Työturvallisuus metsäympäristössä

Opinnäytetyön aiheena oli työturvallisuusohjeistuksen nykytilanne ja sen parannustarpeet metsäympäristössä. Aiheen valintaan vaikutti opinnäytetyöntekijän oma mielenkiinto sekä tarve ennakkoselvitykselle Tampereen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelman mahdollista opintomateriaalia varten. Materiaali koskisi työturvallisuusohjeistusta Suomessa. Työssä käydään läpi työturvallisuusohjeistuksen nykytilaa kolmella eri tasolla. Tarkastelu aloitetaan Euroopan unionin tasolta. Tämän jälkeen siirrytään Suomen lainsäädäntöön sekä asetuksiin ja lopuksi käydään läpi työturvallisuusohjeistusmateriaalin nykytasoa käytännössä. Ohjeistuksen nykytilan jälkeen työssä käsitellään työturvallisuusohjeistuksen parannustarpeita tulevaisuutta ajatellen. Työtä varten on kerätty materiaalia ja tietoa kirjallisuudesta, ohjeistusesitteistä ja Internetistä. Lisäksi tietoa on saatu haastattelemalla metsäalan työturvallisuusasiantuntijoita. Työturvallisuusohjeistuksen nykyinen tila on kohtalaisen hyvä ja aineistot ovat pääasiassa ajantasaisia. Joitain poikkeuksia kuitenkin löytyy. Muuttuva metsätalous luo paineita uuden materiaalin laatimiselle, sillä työtapojen ja -välineiden muuttuminen vaikuttaa myös turvallisuusohjeisiin.The topics of this thesis are the current situation of the instructions for the work safety and its need for improvement in the forest environment. The topic was chosen according to the interest of the writer in it and because of an actual need from the department of forestry in the Tampere University of Applied Sciences for a new teaching material about work safety in Finland. The current state of the work safety instruction are viewed on three different levels. The first level is that of the European Union. The second one is the legislation of Finland and the third one is the actual instructions for the work safety in practice. After the analysis of the current state the future and the needs for improvement in the safety instructions are discussed. The thesis makes use of different written sources as well as interviews of specialists of work safety matter in the field of forestry. The current state of the safety instructions is quite good and materials are mostly up to date. However, some exceptions are found too. Constantly changing forest industry, methods and tools of working create pressures to update the work safety instructions as well

Novel insights into filopodia function – A focus on integrin and F-actin regulation

Filopodia are actin-rich cell protrusions that are extended from the plasma membrane by different cell types in order to sense the surrounding environment. In cancer cells, the emergence of filopodia supports metastasis, while in neuronal cells filopodia help to form synapses by probing adjacent cells for suitable presynaptic partners. Filopodia can make contact with the extracellular matrix with small, integrinmediated adhesions located at their tips. During cancer invasion, recognition of the extracellular matrix by filopodia not only supplies migrating cells with guidance cues but has also been linked with increased colony growth at the metastatic site. In neuronal cells, inhibition of integrin activity has been shown to negatively impact synapse formation. Although both filopodia and integrin-positive adhesions have roles in metastasis or in synaptogenesis, filopodial adhesions remain under-studied cellular structures and there exists minimal literature on how these adhesions are regulated or how they function. The objective of this study was to reveal novel regulatory mechanisms of filopodia by studying two integrin and filopodia linked proteins: myosin-X and SHANK3. The work presented here provides fundamental information on how 1) integrins are activated at filopodia tips, 2) which integrinlinked proteins are recruited to adhesions at filopodia providing a road-map to classify these adhesions and 3) how SHANK3, an F-actin network organizer and filopodia regulator, modulates the crosstalk between integrin and F-actin via direct and conformationally regulated binding with F-actin. The thesis also provides novel methodology in the form of a high-end biochemical binding assay (4) where protein binding to integrin tails can be interrogated in the presence of a lipidic membrane.Solun filopodien toiminta Filopodit ovat solukalvon pullistumia, joita täyttää sisältäpäin solun aktiinitukiranka. Filopodit syntyvät solukalvon pullistuessa ulospäin aktiinitukirangan vaikutuksesta ja solut käyttävät niitä ympäristönsä aistimiseen käyttämällä filopodien kärjissä sijaitsevia tarttumisreseptoreja - integriinejä. Syövän leviämisen aikana solujen kyky tunnistella ympäröivää soluväliainetta tarjoaa solulle tarkkaa tietoa sen ympäristöstä, ohjaten solun kulkua vaikeassa 3-ulotteisessa soluväliaineen verkostossa. Toisaalta hermosolut käyttävät filopodeja naapurisolujensa (tai ympäröivän kudoksen) tarkasteluun hermoliitosten muodostusprosessissa. Vaikka filopodit ja integriinireseptorit ohjaavat sekä syövän leviämistä ja aivojen normaalia toimintaa, filopodien välittämien integriini-positiivisten soluadheesioiden synty tunnetaan huonosti. Lisäksi filopodien soluadheesioiden säätely sekä vaikutukset solun toiminnalle ovat heikosti ymmärrettyjä tapahtumasarjoja. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli ymmärtää filopodien solullisia säätelyketjuja paremmin tutkimalla kahta integriineihin ja filopodeihin aiemmin liitettyä proteiinia: myosiini-X ja SHANK3. Tässä väitöskirjatyössä esitetyt tulokset tuovat täysin uutta tietoa seuraavista tapahtumista: 1) miten filopodit muodostavat adheesioita soluväliaineen kanssa 2) mitkä solun adheesioproteiinit sijoittuvat filopodien kärkiin adheesiomuodostusprosessin aikana sekä 3) kuinka SHANK3 proteiini säätelee samanaikaisesti solun aktiinitukirankaa ja integriiniaktiivisuutta. Lisäksi väitöskirja sisältää menetelmällisen julkaisun uudesta biokemiallisesta koeasetelmasta, jonka avulla voidaan paremmin tutkia solun proteiinien sitoutumista integriinireseptoreihin solukalvon läheisyydessä

NDVI viimeaikaisen hiilen kertymän ja vihertymisen proksiaineistona Huippuvuorilla

Maailmanlaajuisissa vuosikeskilämpötiloissa on havaittu lämpenevä kehityssuuntaus esiteolliselta ajalta lähtien. Vuosikeskilämpötilojen muutos Norjan Huippuvuorilla on maailmanlaajuista keskiarvoa voimakkaampaa. Huippuvuorten läntisissä osissa jäätikköjen vetäytyminen on jatkunut jo useita vuosikymmeniä, ja viime vuosikymmeninä biologiset prosessit ovat kiihtyneet. Nämä muutokset ovat todennäköisesti vaikuttaneet Huippuvuorten pääosin sammalpeitteisten tundra-alueiden hiilidynamiikkaan. Alueella on toteutettu vain rajallinen määrä paleoekologisia tutkimuksia, eikä varsinkaan korkeiden leveysasteisten sammalpeitteisten tundra-alueiden vastetta ilmastonmuutokseen vielä täysin ymmärretä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia maaperän orgaanisen aineksen ja hiilen kertymisnopeuksien viimeaikaisia muutoksia sammalpeitteisillä tundra-alueilla Huippuvuorilla. Maaperän kairausprofiilit kerättiin neljältä koealalta Spitsbergen -saaren läntisistä osista. Radiohiili (14C) ja lyijyajoitusmenetelmiä (210Pb) käytettiin yhdessä ikä-syvyys -mallien ja maaperän ominaisuusanalyysien kanssa hiilen kertymishistorian rekonstruoimiseksi vuodesta 1900 jKr vuoteen 2018 jKr asti. Päätelmiä tukivat meteorologiset mittaukset alueelta. Lisäksi Landsat-satelliittiaineistosta johdettiin vuosittaisia normalisoituja kasvillisuusindeksejä vuodesta 1985 jKr vuoteen 2018 jKr, kasvillisuuden muutosten tutkimiseksi viime vuosikymmeninä. Kasvillisuusindeksien kykyä ennustaa maaperän hiilen kertymisen alueellista ja ajallista vaihtelua arvioitiin erikseen. Kehityssuuntaus pääasiallisesti mineraalipitoisista maaperistä orgaanisiksi maaperiksi havaittiin useissa näytteissä, tämä voi merkitä, että alueilla on käynnistynyt soistumisprosessi. Viimeaikaiset hiilen kertymisnopeudet kasvoivat jokaisella koealalla. Alueen meteorologinen aineisto yhdessä kirjallisuuden kanssa viittasi alueen abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden yhdessä ilmasto- ja sääolosuhteiden kanssa ohjaavan kertymisprosesseja. Kasvillisuusindeksit osoittivat merkittäviä muutoksia kasvillisuuden rakenteessa ja tuottavuudessa. Viimeaikaisten hiilen kertymisnopeuksien ja kasvillisuusindeksien välisen suhteen arviointi, ei tuottanut luotettavia tuloksia. Maaperän ja ilmakehän välisten hiilivoiden alueellinen ja ajallinen heterogeenisyys tuottaa suuria haasteita tämänhetkisille mallintamismenetelmille. Maaperänäytteiden ja kaukokartoitusaineistojen yhteiskäyttöä tulisi edistää, jotta tulevia muutoksia kyettäisiin mallintamaan tarkemmin.A warming trend of annual average surface temperatures since pre-industrial times has been observed globally. High-arctic area of Svalbard, Norway is undergoing amplified change of annual average temperatures when compared to the global average. Decline of glaciers in western Svalbard has been ongoing for several decades, and in the recent past, rapid biological successions have taken place. These changes have likely had effect on regional scale carbon dynamics at Svalbard’s moss tundra areas. Possibly indicating onset of paludification process of these areas. However, palaeoecological studies from the area are scarce, and the response of high-latitude moss tundra areas to past or ongoing climate change, are still not fully understood. This thesis aimed to bring forward information of changes in recent organic matter and carbon accumulation rates at Svalbard, Norway. Soil profiles were collected from four moss tundra sites, located on coastal areas and fjords descending towards Isfjorden, on the western side of Spitsbergen island. Radiocarbon (14C) and lead (210Pb) dating methods with novel age-depth modelling and soil property analyses, were used to reconstruct recent organic matter and carbon accumulation histories from 1900 AD to 2018 AD. Accumulation histories were supported by meteorological measurements from the area. In addition, annual maximum value Normalized Difference Vegetation Indices for 1985 AD till 2018 AD period were produced, to study vegetation succession in the recent past. Lastly, possibility to predict spatiotemporal variation of soil carbon accumulation with satellite derived vegetation indices was assessed. Development from predominantly mineral soils to organic soils was distinguishable within multiple soil profiles, pointing to potential paludification. Recent apparent carbon accumulation rates showed an increasing trend. Supporting meteorological data and literature suggest that regional abiotic and biotic factors in synergy with weather and climate are contributing to this observed trend. Vegetation indices pointed to major changes in vegetation composition and productivity. However, investigation of relationship between recent carbon accumulation rates and vegetation indices did not produce reliable results. Spatiotemporal heterogeneity of carbon soil-atmosphere fluxes presently imposes large challenges for such modelling. To alleviate this problem, efforts for more efficient synergetic use of field sampling and remote sensing -based material should be undertaken, to improve modelling results

An evaluation of free and inexpensive materials for instruction in consumer education

Thesis (Ed.M.)--Boston Universit

Catecholamines of the adrenal medula and their morphological changes during adaptation to repeated immobilization stress

Changes of the adrenal medulla of rats were studied in the course of adaptation to repeated immobilization stress. An increase in the number of cells in the adrenal medulla was found in the adapted animals; this increase was confirmed by weight indices of the medulla and by cell counts per surface unit. Simultaneous karyometric measurements of the nuclei of adrenal medulla cells and an analysis of the catecholamine contents in the adrenals explain the increased activity of the adrenal medulla in the course of adaptation

GIAT PROGRAM PELAKSANAAN PEMBINAAN ANAK DIDIK PEMASYARAKATAN GUNA MENDAPATKAN HAK PENDIDIKAN DAN PENGAJARAN DI LPKA KELAS IIA PEKANBARU

Program pembinaan pendidikan dan kegiatan pengajaran bagi setiap_anak yang sedang berkonflik dengan proses hukum tertuang dalam Sistem Peradilan Pidana Anak yang mewajibkan Lembaga Pembinaan Khusus Anak (LPKA) untuk dapat membina, memberikan pendidikan serta_memenuhi hak-hak yang sesuai_dalam peraturan Undang-Undang Nomor 20 Tahun 2003 yang menentukan bahwa pendidikan formal adalah hal wajib bagi setiap anak. Namun, sebagian masyarakat menjadi sulit memperoleh akses pendidikan secara adil terkhusus bagi anak yang sedang terlibat pada proses hukum dikarenakan beberapa faktor penyebab dihadapi masyarakat, yang sering kali mengakibatkan kegiatan pendidikan bagi setiap masyarakat wajib diperoleh dalam kondisi apapun yang sedang dihadapi oleh_seseorang.Permasalahan dalam penelitian ini adalah tentang implementasi pelaksanaan pembinaan terhadap hak anak didik pemasyarakatan untuk dapat memperoleh akses pendidikan dan_pengajaran selama menjalani masa pembinaan di LPKA Kelas IIA Pekanbaru. Dalam UU Republik Indonesia Nomor 11 Tahun 2012 tentang Sistem Peradilan Pidana Anak, bahwa pembinaan anak didik pemasyarakatan harus berorientasi pada_.nilai-nilai kemasyarakatan yang belaku.dalam penyelenggaraan perlindungan anak di LPKA Pekanbaru,  sebagai implementasinya Mahasiswa Praktek Kerja Lapangan (PKL) UIN SUSKA Riau menjadi tenaga pengajar di LPKA dan Dinas Perpustakaan dan Kearsipan Pemerintah Kota Pekanbaru menyediakan fasilitas perpustakaan keliling sebagai dukugan instansi Pemerintah untuk meningkatkan wawasan bagi anak didik pemasyarakatan. Pada saat anak didik telah ditempatkan di LPKA, maka pembinaan anak didik pemasyarakatan sudah dapat dijalankan

Perlindungan Hukum terhadap Anak dari Narapidana Perempuan di Lembaga Pemasyarakatan Indonesia

Penelitian ini bertujuan untuk membahas pemenuhan hak-hak narapidana perempuan dalam konteks pemasyarakatan di Indonesia. Metode penelitian yang digunakan adalah kualitatif deskriptif. Hasil penelitian ini menunjukkan bahwa tindak pidana tetap ada di berbagai lapisan masyarakat, dan lembaga pemasyarakatan bertanggung jawab atas penanganan narapidana. Konsep pemasyarakatan modern fokus pada pembinaan narapidana dan persiapan mereka kembali ke masyarakat dengan menekankan rehabilitasi. Hak asasi manusia adalah hak universal yang tidak boleh dilanggar oleh negara. Narapidana perempuan, terutama yang hamil, memerlukan perhatian khusus, seperti perawatan selama kehamilan, kelahiran, dan menyusui, yang diakui dalam undang-undang. Aturan internasional seperti The Bangkok Rules digunakan sebagai panduan untuk memastikan pemenuhan hak-hak narapidana perempuan dengan setara

Dampak Dukungan Sosial terhadap Stres Narapidana Wanita di Lembaga Pemasyarakatan Kelas IIB Lubuk Pakam

Penelitian ini bertujuan untuk menganalisis dampak dukungan sosial terhadap stres narapidana wanita di lembaga pemasyarakatan. Metode penelitian deskriptif kualitatif dengan studi kepustakaan. Hasil penelitian menunjukkan bahwa narapidana perempuan menerima tingkat dukungan sosial yang lebih tinggi dibandingkan narapidana laki-laki. Mekanisme dukungan sosial tertentu yang diberikan kepada narapidana tampaknya berdampak pada kemampuan mereka beradaptasi dengan lingkungan penjara. Selain itu, pengaruh status perkawinan terhadap pelanggaran di kalangan narapidana ditemukan berbeda-beda tergantung pada jenis kelamin mereka

UPAYA PEMENUHAN HAK PENDIDIKAN TERHADAP ANAK DI LEMBAGA PEMBINAAN KHUSUS ANAK KELAS II BANDUNG

Artikel ini membahas pemenuhan hak pendidikan bagi anak binaan pemasyarakatan di LPKA Kelas II Bandung. Anak-anak adalah aset masa depan yang perlu dilindungi dan diberi pendidikan agar mereka dapat berkontribusi positif pada negara. Peraturan di Indonesia, termasuk Undang-Undang Perlindungan Anak, menegaskan perlunya melindungi hak-hak anak, termasuk pendidikan dan perlindungan dari tindakan kriminal.LPKA Kelas II Bandung bertanggung jawab atas pembinaan dan pendidikan Anak. Meskipun dihadapkan pada berbagai kendala seperti kurangnya pedoman teknis, keterbatasan sumber daya manusia, dan fasilitas yang terbatas, LPKA berupaya memenuhi hak-hak anak dengan menyelenggarakan pendidikan formal, pembinaan keagamaan, dan program-program lainnya.Penelitian ini menggunakan pendekatan kualitatif untuk memahami implementasi pembinaan Anak di LPKA Kelas II Bandung. Hasilnya menunjukkan beberapa kendala, termasuk kurangnya pedoman teknis dan keterbatasan sumber daya manusia.Kesimpulannya, pemenuhan hak pendidikan anak binaan pemasyarakatan di LPKA adalah aspek penting dalam reintegrasi mereka ke dalam masyarakat. Untuk meningkatkan pelaksanaan pembinaan, disarankan untuk menyediakan pedoman teknis yang jelas, meningkatkan sumber daya manusia, dan memperbaiki fasilitas pendukung.Kata Kunci: Anak, LPKA Bandung, Hak Pendidika