Parental financial support : A safety net for young adults with debt problems

Parental financial support benefits young adults in societies with decreasing welfare-state support and a pattern of early home-leaving. This article focuses on the association between young adults' debt problems and parental financial support: the extent to which indebted young adults receive financial help from their parents. We also investigate the extent to which specific benefits are associated with debt problems or parental financial support. The data were gathered in an online survey conducted among 18-to-35-year-old Finns (n = 1,019). The results revealed, first, that many parents safeguard their indebted adult children's lives by means of financial support and second, that heavy cash-welfare-benefit users are particularly likely to receive parental financial support. Our analysis also revealed that the prevalence of debt problems as well as of parental financial support were especially high among those who had received social assistance, sickness benefit or labour-market subsidy within the previous 12 months. In a society open to new social risks as well as to debt problems, young people who lack financial support from their parents have a rockier transition to adulthood than those who receive support.Peer reviewe

Sukupolvien ketju : Suuret ikäluokat ja sukupolvien välinen vuorovaikutus Suomessa

Tutkimuksessa selvitään sukulaisten välistä vuorovaikutusta sekä avunantoa suomalaisissa perheissä ja suvuissa. Tutkimuskohteena on kolme perhesukupolvea: suuret ikäluokat, heidän aikuiset lapsensa ja vanhempansa, joista on kerätty laaja postikysely-, lomakehaastattelu- ja teemahaastatteluaineisto. Tutkimuskysymysten muodostamisessa ja tulosten tarkastelussa hyödynnetään aikaisempaa sosiologista sukupolvi- ja perhetutkimusta sekä evoluutioteorian esittämiä vastavuoroisuutta ja altruismia koskevia teorioita ja tuloksia. Tutkimuksessa kysytään, miten eri sukupolvet auttavat toisiaan, millaisia sukupolvikohtaisia eroja auttamiskäytännöissä esiintyy ja mitkä taustatekijät selittävät auttamista. Lisäksi selvitetään sukulaisten auttamisasenteita ja tyytyväisyyttä saatuun apuun sekä auttamiseen liittyviä ristiriitoja. Näiden ohella tarkastellaan, miten sukupolvien väliset sosiaaliset suhteet kytkeytyvät auttamiskäytäntöihin. Tutkimustulokset osoittavat, että sukulaisapu on tärkeä tekijä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ihmiset ovat eniten yhteydessä biologisiin sukulaisiinsa, auttavat heitä eniten ja saavat heiltä eniten apua. Mitä keskeisemmästä avun muodosta on kysymys, sitä tärkeämpiä lähisukulaiset ovat. Toisaalta apua annetaan useille eri sukulaisille, mutta avun nettovirta kulkee sukulinjassa vanhemmilta nuoremmille polville. Keskeinen tulos onkin se, että suuret ikäluokat antavat apua enemmän lapsilleen kuin vanhemmilleen. Sukupolvien väliset erot auttamisessa liittyvät yleensä vastaajien ikään tai elämänvaiheeseen. Vastaajat ovat tavallisesti saaneet pyytäessään apua ja ovat yleensä myös tyytyväisiä saamaansa apuun. Sukulaisten auttaminen onkin valtaosalle itsestään selvää riippumatta siitä, koetaanko sitä varsinaisesti velvollisuudeksi. Huolimatta siitä, että sukulaisten auttaminen on runsasta, vain harvat mieltävät esimerkiksi vanhusten auttamisen yksinomaan perheen velvollisuudeksi.11,00 euro

Mitochondrial DNA variation in sudden cardiac death: a population-based study

Cardiomyopathy and cardiac conduction defects are common manifestations of mitochondrial disease. Previous studies suggest that clinically asymptomatic individuals harbouring pathogenic mitochondrial DNA (mtDNA) mutations in the cardiac muscle may have sudden cardiac death (SCD) as the first manifestation of mitochondrial disease. We investigated the contribution of pathogenic mtDNA point mutations and mtDNA haplogroups in cardiac muscle in a cohort of 280 Finnish subjects that had died from non-ischaemic SCD with the median age of death at 59 years and in 537 population controls. We did not find any common or novel pathogenic mutations, but the frequency of haplogroup H1 was higher in the SCD subjects than that in 537 population controls (odds ratio: 1.76, confidence interval 95%: 1.02–3.04). We conclude that, at the population level, pathogenic point mutations in mtDNA do not contribute to non-ischaemic SCD, but natural variation may modify the risk.</p

m.3243A>G Mutation in Mitochondrial DNA Leads to Decreased Insulin Sensitivity in Skeletal Muscle and to Progressive β-Cell Dysfunction

OBJECTIVE—To study insulin sensitivity and perfusion in skeletal muscle together with the β-cell function in subjects with the m.3243A>G mutation in mitochondrial DNA, the most common cause of mitochondrial diabetes

Genome Wide Assessment of Young Onset Parkinson's Disease from Finland

In the current study we undertook a series of experiments to test the hypothesis that a monogenic cause of disease may be detectable within a cohort of Finnish young onset Parkinson’s disease patients. In the first instance we performed standard genome wide association analyses, and subsequent risk profile analysis. In addition we performed a series of analyses that involved testing measures of global relatedness within the cases compared to controls, searching for excess homozygosity in the cases, and examining the cases for signs of excess local genomic relatedness using a sliding window approach. This work suggested that the previously identified common, low risk alleles, and the risk models associated with these alleles, were generalizable to the Finnish Parkinson’s disease population. However, we found no evidence that would suggest a single common high penetrance mutation exists in this cohort of young onset patients