevan liian jäykkä tai luentomainen. Luento sisälsi paljon keskustelua hyvinvoinnista, käytännön esimerkkejä sekä terveellisten että helppojen välipalojen tekoa yhdessä. Kolmannella kerralla pyrimme ulkoistamaan tekemisen kohderyhmälle. Ohjelmassa oli selfiesuunnistusta, joka toteutettiin erilaisten vihjeiden avulla. Lopussa kokoonnuimme puimaan fiiliksiä Projektista. Jo selfiesuunnistuksesta saadut kuvat osoittivat, että ryhmän jäsenet olivat tyytyväisiä tekemiseen. Kokosimme kirjallisuuskatsauksen yhdeksi kokonaisuudeksi sekä lisäsimme loppuun Pohdinnan. Viimeistelimme opinnäytetyön helmikuussa 2016

Ennustavan analytiikan merkitys organisaation taloudelliseen resilienssiin

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on tutkia ennustavan analytiikan merkitystä organisaation taloudelliseen resilienssiin. Tutkielmassa tutkitaan, miten organisaatiot hyödyntävät data-analytiikkaa, millainen vaikutus data-analytiikan ominaisuuksilla ja hyödyntämisellä on organisaation taloudelliseen resilienssiin ja miten ennustavan analytiikan koetaan tulevaisuudessa kehittyvän. Lisäksi pyritään selvittämään, onko data-analytiikan tasolla merkitystä organisaation taloudelliseen riskiensietokykyyn eli sen taloudelliseen resilienssiin. Organisaatioiden kyky reagoida nopeasti muuttuvan ympäristön tuomiin haasteisiin, on herättänyt paljon kiinnostusta viime vuosina. Lisäksi viimeaikaiset kriisit, kuten pandemia ja sota, ovat lisänneet keskustelua organisaation resilienssistä. Samaan aikaan digitalisaation tuomien teknologisten innovaatioiden, kuten data-analytiikan, on katsottu edistävän organisaatioiden kriisienhallintaa. Tutkimuksissa on kuitenkin yhä tyhjiöitä siitä, kuinka esimerkiksi ennustavaa analytiikkaa voidaan hyödyntää resilienssin vahvistamiseen tulevilta vastoinkäymisiltä. Tutkielman teoriaosuus rakentuu tutkielman aiheeseen liittyvistä aikaisemmista tutkimuksista. Teoriaosuudessa käsitellään aiheen kannalta oleellisia määritelmiä ja tutkitaan organisaation resilienssiä, data-analytiikkaa sekä data-analytiikan merkitystä organisaation taloudelliseen resilienssiin. Tutkielman painopiste on enenevissä määrin ennustavassa analytiikassa. Koska tutkielman tavoitetta lähestytään Barberan ja muiden (2017) taloudellisen resilienssin viitekehyksen avulla, on myös tämä viitekehys avattu tutkielman teoriaosuudessa. Tutkielman tuloksia peilataan teoriaosuudessa tehtyihin löydöksiin aikaisempien tutkimuksien osalta. Tutkimuksen kannalta merkittävänä voidaan pitää sitä, että aikaisemmista tutkimuksista on löydettävissä yhteneväisyyksiä tässä tutkielmassa käytetyn aineiston kanssa. Tämän tutkielman aineisto muodostuu viidestä haastateltavasta eri organisaatioista ja toimialoilta. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista tutkimusta ja haastattelumenetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Litteroinnin lisäksi kerätyn aineiston analysoinnissa hyödynnetään teemoittelua ja tyypittelyä. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että suurissa organisaatioissa data-analytiikkaa hyödynnetään jo edistyksellisesti, mutta kehitystä hyödyntämisen suhteen yhä kaivataan. Tulokset osoittavat, että organisaatiot tunnistavat data-analytiikan merkityksen taloudelliseen resilienssiin ja kokevat sen positiivisena. Edistyksellisemmän hyödyntämisen ei kuitenkaan koettu takaavan parempaa toimintaa, vaan sen nähtiin lisäävän todennäköisyyttä siitä, että organisaatio pärjää paremmin. Tulokset osoittavat, että ennustavan analytiikan painoarvo tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Tulokset antavat ymmärtää, että tulevaisuudessa jo olemassa olevia käyttökohteita tullaan jatkokehittämään sekä uusien käyttökohteiden odotetaan lisääntyvän koneiden ja mallien kehityksen sekä lisääntyvän tiedon tarpeen myötä

Ripulivirusten pikadiagnostiikka

English summaryPeer reviewe

Social Enterprises & Impact Investors - A Complicated Relationship

Purpose: The purpose of this thesis is to examine and understand the underlying reasons behind the existing funding gap between social enterprises and impact investors. We aim to do this mainly from the point of view of the social entrepreneurs by studying their actions and attitudes towards impact investment and how they relate to the demands set by impact investors. Furthermore, we want to better understand the current situation of impact investment in Sweden. Methodology: This study is a qualitative case study with an abductive approach. We have collected data through semi-structured interviews with eight social enterprises, four industry experts and one impact investor. Theoretical perspectives: The study addresses the demands impact investors have on social enterprises and the social entrepreneurs’ attitudes towards these from the perspectives of Institutional and Hybrid Logics. Empirical foundation: The empirical material addresses the attitudes social entrepreneurs have toward the investment criteria’s of impact investors. Conclusions: We found that a majority among social entrepreneurs have a positive attitude towards the concept of impact investment. However, we were unable to determine if their attitudes are the result of any specific underlying factors. We can also conclude that social entrepreneurs deem the requirements set by impact investors too demanding.Syfte: Syftet med studien är att undersöka och förstå de bakomliggande anledningarna till det finansieringsgap som existerar mellan sociala företag och impact investors. Vi vill göra detta främst ur de sociala entreprenörernas perspektiv, genom att studera deras agerande samt attityder gentemot impact investors och de krav de ställer. Vidare vill vi även undersöka den nuvarande situationen för impact investment i Sverige. Metod: Studien klassificeras som en kvalitativ fallstudie med en abduktiv ansats. Vi har hämtat data genom semi-strukturerade intervjuer med åtta sociala företagare, fyra industriexperter samt en impact investor. Teoretiska perspektiv: Studien berör de krav impact investment ställer på sociala företag samt de sociala företagens attityder till dessa utifrån Institutional och Hybrid Logics. Empiri: Empirin redogör för de attityder sociala företag har gentemot de investeringskrav impact investors ställer. Resultat: Vi kunde se att en majoritet bland sociala entreprenörer har en positiv attityd gentemot impact investment som koncept. Vi kunde dock inte säkerställa om deras attityder är ett resultat av några specifika underliggande faktorer. Vi kan också fastställa att sociala entreprenörer anser att de kraven impact investors ställer är för krävande

¿Cómo afecta la subtitulación en el aprendizaje del vocabulario de ELE?

En este trabajo estudiamos el aprendizaje del vocabulario de ELE entre dos grupos de estudiantes que estudian español en el Centro de Idiomas de nuestra universidad. Por un lado, tenemos el grupo de principiantes, con 5 sujetos, y por otro tenemos el grupo avanzado, los dos con diferentes niveles de lengua. Utilizamos material de video subtitulado; para el primer grupo aplicamos videos con contenido policial, y para el segundo grupo elegimos un tema de la gastronomía española. Los grupos tienen un nivel del español entre A1-A2 y A2-B1. Para poder obtener más información sobre el comportamiento de los sujetos y sus actitudes hacía la subtitulación, utilizamos un cuestionario principal y otro final. Nuestro trabajo basa en parte en la investigación de Soler (2017) y Elke (2019), aunque con algunas modificaciones. El aprendizaje forma una parte esencial del desarrollo del humano, ya que empieza a temprana edad y sigue desarrollándose hasta la vida adulta. La capacidad de adquirir información nueva y poder reutilizarla es una parte necesaria para aprender cualquier habilidad y mantenerla. En esta investigación nos concentraremos en el ámbito audiovisual y su efecto en el aprendizaje del vocabulario. Nuestra hipótesis es que el material audiovisual facilita el aprendizaje de una lengua extranjera. Esta investigación es mayormente cualitativa, porque estudiamos cómo los estudiantes aprenden nuevo vocabulario. Además, tenemos 13 informantes, por lo cual intentamos ver si hay algo en común entre los individuos. Por eso, la investigación también es cuantitativa, aunque en una escala menor. Acerca de los resultados se puede destacar que estudiar otros idiomas afecta positivamente en la adquisición del español (en este caso del inglés). Entre los principiantes y los más avanzados hay diferencia, y los informantes que menos vocabulario han adquirido, han sido los estudiantes de Biología, Musicología y Ciencias Políticas

Nenämurtumien kliiniset piirteet ja oheisvammat

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nenämurtumien kliinisiä piirteitä ja murtumiin liittyvien kasvojen ulkopuolisten oheisvammojen esiintyvyyttä. Tutkimus on retrospektiivinen kohorttitutkimus. Aineisto koostuu kaikista potilaista, joilla diagnosoitiin isoloitu nenämurtuma HYKS:n suu- ja leukasairauksien klinikassa vuosina 2013–2018. Potilaat, joilla oli muita kasvojen alueen murtumia, suljettiin pois. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on myöntänyt tutkimukselle luvan 6.2.2017. Aineistossa oli yhteensä 158 nenämurtumapotilasta. Suurin osa potilaista (71,5 %) oli miehiä. Suurin ikäluokka tutkimuksessa olivat 18–29-vuotiaat ja potilaiden keski-ikä oli 44,6 vuotta. Keskiarvo hoitoon hakeutumiselle oli 0,5 vuorokautta. Yleisin vammamekanismi oli pahoinpitely (32,3 %). Toiseksi yleisin oli maan tasalta kaatuminen (22,8 %), joka oli yleisin vammamekanismi vanhusten keskuudessa. Oheisvammoja, joita olivat raaja-, aivo-, rintakehä- ja kaularankavammat, todettiin kolmasosalla potilaista (33,5 %). Alkoholin vaikutuksen alaisena oli yli kolmannes potilaista (38,0 %). Yhteenvetona tutkimuksesta voidaan todeta isoloitujen nenämurtumien olevan yleisimpiä nuorilla aikuisilla ja erityisesti miehillä. Yleisimmät syyt nenämurtumalle ovat väkivalta ja kaatuminen maan tasalta. Iso osa nenämurtumapotilaista on alkoholin vaikutuksen alaisena vamman sattuessa. Oheisvammat, kuten raaja- ja aivovammat, ovat melko yleisiä

Kirja arvonlisäverotuksessa

Pro gradu -tutkielman aiheena on arvonlisäverodirektiiviin perustuvan kirjoihin sovellettavan alennetun verokannan sääntely. Arvonlisäverojärjestelmässä tuotteiden myyntiin sovelletaan yleistä arvonlisäverokantaa. Yleissäännöstä poikkeavasti kirjojen myyntiin sovelletaan arvonlisäverodirektiivin 98 artiklan ja arvonlisäverolain 85 a §:n perusteella alennettua verokantaa. Kirjan käsitettä ei ole arvonlisäverodirektiivissä tai arvonlisäverolaissa määritelty. Tutkimuksessa selvitetään mikä on AVL 85 a §:ssä mainitun kirjan määritelmä. Kirjan käsitteen määrittelemisen lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitä muita asioita tulee ottaa huomioon ratkaistaessa sitä, sovelletaanko tuotteen myyntiin kirjan alennettua verokantaa. Arvonlisäverolain 85 a § muuttuu heinäkuussa 2019 niin, että alennettua verokantaa voi soveltaa myös sähköisiin julkaisuihin. Tutkimuksessa käydään läpi tätä muutosta ja selvitetään miten muutos vaikuttaa kirjan määritelmään ja kirjojen arvonlisäverotukseen. Tutkimuksessa tulkitaan, systematisoidaan ja jäsennetään voimassa olevaa oikeutta eli käytetään lainopillista tutkimusmetodia. Oikeuskäytäntö on korostuneessa asemassa tutkimuksen lähdemateriaalina, koska tutkimusongelma liittyy puutteelliseen kirjan käsitteen määritelmään lainsäädännössä. Toisaalta lainsäädäntö antaa lähdeaineistona tutkimukselle pohjan ja se rajaa reunaehdot kirjan määritelmän muodostamiselle. Merkittävässä asemassa tutkimusaiheen käsittelemisessä on myös arvonlisäverotusta ja alennettuja verokantoja käsittelevä oikeuskirjallisuus. Tutkimuksen tuloksista on todettava, ettei täydellistä ja tyhjentävää määritelmää arvonlisäverolain tarkoittamalle kirjalle ole mahdollista luoda. Erilaisia kirjoja ja kirjan kaltaisia tuotteita on niin monenlaisia, ettei kaikkia tapauksia ole mahdollista sovittaa yhteen yksinkertaiseen määritelmään. Kysymys siitä, sovelletaanko tuotteeseen kirjan alennettua verokantaa, on lopulta ratkaistava aina tapauskohtaisesti. Tutkimustulosten perusteella voi kuitenkin huomata ominaisuuksia, joita tuotteelta vaaditaan, että siihen voi soveltaa AVL 85 a §:n mukaista kirjan alennettua verokantaa. Tuotteen on vastattava sisällöltään, ulkoasultaan ja käyttötarkoitukseltaan yleistä käsitystä kirjasta. Päätökseen siitä, sovelletaanko tuotteen myyntiin AVL 85 a §:n mukaista alennettua verokantaa, voi vaikuttaa myös tutkimuksessa käsiteltävät erityiskysymykset. Erityiskysymykset eivät varsinaisesti liity kirjan käsitteen määritelmään, mutta niillä on keskeinen asema ratkaistaessa tuotteiden arvonlisäverokantaa. Voimassa olevan arvonlisäverolain mukaan elektronisiin julkaisuihin tai äänikirjoihin ei voi soveltaa alennettua verokantaa. Arvonlisäverolakia on muutettu lailla 354/2019 niin, että tulevaisuudessa myös sähköisiin julkaisuihin ja äänikirjoihin sovelletaan kirjojen alennettua verokantaa. Tämän uudistuksen myötä kirjan määritelmä tulee muuttumaan. Ensinnäkin se tulee aiemmasta poiketen sisältämään äänikirjat, sähköiset julkaisut ja kausijulkaisut. Lisäksi kirjan määritelmässä sisällön merkitys tulee kasvamaan ja ulkoasun merkitys tulee vähenemään. Kuitenkaan aukottomasti uudistetun AVL 85 a §:n mukaista kirjan käsitettä ei voi vielä määritellä. Lopulta on verotus- ja oikeuskäytännön tehtävä ratkaista, minkälaiseksi kirjan määritelmä muotoutuu